Parhaat vinkit kotitöiden jakoon?

Vierailija kirjoitti:

Rintarinnan tehdään asioita, kumpikin omia vanhvuuksia käyttäen, eikä lasketa meneekö kaikki tasan. Mies parempi ruuanlaitossa, hän hoitaa sen. Pyykkejän hän ei vaan osaa ripustaa oikein kuivumaan, joten minä hoidan ne. :D Muun perussiivoukset hoitaa siivooja. 

Itse vihaan juurikin ruuanlaittoa ja kaupassa käyntiä ja olen valmis uhraamaan itseni sen eteen ettei minun tarvitse niitä tehdä ja teenkin oikein mielelläni kaiken muun. Mutta se onkin paljon helpompaa kahden aikuisen taloudessa. Ap pitäisikin käydä miehen kanssa keskustelua millaisen esimerkin hän haluaa lapsilleen antaa. Äiti ei perheessä yksin asu miehen ja lastekin tulisi osallistua. Mutta äidinkin pitäisi muistaa, että teko on tulosta tärkeämpi, eikä hän voi yksin määritellä milloin ja miten asiat tehdään.

Jos ap olisi tehnyt tämänkin ajan kotitöitä, mitä hän on nyt käyttänyt täällä palstalla turhaan ruikuttamiseen, olisi koti puhdas ja hoidettu - toista on nyt...

Vierailija kirjoitti:

Nakita miehellesi sellaiset tehtävät, joiden tekemättä jättäminen ei kaada maailmaa, mutta näkyy konkreettisesti heti kotona kuten esim. pyykinpesu tai roskien vieminen tai tiskaus. Äläkä tee niitä hänen puolestaan, vaan anna hänen vain herätä siihen todellisuuteen, että lapsilla ei ole vaatteita, jos ei niitä pestä säännöllisesti.

Aikuiset ihmiset, jotka ovat asuneet itsenäisesti, osaavat kyllä tehdä kotitöitä järjestelmällisesti koko ajan, niin etteivät ne vain pikku hiljaa jää hoitamatta. Tuollainen asioista luistelu johtuu todennäköisesti vain siitä, että ikävistä asioista voi luistella kun vaimo hoitaa ne jos itse jättää väliin.

Olet todennäköisesti aivan oikeassa. Mieheni hoitaa itsenäisesti sellaiset itselleen tärkeät asiat, joihin tietää etten pitkällä tikullakaan sekaannu (omat harrastuksensa, kaverimenonsa). Perheen yhteisissä asioissa hänellä tuntuu olevan tuo luistuluperiaate. Hän jättää tekemättä sellaiset asiat, joita ajattelee että minä kuitenkin jossain vaiheessa hoidan. Väsyneenä sitten annan periksi ja teen, vaikka pitäisi jättää tekemättä. Usein kuitenkin kyse jostain sellaisesta asiasta, jonka tekemättä jättämisestä koko perhe kärsii. Täytyy jatkossa yrittää jättää entistä useammin hoitamatta. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Tarkoitin:

3) Kumpikin hoitaa AINOASTAAN omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Kiitos! Kuulostaa kyllä ihan kokeilemisen arvoiselta idealta. Muutama kysymys: Mitä jos miehen listalle kertyy asioita 5 ja omalleni 20? Ottaako mies osan minun listaltani, vaikka ne eivät hänelle olisi kovinkaan tärkeitä asioita? Ja mitä jos jokin asia (tai kaikki) jäävät häneltä hoitamatta? Annetaan olla vaan? Tätä olen testannut nyt ikkunoiden pesun kanssa (sovittiin kolme vuotta sitten, että se on hänen hommansa). Tämä on tarkoittanut sitä, että ikkunoita ei tänä aikana ole pesty. Ikkunoiden pesu on sellainen asia, jonka hänelle voikin antaa "tehtäväksi", sillä kukaan ei siitä nyt erityisemmin kärsi, mutta esimerkiksi moni lapsiin ja talouteen liittyvä asia on sellainen, jota ei vuosikausiksi voi tekemättä jättää. AP

Jos ei ne ole miehelle tärkeitä niin miksi miehen pitäisi niistä välittää? Ja jos miehen listan asiat ei ole sinulle tärkeitä niin miksi sinun pitäisi niistä murehtia?

