Kukaan meidän lapsista ei ole kontannut
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Voimia, mene terapiaan ja hankia apua.
Näinkö sanot ystävällesikin joka ihmettelee moista asiaa? Tai ei sulla voi ystäviä olla.
Täällä sama.
Ensimmäisen kohdalla luin jostain, että tämä voi olla yhteydessä myöhemmin oppimishäiriöihin ja ahdistuin valtavasti. Ei pidä paikkansa ainakaan meidän lasten kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama.
Ensimmäisen kohdalla luin jostain, että tämä voi olla yhteydessä myöhemmin oppimishäiriöihin ja ahdistuin valtavasti. Ei pidä paikkansa ainakaan meidän lasten kohdalla.
No ei meilläkään vaikuta, no nuorin ei vielä koulussa mut muut jo kauan opiskelleet hyvin tuloksin
Joo, neuvolassa oltiin sitä mieltä, että konttaaminen on välttämätön vaihe, mutta riittää jos lapsi konttaa yhtenä päivänä.
Ei minunkaan lapsista kumpikaan kontannut. Eikä toistaiseksi ollut ollut merkkejä oppimisvaikeuksista. Molemmat oppivat lukemaan ennen kouluikää, nuorempi jo neljä vuotiaana.
Ei meilläkään. Toista piti vain kävelyttää, muuten ei liikkunut minnekään (nyt epäillään aspergeria, tosin lievää) ja toinen oli peppukiitäjä, lahjakas liikunnallinen nuori neiti nyt. Itsekään en aikoinaan kontannut, vaan olin peppukiitäjä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, neuvolassa oltiin sitä mieltä, että konttaaminen on välttämätön vaihe, mutta riittää jos lapsi konttaa yhtenä päivänä.
Mihin se on välttämätön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, neuvolassa oltiin sitä mieltä, että konttaaminen on välttämätön vaihe, mutta riittää jos lapsi konttaa yhtenä päivänä.
Mihin se on välttämätön?
Konttaamisen uskotaan olevan hyväksi aivojen kehitykselle. Aivot saavat harjoitusta, kun lapsi liikkuu vuorotahtisesti. Mutta ei se ole mitenkään kiveen hakattu juttu, että konttaamattomuus välttämättä mitään aiheuttaa. Se VOI vaan olla merkki, että aivoissa on jokin ongelma, jonka vuoksi vuorotahtinen liikkuminen on hankalaa lapselle. Mutta yhtä hyvin kyse voi olla siitäkin, ettei konttaaminen vain oikein kiinnosta lasta.
Ei minunkaan lapsi kontannut. Huomasi että kävellen pääsee nopeammin :) Otti ensiaskeleet jo 9 kk iässä ja sen jälkeen on vauhtia riittänyt. Vuorotahtiin tai ei, liikunnallisesti lahjakas ja koulussakin pärjää. Ei tarvitse huolestua jos muuten kehittyy ajallaan.
Minä en kuulemma koskaan kontannut. Jotain yhteistä konttaamisella ja oppimisvaikeuksilla on. Minulle lukemaan oppimisessa kesti kauan ja koulu oli muutenkin vaikeaa. Lukihäiriö diagnosoitiin vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Pääsin kuitenkin yliopistoon, valmistuin maisteriksi ja olen asiantuntijatöissä.
Sanoisin, että ei kannata kantaa liikaa huolta, mutta koulussa kannattaa kiinnittää huomiota mahdollisiin vaikeuksiin oppimisessa, selvitttää esim onko lukihäiriö ja hakea tukea oppimaan oppimisessa.
Itsekin konttasin vasta vähän myöhemmällä ikää alkoholikokeilujen myötä, kun en vielä oikein tiennyt rajojani.
Mä olen lukenut että saattaa olla yhteydessä luki-häiriöön, mutta että yhteys ei välttämättä ole neurologinen vaan sisäkorvan nestetasapainoon liittyvä: konttausasento auttaa tasapainoaistin kehittymisessä, ja lukemaan opetellessa tasapainoaisti jotenkin liittyy siihen että lapsi pystyy kohdistamaan katseensa tekstiin.
Tällaiseen luki-häiriöön saattaa auttaa myöhemmässä elämässä tehty asentosarja joka on alunperin asentohuimauksen korjaamiseen kehitetty.
Voimia, mene terapiaan ja hankia apua.