"Olen vain niin rehellinen ja realisti" -argumentti jonka varjolla voi käyttäytyä ilkeästi
Tunnetteko tällaisia ihmisiä? Ovat omien sanojensa mukaan niin rehellisiä ja realisteja, kun todellisuudessa ovat vain ilkeitä ja töykeitä.
Kommentit (45)
Tunnen, monet ihmiset sanovat suoraan asioita niin kuin ne on, mutta harva kestää totuutta, siksi pitää monelle aikuisellekin lässyttää puuta heinää, kun eivät yksinkertaisesti kestä elämän pieniäkään totuuksia. Ikävä totuus.
Miksei voida ilmaista tunteita ennemmin kuin padota, kun suuttuu joku hiljainen ihminen voihan tapahtua kamalia, jos kielletään totaalisesti, eikö voi pyytää anteeksi?
Minä olen tällainen realisti. Yleisesti ottaen pidän kyllä mölyt mahassani, mutta omassa mielessäni saan olla ihan just niin rehellinen realisti kuin tykkään.
Lapsena olin tuollainen mielestäni relisti piikittelijä. LAPSENA, nykyään olen oppinut
Mua huvittaa kun aikuisiakin jopa töissä sellaisia, että kun mokaavat, niin ei saa edes mainita saatika neuvoa miten tehdä että ei tule uuttaa mokaa, kun tulee pahamieli... yhyy.... monet aikuisetkin on kuin 4 vuotiaita lapsia, maailman on ihana, kunnes totuus lyö vasten naamaa. Ja juuri nämä ihmiset on niitä, joiden "selän takana" puhutaan... joo, kun ei naamatustenkaan voi! =)
6, kai opit että piikkittely ei ole realismia?
Vierailija kirjoitti:
Tunnen, monet ihmiset sanovat suoraan asioita niin kuin ne on, mutta harva kestää totuutta, siksi pitää monelle aikuisellekin lässyttää puuta heinää, kun eivät yksinkertaisesti kestä elämän pieniäkään totuuksia. Ikävä totuus.
Koska turhan usein nuo suoraan töksäyttelijät ovat itse herkänahkaisia, kun puhe kääntyy heihin itseensä.
Eräs fatfashionilla bloggaava matami luonnehtii itsensä räväkäksi ja rehelliseksi jonka varjolla saa puhua ilkeästi muista, mutta haukkuu pystyyn kaikki jotka kommentoivat samaan tapaan hänen käytöstään.
Yleensä tuollaisilla ihmisillä ei sitten olekkaan koskaan mitään hyvää sanottavaa mistään ja myös loukkaantuvat jos joku toinen sattuu heille sanomaan jotai rehellisesti ja suoraan :D
Joo ja ovat muuten usein sellaisia jotka saa itkupotkuraivarit jos joku käyttäytyy samoin heitä kohtaan, tai edes samansuuntaisesti, siis sanoo jostain asiasta asiallisesti mutta suoraan.
10, miksi asioiden puhumisesta niiden oikeilla nimillä ja niin kuin ne, on sinusta turhan töksäyttelyä? Perustele?
Elämässä on asioita, jotka ei muutu kauniiksi vaikka miten koitat aikuiselle ihmiselle asiaa värittää vaaleanpunaiseksi. Sinänsä hauskaa, että näille herkille aikuisille hyvät asiat saa kertoa, mutta ikäviä ei.
Jokainen toki saa elää missä kuplassa haluaa, itse arvostan ihmistä joka kertoo asian niin kuin se on, eikä niin kuin toinen haluaa sen kuulevan.
Mulla oli tuollainen kolleega, joka oikeutti omaa huonoa käytöstään rehellisyydellä ja suoraan puhumisella. Hän myrkytti työilmapiiriä näillä nk. "rehellisillä" puheillaan ja sai ihme raivareita jopa asiakkaiden edessä kesken työpäivän. Tämä tyyppi ei pystynyt minkäänlaisiin kompromisseihin eikä osannut oman mustavalkoisuutensa vuoksi tekemään yhteistyötä kenenkään kanssa. Onneksi ei tarvitse enää tehdä töitä tämän totuuden torven kanssa.
