Onko tälläinen maininta myytävän talon yhteydessä tavallista (vastikkeesta)

Stadin kundi kirjoitti:

Taloyhtiössämme on myös vastaava lauseke, ideana on pidetty sitä että pidetään mieluummin

kuukausittainen normaali vastike mahdollisimman pienenä, jotta tulojen nousu ei alkaisi näkyä

menoissa lepsuiluna. Jos esim. talvella on paljon poiskuskattavaa lunta, niin maksetaan ylimääräinen vastike. 

Meidän taloyhtiössä ihan päin vastainen asenne, pikkuisen suurempi vastike niin ei tarvitse ylimääräistä kerätä johonkin lumen luontiin, mikä nyt on oletettava kulu joka vuosi. Samalla on puskuria tuleviin pikkuremontteihin.

Kyllä taloyhtiö voi mennä konkurssiin samoin kuin mikä hyvänsä oikeushenkilö. Konkurssi on selvitystila, johon oikeushenkilö on haettava jos sen varallisuuden ei katsota riittävän hoitamaan velkoja.

Jos selvityksessä paljastuu, että varat riittävät toimintaa selvitystila puretaan ja toimintaa voi jatkaa. Jos varallisuus ei riitä oikeushenkilön pesän omaisuus mitä on jaetaan velkojien kesken ja oikeushenkilö lakkaa olemasta.

Oletko ostamassa kokonaista taloa, asuntoa kerrostalosta vai omakotitaloa? Otsikko on kummallinen.

Tuo klausuuli on todellakin yleinen ja sillä vältytään kutsumasta ylimääräistä yhtiökokousta koolle. Muutama vuosi sitten kun oli runsaslumisia talvia, tuli lumen pudotuksesta ja poiskuljettamisesta valtavia laskuja. Silloin käytettiin tuota oikeutta. Ei ole mitään järkeä tunkea noita lumenpudotus ja -kuljetuskuluja tavalliseen budjettiin, koska ei voi tietää etukäteen onko tuleva talvi runsas- vai vähäluminen. Toki valtuutusta voidaan tarvita muuhunkin, ennalta arvaamattomaan korjaukseen.

Ihan normaali ja hyvä käytäntö. Se on hyvin yleisesti käytössä taloyhtiöissä, jossa pitää voida varautua remonttien ja kiinteistönhoidon osalta isompiin väliaikaisiin hetkellisiin kuluihin syystä tai toisesta. Usein kyse on varaus remonttien hinnan noususta jostain yllättävästä syystä kun vanhaa taloa korjataan, niin aina ei voi tarkkaan tietää jos löytyy jotain yllättävää purettaessa, vaikkapa asbestia rakenteista enemmän kun urakassa on arvioitu. Parilla ylimääräisellä vastikkeella nämä lisätyöksi urakan ulkopuolelle jäävät kulut saadaan hoidettua työ kuluessa ilman erillisiä rahoituskuluja ja budjetti pysyy tasapainossa. Taloyhtiön kun pitää huolehtia, ettei se kerää liikaa vastikkeita vuosittain, ne olisivat sille tuloa ja tulosta pitää maksaa verot, ellei niitä saa varauksina/siirtomäärinä seuraavalle tilikaudelle. Vastike kannattaa siten kerätä vasta kun sille on tarvetta ja jättää keräämättä jos ei tarvita.

Tää on vähän uusi "muoti-ilmiö". Tarkoituksena on tehdä talonyhtiön budjetti aika tiukaksi, mutta jos tulee jotain yllättävää, niin hallitus voi tarvittaessa periä ylimääräisen vastikkeen, jolla yllätyksen kulut katetaan ilman, että tarvitsee järjestää ylimääräistä yhtiökokousta.

 (yllärit voi olla ihan positiivistäkin esim. meidän talonyhtiössä on sovittu, että jos osakas tekee kylpyhuoneremontin, niin talonyhtiö maksaa vesieristyksen ja tiettyjä muita muutostöitä ja jos remontteja tulee useampi vuodessa, niin normaali budjetti ei riitä ja peritään ylimääräinen vastike. Positiivistä tässä on, että asuntojen kunto saadaan nykymääräysten mukaiseksi edullisemmin verrattuna siihen, että koko talonyhtiössä rempat tehtäisiin kerralla ja yhteisestä potista pitäisi maksaa myös pintamateriaalit)

Itse en tykkää tästä systeemistä, koska omaa taloutta on vaikea ennakoida, kun kuukauden varoajalla saattaakin maksuun tulla ylimääräinen vastike.  

Meidän sijoituskohteessa perittiin myös ylimääräinen vastike juurikin vesivahinkokorjauksen vuoksi (suihkuun sammuja). Hyvä varokeino, se edesauttaa pitämään varsinaisen hoitovastikkeen pienempänä. Joskus vuosia sitten peritty myös ylimääräisen maalauskunnostuksen vuoksi.