Anoppi kuittailee ikävästi minulle kaikesta
Siis pienistä asioista. Kampauksestani (oli se millainen tahansa niin hän keksii siitä jotain piilovittuilun arvoista) sanomalla muka kohteliaan neuvon että millainen kampaus sopii naiselle. Syömisistäni, jos vaikka yritän laihduttaa ja siksi välttelen herkkuja niin hän tarkoituksella hankkii itselleen herkkuja tulee niitä syömään nenäni eteen ja kertoo ääneen miten hyviä nämä ovat ja eikös sinullekin nyt maistuisi ja ei yksi herkku sinulle pahaa tee, tämänkin siis muotoilee muka ystävälliseksi koska hänhän vain tarjoaisi minullekin herkkuja. Sama kun en halua tupakoida niin hän tulee eteeni tupakoimaan ja jauhaa mielestäni ilkeällä äänellä miten ihania hermosauhut joskus ovat ja varmaan sinullekin maistuisi ja tyrkytityrkyti. Tai vaatteistani, niistä hän keksii jotain muka hyväntahtoista neuvontaa siitä miten minun pitäisi pukeutua erilailla. Tai työstäni hän keksii neuvoja miten minun pitäisi tehdä jotain erilaista työtä kuin oikeasti teen. Argh en enää jaksa! Miten pitkään on oltava edes kylmän kohtelias anopille? Ja miksi se tekee tuollaista??
Kommentit (37)
Ehkä yrittää kerjätä huomiotasi eikä osaa tehdä sitä muuten kuin kettuilemalla? Häntä voi ärsyttää suunnattomasti kylmä kohteliaisuutesi.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi olla. Niin kauan kuin ei ole sairas vanhus jota pitää sääliä niin sano suorat sanat. Välien katkeamisen uhallakin.
On vaikea sanoa suorat sanat kun hänen piilovittuilu on aina puettu muka hyvää tarkoittavaan muotoon. Hänhän vain tarjoaa minulle herkkuja eli tarkoittaa hyvää, hänhän vain tarkoittaa hyvää kun kertoo mitkä hiukset naisilla näyttävät kauniilta jne. Ja aina asettaa sanansa kohteliaasti vaikka rivien välistä on ilkeä sävy. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä yrittää kerjätä huomiotasi eikä osaa tehdä sitä muuten kuin kettuilemalla? Häntä voi ärsyttää suunnattomasti kylmä kohteliaisuutesi.
No minut on kasvatettu kohteliaaksi, sanon aina kiitos ja ole hyvä jne, ja vaikka kuinka ärsyttäisi niin osaan säilyttää kohteliaisuuteni, se saattaa vain muuttua sellaiseksi muodolliseksi kylmänviileäksi kohteliaisuudeksi. Ennen olin hänelle todella lämmin ja ystävällinen mutta kun riittävästi kuuntelin piilovittuilua niin otin sellaisen etäisen kohteliaan roolin. Jos häntä se ärsyttää niin oma vikansa, se on vain reaktio hänen vittuiluun. Ap.
Et varmaan asu anoppisi kanssa, joten ehkä kuitenkin selviät ne hetket kun näette. Ehkä se rauhoittuu joskus.
Vierailija kirjoitti:
Et varmaan asu anoppisi kanssa, joten ehkä kuitenkin selviät ne hetket kun näette. Ehkä se rauhoittuu joskus.
No en onneksi asu, käymme miehen kanssa kylässä siellä parin viikon välein. En jaksaisi enää kertaakaan mutta koska välitän miehestäni niin olen hänen vuokseen lähtenyt mukaan (tiedän että se on miehelle tärkeää). Ja kyllähän minä hengissä selviän piilovittuilun kohteena, mutta alkaa rasittamaan sen verran ettei ole enää mukava olla. Ap.
Miksi hakeudut anopin seuraan? Pysyisin erossa noin ahdistavasta ja jotenkin neurettavana oloisesta ihmisestä. Toisaalta voisi olla ilkea takaisin ja sanoa anopille heti perään just samoista asioista eli ottaa samoin puheeksi kampaukset, syömiset ja tupakoinnin. Eli kylmästi vain sanoisin että voi kun ei tee mieli hermosauhuja ja keuhkosyöpää, mutta kiva kun sulle maistuu.
Tiedätkö mikä on aikuisuudessa kätevää? Voi valita seuransa ihan itse. Itse käyn anopilla tasan kaksi kertaa vuodessa, syntymäpäivillä ja jouluna. Ja ollaan siellä miehen kanssa max. 30min.
Ap minulla sama ongelma. Inhottavinta kun anopoi piilovittuilee siitä että olen huono vanhempi. Ei kestä ettei poikansa alista minua niinku hänen miehensä. Esittää usein tyhmää ja viatonta. Olen vain ruvennut piilovittuilemaan takaisin oikean maireaan sävyyn. Ja välillä en ole kuulevinani hänen sanomisiaan. Tanssin päässäni aina pienen voiton tanssin ku näen hänen nyrpistävän nokkaansa :D
Anoppiasi et voi muuttaa, joten muuta omaa asennettasi ja opi ottamaan asiat huumorilla ja vastaat myös huumorilla. Tai sitten vaan puhut asiasta avoimesti miten koet tuon kaiken piilovittuiluna, etkä pidä siitä.
