Kerro 3 tärkeintä syytä sille, mikset osallistu synnytystalkoisiin!

Ei ole varaa elättää pieniä jalkapareja, koska ei ole kunnon töitä,  enkä usko, että jaksaisin hoitaa ja kasvataa lapsia, koska olen kroonisesti sairas. Hyvä, jos itse jotenkuten selviää. 

Olen niin rikas, että lapsestani tulisi lellivauva.

Ensiksi ei ole miestä, toiseksi menetän hermoni nopeasti ja kolmanneksi en usko olevani hyvä äiti. Tosin jos olisi mies niin luultavasti haluaisin yhden lapsen ainakin...

1. En halua enempää lapsia

2. Vaikka haluaisin, niin taloudellisesti olisi liian tiukkaa hankkia lisää

3. Globaalisti ihmisiä on jo ihan liikaa

1. Kaksi lasta

2. aika hilijasta ollut sillä rintamalla

3. kohdunpoistokin on jo tehty

Mieheni ei pääse Suomeen ja tapaamme harvoin. Ehkä pian tärppää.

Miehettömyys, rahattomuus, täydellinen näköalattomuus.

Ei ole työtä eikä toimeentuloa toisaalta en tekisi lasta näin pahaan maailmaan ja Suomi on muutenkin jo vedetty vessasta alas (vuokratyö,politiikot,mamutus,EU) siinä suurimmat syntipukit, olkaa hyvä.

Niinkuttajalle tiedoksi:Kun ei vaan huvita.En ole täällä uhratakseni omaa elämääni lapsille.

Voisitko sä  hankkia muutakin tekemistä kuin täällä niinkutuksen?

-omalla ja miehen tilillä yhteensä ehkä 20€

-opinnot kesken eikä aikomuksenani ole muutenkaan saada vakiduunia tai elää muutenkaan perinteistä vakiintunutta elämää

Mulla on jo kolme lasta, aloitin unelmieni työn ja en vaan enää jaksa olla raskaana.

Olen 51-vuotias ja kuukautiset ovat olleet poissa kohtavuoden. En siis voi tulla raskaaksi! Tämä ja vain tämä on ainoa syy miksi en osallistu synnytystalkoisiin. 

Jos olisin nuorempi, synnyttäisin oitis liudan lapsia isänmaan hyväksi!

1. En halua lapsia

2. Ei ole varaa lapsiin

3. Valinnanvapaus. Antti Rinne ei päätä teenkö lapsia vai en, minä saan päättää sen itse.

En halua lapsia, enkä voi niitä enää saadakaan. Enkä todellakaan kadu valintani.

Tälläkin palstalla jatkuvasti räävitään joku pienituloinen kolmen lapsen yh kappaleiksi: "Oliko pakko tehdä noin paljon lapsia?" Yrittäkää nyt talkoointoilijat päättää, mikä olisi teille mieleen.

Maailman pahin ongelma on liikakansoitus.

1.meillä on jo 2

2. Lapsissa on kamalan iso työ, en kerta kaikkiaan jaksa enään alusta sitä työtä. Eli voimat lopussa.

3.pääsin opiskelemaan ja haluan keskittyä opintoihin.

Olen kolme lasta jo aikuisiksi kasvattanut viisikymppinen.  Toivottavasti heillekin on jäänyt niin mukava muistikuva perheestä, että haluavat omia lapsia sitten kun opiskelut on kasassa. 

1. En halua lapsia

2. Raha

3. Tulevaisuus

1. En ole löytänyt sitoutumishaluista miestä joka haluaisi lapsia ja johon voisi luottaa että hän ei lähtisi käpälämäkeen kun lapsiperhearki alkaa maistumaan puulta. Pelkään enemmän yksinhuoltajaksi jäämistä kuin synnytystä.

2. Minulla on kauhea synnytyspelko. Jo pelkkä raskauskin kuulostaa inhottavalta, pelottavalta ja epämiellyttävältä ajatukselta. Sen lisäksi kroppa väistämättä menee pilalle ja nykyaikana se tarkoittaa että ei enää kelpaa suhteeseen. Ikisinkkuus yksinhuoltajana ei kuulosta houkuttelevalta. Jotenkin surullista että minun pitäisi uhrata kroppani jonkun miehen jälkeläisten takia ja hän ei enää kykenisi rakastamaan minua koska olen synnyttänyt hänen lapsena.

3. Minulla oli huono lapsuus eikä minun lapsillani tule olemaan isovanhempia omalta puoleltani. Tämänkin takia pelkään hirveästi että jäisin yksin lasten kanssa kun niitä tukiverkkoja ei yksinkertaisesti ole.

N22

1. Parisuhde on vasta alkuvaiheessa

2. Ei ole säästöjä

3. Ei ole varaa eikä aikaa mennä terapiaan käsittelemään lapsuuden traumoja.

Ei ole kuin yksi:

Jos en nyt esikoisen jälkeen kerää työkokemusta ja kontakteja vaan jään kotiin tekemään lisää lapsia, minulla on hyvät mahdollisuudet päätyä pitkäaikaistyöttömäksi. Sen verran takkuisaa oli työllistyminen jo alle parin vuoden poissaolon jälkeen. En halua tehdä lapsia näköalattomaan ja köyhään elämään vain siksi että rinne ja sipilä saavat vetää kermamunkkeja vanhainkodissa.