Onko muita vahinkolapsia?

Täällä myös yksi " imetysvahinko" . Mieheni on samoin. Ja 70-luvulla syntyneitä molemmat ;D.



Äitini ei siedä, että käytän termiä vahinko. Olin erittäin toivottu. Hän korjaa aina, että olin suunnittelematon, ihana yllätys. Hädin tuskin vuosi ikäeroa sisareeni.

Itse en pidä vahinkoa automaattisesti negatiivisena asiana.

syntynyt 4kk vihkimisen jälkeen. (tai sitten olen ihmelapsi)

vaan olemme kaikki salaisesti toivottuja.

Vai ovatko vanhempamme oikeasti olleet niin typeriä etteivät ole tietäneet että yhdynnästä voi tulla raskaaksi, varsinkin jos ehkäisyn laita on niin ja näin???????????

Monet kerrat mietin että jos minua ei olisi, niin äitini ei olisi tarvinnut syytää minua hänen menetetyistä mahdollisuuksista, surkeasta avioliitosta isäni kanssa jne.



Äitini kait katui koko elämänsä että oli saanut minut.



Vahingosta viisastuneena, tein itse täysin suuniteltun ja rakastetun lapsen, jota en ole koskaan syyttänyt menetetyistä mahdollisuuksista.

Vaan näytin äidilleni että lapsesta huolimatta voi opiskella vielä ammattiin jne.

Vierailija:

vaan olemme kaikki salaisesti toivottuja.

Vai ovatko vanhempamme oikeasti olleet niin typeriä etteivät ole tietäneet että yhdynnästä voi tulla raskaaksi, varsinkin jos ehkäisyn laita on niin ja näin???????????

Kun äitini taas kerran oli keksinyt syyttää minua hänen surkeasta elämästään, totesin vaan lakonisesti että " Olisit säkin käyttänyt silloin ehkäisyä niin ei tarttis nyt valittaa mun olemassa olosta"

Sad but true!

Vierailija:

vaan olemme kaikki salaisesti toivottuja.

Vai ovatko vanhempamme oikeasti olleet niin typeriä etteivät ole tietäneet että yhdynnästä voi tulla raskaaksi, varsinkin jos ehkäisyn laita on niin ja näin???????????

Vierailija:

vaan olemme kaikki salaisesti toivottuja.

Vai ovatko vanhempamme oikeasti olleet niin typeriä etteivät ole tietäneet että yhdynnästä voi tulla raskaaksi, varsinkin jos ehkäisyn laita on niin ja näin???????????

että imettäessä ei tulisi raskaaksi. Niin äitinikin... Ja tässä tulos, 30v!

ja mun kuopus on vahinko. oltiin juuri eroamassa miehen kanssa, kun tulin raskaaksi. Ja rakastan tuota lasta yli kaiken, vaikka aluksi tulikin mietittyä aborttia ja vaikka mitä kamalaa.

parisuhteemme oli tosi surkeassa tilassa ja yhtäkiä huomasin olevani raskaana... Aborttiin oli lupakin haettu yhdessä miehen kanssa ja minä itkin koko ajan. Tiesin, etten pystyisi siihen. Kuten en sitten pystynytkään.

Niin syntyi sitten aivan ihana ihmevauva nyt 1,5v. Ja koko vauva-ajan olen ollut niin onnellinen tuosta lapsesta. Parisuhteella ei mene hyvin edelleenkään. Koko ajan mietin vaihtoehtoja. Niin meillä on kolme muuta lasta ja vanhin täyttää 18v. Vahinko hänkin ja niin olen minäkin.

Vahingot taitavat olla yleisempiä kuin tiedetään! Eikä ehkäisykeinot niin varmoja ole, kuin väitetään. Tiedän ihan näiltä päiviltä lukuisia vahinkolapsia, ihan mikä menetelmä vaan voi pettää. Eräässäkin tuttavaperheessä on kokonaista 4 ihanaa vahinkoa.

äitini oli 18-vuotias saadessaan mut, ja sen kyllä huomas. mummo sitten hoiteli. isääni näin ehkä kerran vuodessa, nyt en enää kymmeniin vuosiin...surullista

Sitten kerran opiskelijana minulta petti ehkäisy (kortsu suorastaan räjähti h-hetkellä). Sekä minulla että silloisella poikakaverillani oli rahat aivan finaalissa ja piti soittaa äidille ja pyytää rahaa jälkiehkäisyyn... Äiti oli tosi kiukkuinen, että hittoako sinä aikuinen ihminen noin kohellat ja minä selitin, että kun se ehkäisy petti enkä halua vauvaa. Äiti meni ihan hiljaiseksi, sitten räjähti täyteen nauruun ja hohotti, että tosiaan, onhan hänelläkin kerran pettänyt kaksi ehkäisyä yhtä aikaa. Minä kysyin vähän kiusaantuneena, että no mitä kävi. Äiti käski katsoa peiliin... Muistan tämän ikuisesti, se tapahtui Stokkan edessä Hesassa. Jostakin syystä se upposi myös minun huumorintajuuni ja putosin aivan täysin. Minua huvittaa aivan kamalasti olla vahinko, joka on syntynyt kahden eri ehkäisyn pettämisestä. :-) Olen kyllä erittäin rakastettu lapsi ollut.



Ja kyllä, sain rahaa katumuspillereihin. Sittemmin olen kyllä tullut äidiksi, joskin eri miehen kanssa (onneksi). Suunnitellusti.

Vanhempani olivat seurustelleet vasta pari kuukautta kun ilmoitin tulostani n.35v sitten. Äidilläni oli opiskelut pahasti kesken, vasta puoli vuotta ollut yliopistossa. Kuullema oli ensin harmittanut oikein tosissaan, mutta niin vain minua on kovasti rakastettu.

Seuraavan kanssa olivat sitten tarkempia, pikkuveljeni on 7v minua nuorempi.

Vanhempani ovat muuten edelleen yhdessä.

Tai siis ainoa, joka tietää varmasti olleensa vahinko ;-). Mutsini sanoo aina mun syntymän olleen tarkotettu ja parhaansa on tehnyt kasvattaessaan. Tosin oli nuori (19v), joten aika paljon olen ollut mummon vastuulla.

Ainakin olen " näkyvästi" mukana hääkuvassa.

En siis ollut suunniteltu, mutta äiti aina terottaa, että olisivat menneet naimisiin joka tapauksessa, mutta vähän myöhemmin. Ovat edelleen suht onnellisesti naimisiisa. Veljeni oli suunnitelty ja pikkusiskoni sitten taas vahinko :)