Onko vähän ennen kolmeakymppiä jonkinlainen yleinen ahdistuskausi vai mistä johtuu

onneksi se on nyt vähän laukeemassa ja yhessä ollaan edelleen :) mulla edessä vasta kuuden vuoden päästä, mitenhän sitten käy :)

Tuntuu, että muutun ihmisenä. Kyseenalaistan ja epäröin ja itsetunto on romahtanut ja haen jotain uutta suuntaa. Tätä ennen oli pitkä tasainen jakso... teini-ikää seurannut ja liki näihin päiviin saakka kestänyt.



´80

Oma mies silloin vähän ennen kolmikymppisiään huomasikin haluavansa olla sinkku, mutta kaikesta huolimatta edelleen ollaan yhdessä.



No, nyt omat kolmekymppiset lähestymässä ja jo jonkin aikaa ollut tosi turhautunut olo, olo että ei ole saavuttanut mitään ja koskaan ei tule saavuttamaankaan jne.

Sen sijaan vaihdoin kyllä työpaikkaa ja jätin mieheni, ja kyllä se olo siitä alkoi parantua. Tuli siis sellainen olo että "tässäkö tämä nuoruus sitten oli" - ja kun sitten sai uusia, parempia asioita tilalle, oli taas helppo muistaa että elämä tuntuu varsin nuorelta vielä sittenkin kun ikä alkaa kolmosella.

Olen perheellinen ja tuolloin alkoi "villikausi" kesti muutaman kuukauden sitten rauhottui, no ehkä välillä senkin jälkeen ihmettelin toimintaani silloin tällöin. Nyt olen 30v ja olo on aika rauhottunut, no olenkin raskaana :)



Mutta uskon että tuolloin podin jotain 30v kriisiä tai jotain,.,,, koska en milloinkaan aikaisemmin ole käyttäytynyt siten ja pitkääkin aikaa, ns. hormoonit hyrräs liiankin lujaa. Itse olen aina ollut ns. kehityksestä edellä joten uskon hyvin että tuo aika minulle oli 30v kriisiä, vaikka olin vasta 28.



En toki harkinnut tappamista, enkä ajatellut ns nuoruutta. lähinnä uutta miestä, elämää ja hauskan pitoa.

jolla kriisiä pukkaa! Ihan kuin olisin murkku jälleen. Hauska tietää etten ole ainoa.

Seuraava itsenäistymisvaihe tulee 48-vuotiaana ja tunnetaan myös viiden kympin villityksenä.



Hyvähän se on kolmekymppisenä alkaa elää omaa elämää, sen sijaan, että jatkaisi siten kuin muut, lähinnä kai omat vanhemmat, haluaa.

Mulla on varmaan sellainen menossa ja tahtoisin tietää koska mahdollisesti olisi ohi! Kestääkö vuosia vai kuukausia?

Tuntui että mitään en ole elämässäni saanut aikaan (paitsi tietysti lapset). Olin sillon vielä kotiäitinä. Helpotti kun menin töihin ja tuli muutakin sisältöä elämään. Kuulunee asiaan tuo kriisi tuossa vaiheessa.