Nämä ihmiset eivät osaa erottaa huonoja käytöstapoja ja rehellisyyttä. Se on se pointti tässä. Ei se etteikö aikuiselle ihmiselle voisi antaa palautetta vaikka epäonnistuneesta työsuorituksesta. Tottakai voi ja pitääkin. Mutta nämä ihmiset käyttävät tätä rehellisyys ja realisti -mantraa väärin.
Joo, tunnen. On olevinaan niin suorapuheista että. Omasta mielestäni hän on vain ilkeä ja törkeä muita kohtaan. Suorapuheisuuden varjolla loukkaa toisia ja on töykeä. Ei muuten ole enää kaveri.
Rehellinen on mukava, kun kertoo kuinka väsyneeltä näytän, kuinka emme miehen kanssa ulkoisesti sovi yhteen ollenkaan, kuinka matkakohteemme on oikeastaan aika juntti (tähän perään vielä se kuuluisa, muka hyvää tarkoittava "mutta pääasia että itse tykkäät" - kommentti) ja miten hän ei lähtisi opiskelemaan enää näin vanhana. Hän ei ymmärrä, ettei kaikkea tarvitse kertoa muille.
Toinen rehellinen kertoo työpaikalla muiden virheistä sen seitsemännen kerran ja suureen ääneen. Hän ei ymmärrä, että se ei auta mitään että asiasta tekee ison numeron kaikkien kuullen.
Kolmas rehellinen on ihan omaa luokkaansa. Hän sanoo kahvipöydässä työkaverilleen, ettei tämän lapsen kannata toista kertaa hakea lääkikseen, että jos ei taidot riitä niin ne ei riitä. Ja lihonneelle hän kertoo sen ääneen, ja antaa laihdutusvinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen, monet ihmiset sanovat suoraan asioita niin kuin ne on, mutta harva kestää totuutta, siksi pitää monelle aikuisellekin lässyttää puuta heinää, kun eivät yksinkertaisesti kestä elämän pieniäkään totuuksia. Ikävä totuus.
Annatko esimerkin? Minkälaisista asioista pitää aikuisille lässyttää?
Ei nyt pidä sekottaa ilkeitä ihmisiä ja niitä jotka sanovat asiat niin kuin ne on, silloin kun tarvitsee.
Nykyään aika monet on herkkiä ottamaan asioita itseensä, ja moni ei edes ymmärrä, että maailma vaan ei ole niin pumpulinen kuin haluaisimme, joku joutuu hoitamaan niitä ikäviä asioita.
Aikuisille tuottaa usein ongelmaa ottaa vastaan palautetta, niin omaan terveydentilaansa, elintapoihinsa, ja työssä toimimiseen tai toimimattomuuteen.
Haetaan apua mielenterveyteen, lihavuuteen ymv, mutta ei kestetä kuitenkaan sitä että kuullaan miten itse voisi vaikuttaa omiiin asioihinsa tai että ihan itse jos ottaisi itseään niskasta kiinni, moni asia olisi paremmin.
Olemme liikaa tässä hoivayhteiskunnassa tukeutuneet asenteeseen: joku muu hoitaa, vaikka kaikki lähtee yksilöstä ja itsestään, sellainen ihminen ei kestä totuutta juuri mistään, ellei se ole hänelle edullinen totuus.
Voihan sitä kaikkea sanoa, mutta sanomisen tapa on harkittava huolella. Sano toiselle niin kuin toivoisit itsellesi sanottavan. Aika usein töksäyttelijät ovat melko herkkänahkaisia, jos heitä haukutaan, mutta haukkuvat kuitenkin toisia.
MOT.