Minä olen sietänyt samanlaista käytöstä anopiltani jo 9v.. Paheni entisestään kun saimme lapsen mieheni kanssa. Jatkuvaa "piilo"vittuilua, arvostelua ja kritisointia. Aina teen kaikki väärin ja huonosti, olen huono vanhempi joka ei osaa lastansa kasvattaa. Hän luulee tietävänsä minun lapseni asiat paremmin, vaikka näkee hänet Max 10 krt vuodessa. Yleensä annan mennä nämä jutut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta jos joskus yritän hieman sanoa takaisin, niin heittäytyy marttyyriksi ja uhriksi. Mieheni on yrittänyt sanoa asiasta ensin nätisti ja jos ei ole uskonut, niin hieman rumemmin. Ei auta ei..
Nuo yrittävät provosoida, jotta suuttuisit ja saisivat sitten haukkua toista. Tuollainen ei osaa käsitellä omia tunteitaan ja jotenkin antaa negatiivisen tunteen toisen käsiteltäväksi.
Jos et provosoidu, härnäys voi pahentua.
Mutta älä provosoidu. Tuollaiset on sisäisesti tyhjiä eikä siedä jos muilla on elämä. Pääsääntöisesti, tuollaista pitää välttää. Sinulla on oikeus fyysisiin ja henkisiin rajoihin.
Syksyn kunniaksi voit aloittaa uuden harrastuksen vaikka kansalaisopistossa tai ehdottaa anopille uutta harrastusta, että saa sisältöä elämäänsä, niin ei tarvi kytätä muita.
Se on just niin tuota. Minulta oikein kysytään, miten esim. teen jonkun ruokalajin. Esittämäni tapa on luonnollisesti väärä tai jokin ainesosa on väärä. Jos laitan kuvia lapsista, arvostelee kaikkea, mikä näkyy kuvissa (esim. liikaa vaatetta/liian vähän vaatetta). Olen lopettanut kuvien toimittamisen ja kerron hyvin ylimalkaan tekemisistäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi olla. Niin kauan kuin ei ole sairas vanhus jota pitää sääliä niin sano suorat sanat. Välien katkeamisen uhallakin.
On vaikea sanoa suorat sanat kun hänen piilovittuilu on aina puettu muka hyvää tarkoittavaan muotoon. Hänhän vain tarjoaa minulle herkkuja eli tarkoittaa hyvää, hänhän vain tarkoittaa hyvää kun kertoo mitkä hiukset naisilla näyttävät kauniilta jne. Ja aina asettaa sanansa kohteliaasti vaikka rivien välistä on ilkeä sävy. Ap.
Naura joka kerta ja sano että oletpas anoppi hassu. Itse anoppi syö herkkuja, tupakoi ja elää surkeaa elämää ja silti luulee olevansa pätevä muita neuvomaan.
Minulle tuota tekee oma äitini. Anoppia ei sentään tarttisi nähdä useinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et varmaan asu anoppisi kanssa, joten ehkä kuitenkin selviät ne hetket kun näette. Ehkä se rauhoittuu joskus.
No en onneksi asu, käymme miehen kanssa kylässä siellä parin viikon välein. En jaksaisi enää kertaakaan mutta koska välitän miehestäni niin olen hänen vuokseen lähtenyt mukaan (tiedän että se on miehelle tärkeää). Ja kyllähän minä hengissä selviän piilovittuilun kohteena, mutta alkaa rasittamaan sen verran ettei ole enää mukava olla. Ap.
Taidat olla aika kynnysmatto. Menet mukaan, koska miehelle tärkeää? Miksi miehelle ei ole tärkeää että anoppi ei kiusaisi sinua? Miksi mies ei ole sinun puolella?
Ajattele, se nainen on synnyttänyt ja kasvattanut sun miehesi! =D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et varmaan asu anoppisi kanssa, joten ehkä kuitenkin selviät ne hetket kun näette. Ehkä se rauhoittuu joskus.
No en onneksi asu, käymme miehen kanssa kylässä siellä parin viikon välein. En jaksaisi enää kertaakaan mutta koska välitän miehestäni niin olen hänen vuokseen lähtenyt mukaan (tiedän että se on miehelle tärkeää). Ja kyllähän minä hengissä selviän piilovittuilun kohteena, mutta alkaa rasittamaan sen verran ettei ole enää mukava olla. Ap.
Taidat olla aika kynnysmatto. Menet mukaan, koska miehelle tärkeää? Miksi miehelle ei ole tärkeää että anoppi ei kiusaisi sinua? Miksi mies ei ole sinun puolella?
Mies ei tietenkään ole läsnä kuulemassa sitä piilovittuilua, joka alkaa heti kun mies menee hetkeksi esim vessaan. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele, se nainen on synnyttänyt ja kasvattanut sun miehesi! =D
Niin, sitä välillä mietin. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä yrittää kerjätä huomiotasi eikä osaa tehdä sitä muuten kuin kettuilemalla? Häntä voi ärsyttää suunnattomasti kylmä kohteliaisuutesi.
Hah. Yrittää vain ärsyttää kun ei ole käytöstapoja. Anoppis on wt.
Kaikista parasta olisi kun alat kehua yhteisen tutun vaatteita. Tai kehu jonkun muun kampausta (joka poikkeaa anoppisi hiuksista).
Itse ole kärsinyt vittumaisesta anopista ja juuri siksi kun en halua draamaa. Joidenkin kanssa on pakko alkaa vittuilla takaisin.
Ei tarvi olla. Niin kauan kuin ei ole sairas vanhus jota pitää sääliä niin sano suorat sanat. Välien katkeamisen uhallakin.