Oikea vastaus EI ole se, että mies ei tiedä että ne ovat tärkeitä.

Pesin muuten just ikkunat ekaa kertaa moneen vuoteen. Niissä oli mm. miljoona kuonon jälkeä vaikka vaimo on joskus sanonut hoitavansa koirat ja niiden jälkien siivoamisen. Niin se aina joskus menee.

Eikö ikkunoita voi pestä yhdessä? Kannattaako oikeasti laskea hirveän tarkasti kumpi tekee mitä? Jos molemmat osallistuvat kuitenkin? Meillä itse tein enemmän äitiyslomien aikana, välillä olin matkatöissä ja mies hoiti paljon enemmän. Kummallakin selvästi asiat jotka tärkeitä: mies ei tykkää sotkuisesta tiskipöydästä, putsaa aina astiat tiskikoneeseen liiankin nopeasti (juomalasini katoaa vaikka juon säännöllisesti siitä vettä), minä taas haluan pitää kylpyhuoneen ja vesat siistinä. Kun muistaa, että koti on yhteinen projekti, ei naisen juttu jota nainen johtaa ja jossa mies on maksaja, alainen ja kritiikin kohde. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Joo, mun mielestä tärkeitä tehtäviä on auton tankkaaminen, sulakkeiden vaihtaminen, nuohoojan tilaaminen ja koiran peseminen. Muut ei ole tärkeitä. Noi suostun tekemään.

ja nuohoojan voi tilata sillä aikaa kun koira on pesukoneessa.

Jätä miehen pyykit pesemättä, astiat tiskaamatta jne. ja huolehdi vain lapsista ja sinusta. Edes yksi työ vähemmän tehtävänä eli miehen arjesta huolehtiminen. 

Järjetön tilanne. Olen pahoillani.

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi uhriutua ja tehdä kaiken itse.

Mutta jos ei jaksais? Uhrautumalla multa menee vain oma elämä, haluaisin kuitenkin pystyä panostamaan töihinkin ja vaikka joskus käydä tekemässä jotain kodin ulkopuolellakin.. Jotenkin vuonna 2017 tuntuu siltä, että miehellä ei automaattisesti pitäis olla oikeutta olla vapaamatkustaja perheessä, jos molemmat tekee saman verran kodin ulkopuolisia töitä. AP.

Välillä sovitaan miehen kanssa, että nyt tehdään tunti kotitöitä yhdessä. Laitetaan hyvä musiikkilista soimaan ja sitten aletaan hommiin. Miehellä on välillä tapana alkaa tekemään jotain omia juttuja silloin eli vaikka käärimään johtoja tai järjestelemään koneitaan. Silloin saatan huomauttaa, että minusta ei ole reilua hänen käyttää kotityöaikaa pelkästään omiin juttuihin. En minäkään ala kiillottamaan korkkareitani silloin. 

Kerran viikossa ollaan sovittu kiinteä siivous- ja kotityöaika. Siihen osallistuvat lapsetkin. Ollaan kaikki sovittu yhdessä, mitä pitää tehdä ja lapset hoitaa siitä valitsemansa jutut. Loput jää minulle ja miehelle. Palkitaan itsemme jollain hyvällä noutoruualla tai vaikka leffaillalla. On kiva tehdä koko perhe yhdessä tai sitten juuri kahdestaan. Musiikki on lähes ehdoton edellytys miehelleni, että saa jotain aikaiseksi. 

