Työkaverit eivät kestä onneani
Löysin onnen. Miehen ja elämänilon.
Tein 5 vuotta eron jälkeen vain töitä. Joka päivä 2-5h ylitöitä. Suljin toimiston, hoidin viimeiset asiakkaat, vaihdoin vuoroja, olin tehokas.
Enää työ ei ole elämäni sisältö. Teen 8h päiviä, enkä ilmoittaudu kun ylitöihin kysellään. En istu kotona iltoja näpyttämässä kun muut elää.
Löysin rakkauden, lenkkeilyn, luonnon, herkut... elämän! Työkaverit ei kestä. He valittavat ja ovat kylmiä. Ilmeisesti käyttivät vain hyväksi, koska tuntuu että sana kaveri ei kuvaa meitä missään mielessä... Harmittaa.
Eivätkö he ikinä pitäneet minusta oikeasti?
Kommentit (9)
Eli et oikeasti olekaan onnellinen?
Olen onnellinen. Siis vapaa-ajalla. Ennen töissä oli mukavaa, se oli elämäni sisältö. Kahvitauot ja mukavat asiakkaat.
Nyt kun aloin elää, ei minulle olla samanlaisia.. Ei pyydetä kahville eikä jutella oikein muutenkaan. Jos joku kysyy vuoronvaihtoa, ja vastaan ettei sovi, niin saan vastauksen "ok.."' Itse en ikinä ole edes pyytänyt vuorojen vaihtoa..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen onnellinen. Siis vapaa-ajalla. Ennen töissä oli mukavaa, se oli elämäni sisältö. Kahvitauot ja mukavat asiakkaat.
Nyt kun aloin elää, ei minulle olla samanlaisia.. Ei pyydetä kahville eikä jutella oikein muutenkaan. Jos joku kysyy vuoronvaihtoa, ja vastaan ettei sovi, niin saan vastauksen "ok.."' Itse en ikinä ole edes pyytänyt vuorojen vaihtoa..
Ap
1 sekunnissa tajuaa että olet naisvaltaisessa työssä. Miksi naiset ovat noin hirviöitä toisilleen. Ei ihme että osa naisista haluaa viettää aikaansa vain miesporukoissa.
Feminismi syyttää väärää puuta. Nainen on naiselle pahin vihollinen. Siksi, koska tietää mistä vivusta vääntää. Meidän tiimi oli täydellinen kun siinä oli 4 miestä ja 1 nainen. Kun tiimin palkattiin toinen nainen. Nuorempi. Kauniimpi. Voitte arvata oliko tiimi enää kasassa vuoden päästä? Eipä ollut. Osa jopa vaihtoi osastoa. Hirvein soppa mitä olen koskaan ollut selvittelemässä työelämässä. Se vaikutti jopa asiakassuhteisiin. Huhhuh.
Ei kannata työkavereillekaan hehkuttaa onneaan. Sanoo vaan, että tänään ei käy, jos vaihtoa tai ylitöitä kysytään. Suomessa pätee vielä se, että onni kätketään ja epäonnesta rutkutetaan sen edestä. Näin ei kenenkään katkeran käy kateeksi.
En hirneästi ole hehkuttanut, mutta toki kertonut kun kyselivät. Enää kukaan ei edes kysele, niin en kertoilekaan..
Harmittaa, kun tämä syö onneani. Työ on kuitenkin iso osa elämää.. Haluaisin viihtyä siellä. Ja nyt tuntuu, että minua syrjitään jotenkin.
Naisia on enemmän, mutta on myös miehiä. Miehet ovat pysyneet ennallaan, mutta enemmän on tullut kaverustuttua naisten kanssa..
Ap
Akkojen kanakerhot työpaikoilla ovat kyllä aika hirveitä. Kaikki naiset eivät ole. Osa on ihan reiluja. Minä olen ollut pitkään sinkkuna mutta työ ei ole koskaan ollut mikään elämän sisältö sen takia. Teen töissä sen mitä kuuluu tehdä enkä yhtään enempää. Ei työ korvaa ihmissuhteita.
Käytti.