Miksi jotkut humanistit kokee tarvetta päteä toisten tieteiden kustannuksella?
Lukiossa eräs kielten opettaja totesi että tämän on oltava vaativaa koska on tarkoitus valmentaa vielä vaativampaan koulutukseen tulevaisuudessa. Viimeksi tänään lounaalla kuultiin kun humanistien fuksiryhmän tutori sanoi että niiden on osattava lukea jos aikoo pärjätä yliopistossa eikä esimerkiksi dysleksikot voi pärjätä heillä.
Siinä on vain se että teen väitöskirjaa tietojenkäsittelytieteessä ja voin sanoa että olen taatusti käynyt useimpia humanisteja vaativamman koulutuksen. Miksi ne kokee tarvetta päteä niin?
Kommentit (41)
Humanistit ovat ehkä palkkakuopassa siksikin, että heille raha harvoin on kovin tärkeä motivaatiotekijä. Kun sivistystä kertyy, materialismi jää pois.
Vierailija kirjoitti:
Humanistien ongelma on todellakin siinä, että sillä alalla ei tienaa. Tämä aiheuttaa alemmuuskompleksin niihin aloihin jotka tienaa. Ja ne jotka tienaa nauraa köyhille humanisteille
Suurempi ongelma on siinä, että noissa napsuu helposti noppia ja hyviä arvosanoja. Kuulin joskus ehdotuksen, että laitetaan humanistit opiskelemaan fysiikkaa vuodeksi ja fyysikot opiskelemaan esim. historiaa ja katsotaan kumpi porukka pärjää paremmin. Mitä veikkaatte?
Humanistisiin aineisiin kuuluu todella paljon erilaisia aineita: kielitieteet, fonetiikka, historia, sukupuolentutkimus, uskontotiede, folkloristiikka, antropologia, kirjallisuustiede, teoreettinen filosofia... Ihan kaikkiko humanistisissa tiedekunnissa opiskeltavat aineet on huuhaahömppää?
Hei, nyt joku joka on käyttänyt ilmaisua "oikeat tieteet", kerro mitä tämä tarkoittaa!
Olen kuullut tämän todella monen amiksen suusta, ja kysyessäni selvennystä on käynyt ilmi, ettei heillä ole ollut mitään käryä, mitä koko tiede edes on.
Humanistit ovat tärkeimpien alojen joukossa, mutta nyky-Suomi on alkanut painottaa tutkimuksen käytännön hyötyä (valtion ja sen liike-elämän tarkoituksiin) esikuvana USA.
Tämähän on juuri päinvastoin kuin se, jota varten alun perin lähdettiin asioita tutkimaan. Ei valtion, kirkon tai firman hyväksi, vaan tiedon ja todellisuuden itsensä vuoksi.
Jännää, että väikkäriä tekevä ei itse tajua olevansa filosofian maisteri ja että tietojenkäsittelytieteen väikkäriä varten joutuu tekemään melkoisen määrän ikäviä humanistikursseja. Olisit edes laittanut tekeväsi väikkäriä tietotekniikasta, niin lukion eka luokan tasolla oleva angstauksesi olisi ollut edes hitusen uskottava.
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt joku joka on käyttänyt ilmaisua "oikeat tieteet", kerro mitä tämä tarkoittaa!
Olen kuullut tämän todella monen amiksen suusta, ja kysyessäni selvennystä on käynyt ilmi, ettei heillä ole ollut mitään käryä, mitä koko tiede edes on.
Matematiikka ja luonnontieteet. Laajemmassa tarkastelussa mukaan mahtuu myös tekniikka ja lääketiede
Vähän...erikoinen (ja epäuskottava) kirjoitus tohtorikoulutettavalta. 😉
- Oman kokemukseni mukaan humanisteissa on harvoin pätijöitä, ehkä kaikkein nuorimpia lukuun ottamatta. Päteminen ja humanismi eivät vaan toimi yhdessä, ei sellaiselle ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistien ongelma on todellakin siinä, että sillä alalla ei tienaa. Tämä aiheuttaa alemmuuskompleksin niihin aloihin jotka tienaa. Ja ne jotka tienaa nauraa köyhille humanisteille
Suurempi ongelma on siinä, että noissa napsuu helposti noppia ja hyviä arvosanoja. Kuulin joskus ehdotuksen, että laitetaan humanistit opiskelemaan fysiikkaa vuodeksi ja fyysikot opiskelemaan esim. historiaa ja katsotaan kumpi porukka pärjää paremmin. Mitä veikkaatte?