Voi miten olenkaan onnellinen, että menin naimisiin vasta kun olin löytänyt miehen, joka osaa huolehtia osuutensa kotitöistä ihan automaattisesti. Elämäni rakkauden olin kuvitellut löytäneeni montaa kertaa aikaisemminkin, mutta pari esimerkkiä mainitakseni, jätin älykkäästi menemättä minkäänlaiseen liittoon näiden vaihtoehtojen kanssa: 

- mies, jonka kämppä oli aina siinä kunnossa, että lattiaa ei näkynyt vaatteiden ja tavaroiden alta. 

- mies, joka harrasti tietokonepelejä (ja teki niistä ammatinkin).

Elämäni on sata kertaa helpompaa ja mukavampaa kuin suurimmalla osalla tällä palstalla.  

Vierailija kirjoitti:

Tehkää yhtä aikaa sellaiset kotityöt, jotka on mahdollista tehdä. Esim niin, että toinen imuroi ja toinen pesee vessan. On vaikea sluibailla, kun toinen näkyvästi häärii ja tekee jotain hyödyllistä. Voit myös kysyä, haluaako mies kääriä pyykit vai tehdä ruuan, saa valita mieleisensä ja tuo on mielestäni ihan neutraali keino muistuttaa, että kotitöitä on molempien tehtävä.

Sitten tietysti jotkut hommat vaan sopii toisen rytmiin paremmin kuin toisen. Meillä mies vie roskat töihin mennessään, kun kerran kävelee roskiksen ohi ja minulla on lapsi kamoineen vietävänä päiväkotiin ihan toisella suunnalla.

Minä taas useimmin laitan ruuan arkena, kun mies hakee lasta hoidosta ja käy vielä suihkussa töiden päätteeksi.

Tuo samaan aikaan tekeminen ja valitseminen on hyvä idea, kiitos. Tällä pääsisi varmasti alkuun. AP

Vierailija kirjoitti:

Jos ap olisi tehnyt tämänkin ajan kotitöitä, mitä hän on nyt käyttänyt täällä palstalla turhaan ruikuttamiseen, olisi koti puhdas ja hoidettu - toista on nyt...

Jos en vaikka ole kotona...? AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ap olisi tehnyt tämänkin ajan kotitöitä, mitä hän on nyt käyttänyt täällä palstalla turhaan ruikuttamiseen, olisi koti puhdas ja hoidettu - toista on nyt...

Jos en vaikka ole kotona...? AP

Ei sinun todellakaan kuulu huolehtia kaikista kotitöistä. Olet vaimo ja yhteisten lastenne äiti - et miehen äiti.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Tarkoitin:

3) Kumpikin hoitaa AINOASTAAN omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Kiitos! Kuulostaa kyllä ihan kokeilemisen arvoiselta idealta. Muutama kysymys: Mitä jos miehen listalle kertyy asioita 5 ja omalleni 20? Ottaako mies osan minun listaltani, vaikka ne eivät hänelle olisi kovinkaan tärkeitä asioita? Ja mitä jos jokin asia (tai kaikki) jäävät häneltä hoitamatta? Annetaan olla vaan? Tätä olen testannut nyt ikkunoiden pesun kanssa (sovittiin kolme vuotta sitten, että se on hänen hommansa). Tämä on tarkoittanut sitä, että ikkunoita ei tänä aikana ole pesty. Ikkunoiden pesu on sellainen asia, jonka hänelle voikin antaa "tehtäväksi", sillä kukaan ei siitä nyt erityisemmin kärsi, mutta esimerkiksi moni lapsiin ja talouteen liittyvä asia on sellainen, jota ei vuosikausiksi voi tekemättä jättää. AP

Jos ei ne ole miehelle tärkeitä niin miksi miehen pitäisi niistä välittää? Ja jos miehen listan asiat ei ole sinulle tärkeitä niin miksi sinun pitäisi niistä murehtia?

Oikea vastaus EI ole se, että mies ei tiedä että ne ovat tärkeitä.

