Onko kotonasi mitään retroa/vanhaa?

Minä itse ja tietty tää koko talo, joka on 70 vuotta vanha ja repsottaa joka nurkasta. On meillä myös vinyylilevysoitin ja puuhella.

Onhan meillä, esimerkiksi minä, suoraan 60-luvulta. Muuten vielä käyttökelpoinen, muutamia kolhuja ja perä vähän vuotaa...

Putkiradio, stereoyhdistelmä, vanhoja huonekaluja ja astioita. Ihan käyttökunnossa ja käytössä kaikki, en ajattele että ne olisivat mitään retroa.

Löytyy vanhoja perittyjä huonekaluja muutama kappale ja en minäkään kovin nuori ole enään :)

Kuvaputkitelkkari ihan ainoana telkkarina. Suosikkiyhtyeeni vhs-konserttikasetteja ja haastatteluja ym., mitä oon ite muinoin nauhoittanut kasetille. Ne täytyisi saada tallennettua. Videot hajosi muutama vuosi sitten.

Mummun vanha leivänpaahdin 80- tai 90-luvulta. Toimi loistavasti kesään asti, nyt vähän alkanut reistailla. Loistavaa made in Germany -laatua. Ollut 15 vuotta mulla lähes päivittäisessä käytössä. Sit löytyy myös kirkkaan oranssi ehkä 70-luvulta oleva keittiövaaka sellaisella "heilurilla", ei oo siis mikään digitaalivaaka.

Ai niin ja mies -vm -77. Se täyttää tänään 40 vuotta! :-D

Aika paljon perittyä vanhaa huonekalua ja käyttötavaraa, astioita ja sellaista. Arvokkaimpana itselleni pidän vanhaa kapioarkkua vuodelta 1826, joka on valmistumisestaan asti pysynyt suvussa.

Pääosin sisustus- ja käyttötavarat kotonani ovat 60 - 70-luvuilta. Musiikkilaitteet ja läppäri ovat sentään tältä vuosituhannelta...

M 42

Retroa on vain 1 kahvipannu mun lapsuudesta, pari nojatuolia on 40 -luvulta mutta talonpoikaisantiikkia on paljonkin. Suvussa kulkenutta ja isoisoisän tekemää.

Lähes kaikki huonekalut on 40-luvulta tai vanhempia. Kaksi kattovalaisinta 30-luvulta. Myös kirjahyllyjen kirjoista osa todella vanhoja nahkakantisia.

Meillä on pari pikkupöytää 30-luvulta, kirjoituspöytä vm 1924 (puusepän nimmarit pohjassa ja vuosi) ja tuoli. Mummolan emännänkaappi ja toisen mummon liinavaatekaappi. Liisa Johansson-Papen valaisimia jokunen ja aito Lokki, ei uustuotantoa sekä joitain 60-lukujen metallivalaisimia, punaisia. Mummolan putkiradio löytyy meiltäkin ja toimiva vieläpä.

Retroa ei oikeastaan ole kun 70-luvun orassi muovinen sitruspuristin. Muuten on kotona modernit kamat.

Mummola on meidän vhs:n, vinyylien, levysoittimien ym. toimivien kamojen kierrätyspiste. Siellä on tilaa missä säilöä. Näkisitte sen aitan lukon avaimenkin! Sille pitää melkein olla oma reppu, kun pistää oven lukkoon. Leveyttä 12 cm ja pituutta 16 ja painavaa rautaa. 

Loput retrokamat ja retroksi muuttuvat kamat on siis mummolassa, jonka ostin mökiksi perikunnalta kamoineen päivineen muutama vuosi sitten, kun mummo kuoli. (Mummo ei asunut siellä pariinkymmeneen vuoteen edes, muutti kirkolle, maksoi vaan kiinteistöverot ja sähkölaskun, ja se oli suvun käytössä, lähinnä sitä käyttivät ja kunnostivat minä, äitini, setäni..) Siellä on varsinainen 20-80 lukujen museo alkaen hellalla lämmitettävästä silitysraudasta, poljettavasta Singeristä, nahkapäällyisteinen kirjoituspöytä, puusohva, pesukomuutti, kahvimylly käsin veivattava.... , ja vanhin esine taitaa olla kenkiin kiinnitettävät luistimet jostain ajalta ennen kenkämallin luistinta. Sekä mummin isän käsinkirjotut nenäliinat huolelllisesti silitettyinä ja silkkipaperien välissä. Ne on jostain 1800-luvulta. Osa tavaroista on isovanhempien syntymäkodeista.  Iittalan kippoa ja kuppia ja Arabiaa on kaapit täynnä. Leipälapiokin on ukki-vainaan tekemä (jos nuoriso ei tiedä mikä se on, niin sitä käytetään leivinuunissa siirrellessä kuumia leipiä ja kukkoja ulos uunista ja kylmiä sisään). Puuhella siis on itsestäänselvyys ja leivinuuni, olkkarissa on myös pönttöuuni ja makkarissa Porin Matti. Yläkerrassa on toimiva öljykamina, johon tilataan polttoöljyä. Mummo oli tolkuton säilömään tavaraa ja siististi vieläpä, ja sen takia piironkien laatikoista löytyy mm. tyttöjen juttuja ajalta ennen terveyssiteen keksimistä. Eli mensuvyö. Jopa ukin kuoltua siltä jääneet Työmiestupakat on askeineen tallessa. Mun olisi varmaan helpompi luetella mitä siellä ei ole.

70-luvun mustavalkotelkka puuttuu.

Mummon tytöt ei noita tavaroita halunneet jo täysiin koteihinsa (ovat jo 70-vuotiaita) ja heistä oli kivempi, että lapsuudenkoti pysyy niin kuin se on. En ole uusinut siellä kuin patjat, petivaatteet ja matot ja tuonut keittiöön sisään juoksevan veden ja viemärin ulos ja verannalle tein sähköpolttokakkalan. (Vanhat puukaapitkin puulaatikoineen halusin rempassa säilyttää ja onneksi ei yläkaapit ollut liimattu seinään kiinni (isän ja äidin mökillä oli, ei saaneet ehjinä irti..)) Ei huvita talvella mennä mettänrajaan huussiin susien takia. Mökki on siis aika lailla rajan pinnassa. Suihku tehtiin erikseen välieteiseen.

Sorry pitkä selostus.

 Perintöesineinä 110 vuotta vanha samovaari ja noin 100 v. vanha hieno seinäkaappikello.

Kahvit keitellään päivittäin OPAn 50-luvun kavipannulla.

Vanhoja tietokoneita, A500, A1200, ja Pentium-tietokone. Hyviä kyllä vieläkin.. ja käytän niitä erilaisten softien benchmarkkaukseen. Amigat rupeavat olemaan suhteellisen arvokkaita, Pentium sen sijaan on romurautaa, ei kukaan niitä halua edes ilmaiseksi.