En tajua miksi fysiikkaa aina väitetään vaikeaksi. Laskemista se vain on! Toki monelle isommista kuvioista kiinnostuneelle matemaattiset teoreemat näyttävät tylsiltä ja yksinkertaisilta, koska ne yleensä ottaen koskevat konkretiaa niin alkeellisella tasolla, että oikeita ahaa-elämyksiä ei kerkiä tulla edes kokonaisen maisteriohjelman aikana. Einsteinit varmaan keksivät jotain oikeasti mielenkiintoistakin, mutta heitä on hyvin harvassa. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa taas vinkkelit kääntyvät vikkelään, joten uusia mielenkiintoisia näkökulmia avautuu vaikka joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistien ongelma on todellakin siinä, että sillä alalla ei tienaa. Tämä aiheuttaa alemmuuskompleksin niihin aloihin jotka tienaa. Ja ne jotka tienaa nauraa köyhille humanisteille
Mun historioitsijakaverit tienaa n. 4000 kk. Yleensä kyllä humanistiselle uralle ei lähdetä rahantekomielellä. Se ei ole niin tärkeää.
ja viime viikolla ? Ylen jälkiviisaissa sanottiin että veturimies tienaa 4000 euroa 9 kk koulutuksella. Olen itsekin humanisti ja meneehän mulla hermot kun tollast kuulee.
Yliopistossa on aika tavallista, että tiedekunnat ja tiedekuntien sisällä oppiaineet käyvät tietynlaista vääntöä paremmuudesta. Sitäkin huvittavanpa oli aikanaan, kun amk:laiset yrittivät kehua itseään ja haukkua yliopistoa. Emmehän me edes noteeraa heitä näissä kisoissa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistien ongelma on todellakin siinä, että sillä alalla ei tienaa. Tämä aiheuttaa alemmuuskompleksin niihin aloihin jotka tienaa. Ja ne jotka tienaa nauraa köyhille humanisteille
Suurempi ongelma on siinä, että noissa napsuu helposti noppia ja hyviä arvosanoja. Kuulin joskus ehdotuksen, että laitetaan humanistit opiskelemaan fysiikkaa vuodeksi ja fyysikot opiskelemaan esim. historiaa ja katsotaan kumpi porukka pärjää paremmin. Mitä veikkaatte?
En tajua miksi fysiikkaa aina väitetään vaikeaksi. Laskemista se vain on! Toki monelle isommista kuvioista kiinnostuneelle matemaattiset teoreemat näyttävät tylsiltä ja yksinkertaisilta, koska ne yleensä ottaen koskevat konkretiaa niin alkeellisella tasolla, että oikeita ahaa-elämyksiä ei kerkiä tulla edes kokonaisen maisteriohjelman aikana. Einsteinit varmaan keksivät jotain oikeasti mielenkiintoistakin, mutta heitä on hyvin harvassa. Humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä aineissa taas vinkkelit kääntyvät vikkelään, joten uusia mielenkiintoisia näkökulmia avautuu vaikka joka päivä.
Tämä. Tiedän hyvin paljon humanisteja, jotka osasivat kyllä matematiikkaa ja fysiikkaa. Heitä vain lopulta kiinnosti ihan erilaiset asiat. Eikö se ole hyvä, että meillä on erilaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, nyt joku joka on käyttänyt ilmaisua "oikeat tieteet", kerro mitä tämä tarkoittaa!
Olen kuullut tämän todella monen amiksen suusta, ja kysyessäni selvennystä on käynyt ilmi, ettei heillä ole ollut mitään käryä, mitä koko tiede edes on.
Matematiikka ja luonnontieteet. Laajemmassa tarkastelussa mukaan mahtuu myös tekniikka ja lääketiede
Kaipasin määritelmää.