Pesin muuten just ikkunat ekaa kertaa moneen vuoteen. Niissä oli mm. miljoona kuonon jälkeä vaikka vaimo on joskus sanonut hoitavansa koirat ja niiden jälkien siivoamisen. Niin se aina joskus menee.

Toisaalta hyvässä parisuhteessa arvostetaan ja kunnioitetaan toisen toiveita eli tehdään välillä asioita, jotka omasta mielestä eivät ole tärkeitä, mutta ovat sitä toiselle. Välillä taas kannattaa sopivasti jätetään "näkemättä" tiettyjä asioita eli vaikka juuri tuo, ettei puoliso siivonnut kuonon jälkiä ikkunoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Tarkoitin:

3) Kumpikin hoitaa AINOASTAAN omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Kiitos! Kuulostaa kyllä ihan kokeilemisen arvoiselta idealta. Muutama kysymys: Mitä jos miehen listalle kertyy asioita 5 ja omalleni 20? Ottaako mies osan minun listaltani, vaikka ne eivät hänelle olisi kovinkaan tärkeitä asioita? Ja mitä jos jokin asia (tai kaikki) jäävät häneltä hoitamatta? Annetaan olla vaan? Tätä olen testannut nyt ikkunoiden pesun kanssa (sovittiin kolme vuotta sitten, että se on hänen hommansa). Tämä on tarkoittanut sitä, että ikkunoita ei tänä aikana ole pesty. Ikkunoiden pesu on sellainen asia, jonka hänelle voikin antaa "tehtäväksi", sillä kukaan ei siitä nyt erityisemmin kärsi, mutta esimerkiksi moni lapsiin ja talouteen liittyvä asia on sellainen, jota ei vuosikausiksi voi tekemättä jättää. AP

Jos ei ne ole miehelle tärkeitä niin miksi miehen pitäisi niistä välittää? Ja jos miehen listan asiat ei ole sinulle tärkeitä niin miksi sinun pitäisi niistä murehtia?

Oikea vastaus EI ole se, että mies ei tiedä että ne ovat tärkeitä.

Pesin muuten just ikkunat ekaa kertaa moneen vuoteen. Niissä oli mm. miljoona kuonon jälkeä vaikka vaimo on joskus sanonut hoitavansa koirat ja niiden jälkien siivoamisen. Niin se aina joskus menee.

Mitä jos mies pitää tärkeinä vain itseensä liittyviä asioita? Pitääkö vaimon yksin huolehtia lapsista, autosta, pihasta, kodin kunnossapidosta ja taloudesta? Tai yhtä hyvin mitä jos mies joutuu hoitamaan nuo asiat yksin ja vaimo vain löysäilee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Tarkoitin:

3) Kumpikin hoitaa AINOASTAAN omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Kiitos! Kuulostaa kyllä ihan kokeilemisen arvoiselta idealta. Muutama kysymys: Mitä jos miehen listalle kertyy asioita 5 ja omalleni 20? Ottaako mies osan minun listaltani, vaikka ne eivät hänelle olisi kovinkaan tärkeitä asioita? Ja mitä jos jokin asia (tai kaikki) jäävät häneltä hoitamatta? Annetaan olla vaan? Tätä olen testannut nyt ikkunoiden pesun kanssa (sovittiin kolme vuotta sitten, että se on hänen hommansa). Tämä on tarkoittanut sitä, että ikkunoita ei tänä aikana ole pesty. Ikkunoiden pesu on sellainen asia, jonka hänelle voikin antaa "tehtäväksi", sillä kukaan ei siitä nyt erityisemmin kärsi, mutta esimerkiksi moni lapsiin ja talouteen liittyvä asia on sellainen, jota ei vuosikausiksi voi tekemättä jättää. AP

Jos ei ne ole miehelle tärkeitä niin miksi miehen pitäisi niistä välittää? Ja jos miehen listan asiat ei ole sinulle tärkeitä niin miksi sinun pitäisi niistä murehtia?

