En halua elää elämääni
Tajusin tänään, ettei nykyinen elämäni millään tapaa vastaa sitä mitä oikeasti elämältä haluan.
Haluan seikkailla ulkomailla, en ole ihminen joka tykkää pysyä paikallaan.
Sen sijaan olen pienen lapsen yh-äiti, olo on kuin häkkilinnulla.
Lapsi oli toivottu, en vain tahtoisi kantaa yksin kaikkea vastuuta.
Olen todella surullinen..
Kommentit (12)
Seikkailet sitten kahdenkymmenen vuoden päästä. Äkkiä se aika menee...
Mitä se "seikkailu ulkomailla" sinulle tarkoittaa? Viikon lomaa vai asumista / työskentelyä jossain tietyssä maassa? Yritä saada unelmasta mahdollisimman konkreettinen, ja sitten ehkä huomaat että se on ihan tehtävissä oleva asia (myös lapsen kanssa).
Ei äitiys sulje sulta mahdollisuutta matkustella tai toteuttaa unelmiasi. Kyllä sulla on mahdollisuus elää hienoa elämää ja äitiys on upea asia! :)
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sulla mahdollisuus lähteä ulkomaille lapsen kanssa? Matkailla edes vähän? Entä lapsi hoitoon ja sinä matkoille?
Tsemppiä kyllä sulla on hyvä elämä :) <3 nauti elämän hyvistä asioista!!
En saa lasta kenellekään hoitoon, mitään tukiverkkoa ei ole. Mukaan voisin ajatuksen tasolla ottaa, mutta kiukuttelevan taaperon kanssa en käytännössä nauttisi matkustamisesta.
En tarkoita löhöilyä aurinkotuolissa, vaan matkaamista eri kohteissa kulttuureihin tutustuen.
- AP
Vierailija kirjoitti:
Ei äitiys sulje sulta mahdollisuutta matkustella tai toteuttaa unelmiasi. Kyllä sulla on mahdollisuus elää hienoa elämää ja äitiys on upea asia! :)
En koe äitiyttä kovin hienona asiana.
Mulla ei ole mitään omaa elämää, huolehdin vain lapsestani.
- AP
Jossain vaiheessa mun muksu.oli matkustanut useammassa maassa kun sillä oli ikävuosia.Lapset lentää pieninä ilmaiseksi /halvalla tiettyyn ikään.kantsii hyödyntää. Ja maailma lapsen silmin on huikea! Tiedötkö, sum vieressä on sun paras matkakumppani. Meillä oli potta mukana rattaiden alakorissa. Ja lentokentällä lapsi oli selkärepussa. Jossain vaiheessa lapsi kysyi aina ennen lomaa"minne lennetään??" : ) nyt ei olla matkusteettu niin paljon, mutta muistot on ihania!
Lapsi kiukuttelee olit ulkomailla tai et. Matkusta lapsen kanssa. Vahan isomman kanssa voi sitten jo katella karttaakin ja suunnitella reitteja yhdessa.
Mä voin hoitaa sun lasta 😀 viikon. Oikeesti äitiys on hieno asia, ulkomaille pääsee vanhempanakin.
Sääli sun lasta, ei sua. Itse olet virheesi tehnyt, tee nyt parhaasi ettet tee niitä enää lisää. Yritä keksiä joku keino millä voit tyydyttää seikkailunhaluasi vahingoittamatta lastasi.
Mä mietin tänään ihan samaa. Mietin mitä elämältä halusin / haluan ja pähkinänkuoressa ne on
- tanssi
- eläimet ja eläintensuojelutyö
- koti ja työ etelä Euroopassa (niin että olisi lämmin)
Koomista on se että 20 vuotta sitten mulla oli nuo kaikki asiat. Haluaisin olla nuori taas tai vaikken olisi nuori kuitenkin niin että saisin nuo nuoruuteni asiat elämääni.
Nyt huomaan olevani turhautunut nelikymppinen, terveydenhuollon työntekijä, kolme lasta joista liikaa huolia, elähtänyt avioliitto ja ennen kaikkea tyhmä mies ja tyhmä varmasti olen itsekin kun luovuin saavutetuista unelmistani. Älkää te muut tehkö samaa virhettä ja älkää hankkiko omakotitaloa, kaikki omk-avioliitot kurpahtavat ja kuivuvat.
Olisiko sulla mahdollisuus lähteä ulkomaille lapsen kanssa? Matkailla edes vähän? Entä lapsi hoitoon ja sinä matkoille?
Tsemppiä kyllä sulla on hyvä elämä :) <3 nauti elämän hyvistä asioista!!