Yksi hömppähumanistisen laitoksemme tutkijoista kävi välillä opiskelemassa tietojenkäsittelytiedettä, kyllästyi ja tuli takaisin. Ei tuo nyt niin kovin vaikeaa voi olla.
En ole kyllä nähnyt humanistin koskaan pätevän tieteenalansa paremmuudella, niitä aineitahan opiskellaan niiden itsensä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksi hömppähumanistisen laitoksemme tutkijoista kävi välillä opiskelemassa tietojenkäsittelytiedettä, kyllästyi ja tuli takaisin. Ei tuo nyt niin kovin vaikeaa voi olla.
En ole kyllä nähnyt humanistin koskaan pätevän tieteenalansa paremmuudella, niitä aineitahan opiskellaan niiden itsensä vuoksi.
Kyllästyi hylsyihin ja siihen, että noppien eteen pitää nähdä oikeasti vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistien ongelma on todellakin siinä, että sillä alalla ei tienaa. Tämä aiheuttaa alemmuuskompleksin niihin aloihin jotka tienaa. Ja ne jotka tienaa nauraa köyhille humanisteille
Suurempi ongelma on siinä, että noissa napsuu helposti noppia ja hyviä arvosanoja. Kuulin joskus ehdotuksen, että laitetaan humanistit opiskelemaan fysiikkaa vuodeksi ja fyysikot opiskelemaan esim. historiaa ja katsotaan kumpi porukka pärjää paremmin. Mitä veikkaatte?
Tässä on humanisti, joka aikanaan lukiossa luki sekä pitkän matikan että fysiikan. Tykkäsin niistä, mutta tykkäsin historiasta vielä enemmän. Joten sitä lähdin opiskelemaan. En usko, että fysiikka tuottais mulle suurta ongelmaa. Sen olen kyllä huomannut, että historia on aine joka jakaa porukan. Osa tykkää, osalle se on ollut pakkopullaa.
Ai. Minä olen lukenut pitkän matematiikan ja tällä hetkellä opiskelen taloustiedettä. Halusin vain kommentoida, että fysiikka ei ainakaan minulle lukiossa ollut helppoa. No tietysti ne peruskurssit ovat vain laskemista, mutta sitten kun tuli mukaan kaikenlaiset avaruushässäkät ja sähkösignaalit, niin minä putosin kärryiltä.
Itse olen aloittanut humanistisen alan opinnot juuri, taustalla yksi "kovemman" alan tutkinto. Suurin hämmästyksen aihe oli, miten ennakkoluuloista ja käytännössä suvaitsematonta porukkaa humanisteissa on. Lähinnä koskien muiden tieteenalojen opiskelijoita, maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kyllä ollaan hyysäämässä. Kovin paradoksaalista. Ja perus matematiikka monella humanistilla kyllä hieman hakusessa...
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aloittanut humanistisen alan opinnot juuri, taustalla yksi "kovemman" alan tutkinto. Suurin hämmästyksen aihe oli, miten ennakkoluuloista ja käytännössä suvaitsematonta porukkaa humanisteissa on. Lähinnä koskien muiden tieteenalojen opiskelijoita, maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kyllä ollaan hyysäämässä. Kovin paradoksaalista. Ja perus matematiikka monella humanistilla kyllä hieman hakusessa...
Hy:n keskustakampuksella humanistiopiskelija kyseli mielipidettäni ja vastauksen jälkeen halusi, että ruksin tiedekuntani listaan, jotta voivat vertailla tilastoja vastaajista. Vaihtoehtoina olivat kuitenkin vain lääkis, oikis, matlu, humanistinen ja valtsika. Kerroin, että biotieteellinen ja pari muutakin puuttuivat listasta niin vastaus oli "ei meit kiinnosta amisten mielipiteet. Et ota nyt vaa joku noist". Pahoittelin, että en voinut amiksena vastata kyselyyn.
Mun historioitsijakaverit tienaa n. 4000 kk. Yleensä kyllä humanistiselle uralle ei lähdetä rahantekomielellä. Se ei ole niin tärkeää.