Oikea vastaus EI ole se, että mies ei tiedä että ne ovat tärkeitä.

Pesin muuten just ikkunat ekaa kertaa moneen vuoteen. Niissä oli mm. miljoona kuonon jälkeä vaikka vaimo on joskus sanonut hoitavansa koirat ja niiden jälkien siivoamisen. Niin se aina joskus menee.

Toisaalta hyvässä parisuhteessa arvostetaan ja kunnioitetaan toisen toiveita eli tehdään välillä asioita, jotka omasta mielestä eivät ole tärkeitä, mutta ovat sitä toiselle. Välillä taas kannattaa sopivasti jätetään "näkemättä" tiettyjä asioita eli vaikka juuri tuo, ettei puoliso siivonnut kuonon jälkiä ikkunoista. 

Samaa mieltä, eikä maailma muutamaan kuononjälkeen kaadu. Ei edes miljoonaan. Elämässä on muutakin kuin siivoaminen ja kotitöistä vauhkoaminen. Teen minkä ehdin ja viitsin ja lopuista en murehdi.

Sellainenkin häviävän pieni mahdollisuus on että minäkään en ole täydellinen. Eikä vaimokaan valita minun jutuistani vaikka ne vievätkin aika reilusti tilaa kämpästä. Näin on menty parinkymmenen vuoden verran myötä- ja vastoinkäymisiä enkä katso tarpeelliseksi nostaa näistä suurempaa meteliä, lähinnä yritän saada palstan siivousvauhkoaja miettimään että mikä loppujen lopuksi on tärkeää ja voisiko olla niinkin että omat fiksaatiot ovat voima joka estää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

On kovin helppo löytää kaikesta jotain mikä on väärin ja huonosti sen sijaan että keskittyisi asioihin jotka ovat hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Tarkoitin:

3) Kumpikin hoitaa AINOASTAAN omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Kiitos! Kuulostaa kyllä ihan kokeilemisen arvoiselta idealta. Muutama kysymys: Mitä jos miehen listalle kertyy asioita 5 ja omalleni 20? Ottaako mies osan minun listaltani, vaikka ne eivät hänelle olisi kovinkaan tärkeitä asioita? Ja mitä jos jokin asia (tai kaikki) jäävät häneltä hoitamatta? Annetaan olla vaan? Tätä olen testannut nyt ikkunoiden pesun kanssa (sovittiin kolme vuotta sitten, että se on hänen hommansa). Tämä on tarkoittanut sitä, että ikkunoita ei tänä aikana ole pesty. Ikkunoiden pesu on sellainen asia, jonka hänelle voikin antaa "tehtäväksi", sillä kukaan ei siitä nyt erityisemmin kärsi, mutta esimerkiksi moni lapsiin ja talouteen liittyvä asia on sellainen, jota ei vuosikausiksi voi tekemättä jättää. AP

Jos ei ne ole miehelle tärkeitä niin miksi miehen pitäisi niistä välittää? Ja jos miehen listan asiat ei ole sinulle tärkeitä niin miksi sinun pitäisi niistä murehtia?

Oikea vastaus EI ole se, että mies ei tiedä että ne ovat tärkeitä.

Pesin muuten just ikkunat ekaa kertaa moneen vuoteen. Niissä oli mm. miljoona kuonon jälkeä vaikka vaimo on joskus sanonut hoitavansa koirat ja niiden jälkien siivoamisen. Niin se aina joskus menee.

Toisaalta hyvässä parisuhteessa arvostetaan ja kunnioitetaan toisen toiveita eli tehdään välillä asioita, jotka omasta mielestä eivät ole tärkeitä, mutta ovat sitä toiselle. Välillä taas kannattaa sopivasti jätetään "näkemättä" tiettyjä asioita eli vaikka juuri tuo, ettei puoliso siivonnut kuonon jälkiä ikkunoista. 

Samaa mieltä, eikä maailma muutamaan kuononjälkeen kaadu. Ei edes miljoonaan. Elämässä on muutakin kuin siivoaminen ja kotitöistä vauhkoaminen. Teen minkä ehdin ja viitsin ja lopuista en murehdi.

Sellainenkin häviävän pieni mahdollisuus on että minäkään en ole täydellinen. Eikä vaimokaan valita minun jutuistani vaikka ne vievätkin aika reilusti tilaa kämpästä. Näin on menty parinkymmenen vuoden verran myötä- ja vastoinkäymisiä enkä katso tarpeelliseksi nostaa näistä suurempaa meteliä, lähinnä yritän saada palstan siivousvauhkoaja miettimään että mikä loppujen lopuksi on tärkeää ja voisiko olla niinkin että omat fiksaatiot ovat voima joka estää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

On kovin helppo löytää kaikesta jotain mikä on väärin ja huonosti sen sijaan että keskittyisi asioihin jotka ovat hyvin.

Tämä. Varmaan palstalaiset voisivat pohtia kumpaa haluavat: täydellisen siistin kodin vai onnellisen parisuhteen. Molempia on hankala saada varsinkin kun tuo täydellinen on vain sen yhden ihmisen mielipide ja parisuhteessa on kaksi.

Sopikaa yhdessä, kuinka paljon aikaa haluatte käyttää siivoamiseen päivässä, esim. 2 x 20 min. Laittakaa ajastin päälle ja siivotkaa yhdessä, kunnes aika umpeutuu. Näin kumpikin tekee varmasti yhtä paljon. Luin tämän vinkin aikoinaan tältä palstalta, testasin, ja se toimii. Ei enää koskaan siivousriitoja.

Minä olen siistimpi kuin mies. Meilläkin lasten syntymän jälkeen tilanne liukui niin, että kaikki kotityöt jäivät minulle. Olen palstamiesten oppien mukaan alentanut omaa vaatimustasoani enkä enää stressaa sotkusta. Nyt vain mies huomauttelee minulle, että saippua on loppu ja roskis täynnä. Miten saisin miehen lopettaa nalkuttamisen? Se ei ole toiminut, kun olen sanonut, että vie sitten roskat tai täytä saippuastia, miehelle iskee heti marttyyriasenne päälle.

Vierailija kirjoitti:

1) Listaatte kumpikin mielestänne tärkeä tehtävät;

2) Jaatte ne tehtävät puoliksi jotka ovat kummankin listalla ja sovitte miten ne hoidetaan;

3) Kumpikin hoitaa omalla listallaan olleet tehtävät kuten parhaaksi katsoo.

Helppoa mutta yksinkertaista.

Tässä on muutama huonokin puoli:

- Ei älyä ottaa huomioon kaikkia tärkeitä asioita, jos ei ole yleensäkään kiinnittänyt huomita kaikkeen mitä nykyisen siisteys- ja mukavuustason ylläpitämiseksi on tehty. Kun asiat vain tapahtuvat itsestään, ne eivät tunnu välttämättä niin tärkeiltä kuin sen mielestä, joka ne asiat tekee ja tiedostaa.

- Ei "tarvitse" pitää asiaa tärkeänä, koska joku muu jo pitää. Eli asia tulee hoidetuksi, vaikka ei itse tekisi mitään.

-  Toinen saattaa katsoa, että asioiden tärkeys on sama kuin jos asuisi yksin, eli muita ei tarvitse huomioida. Jos listaa olennaisuudet vain sen perusteella, millaisessa läävässä itse eläisi, jää huomioimatta esim. lapset ja vieraat, jotka se toinen sitten huomioi omassa olennaisten listassaan. Onko reilua, että toinen ajattelee välttämättömyydet vain omalta kannaltaan ja toinen laajemmin?