Onkohan Suomen kaltaista keinotekoista kaksikielisyyttä missään muualla?
Esim. Vantaalla ruotsinkielisiä vain 2,6%, mutta kaupunki on virallisesti kaksikielinen, eli jokainen kyltti ja lippu ja lappu pitää olla ruotsiksi ja jokaisen kaupungin työntekijän pitää osata ruotsia.
Vantaalla on sekä vironkielisiä että venäjänkielisiä asukkaita kumpiakin enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Kommentit (52)
Kaksi irvokkainta seikkaa Suomen kielipolitikassa:
- alkuperältään vierasta ruotsin kieltä nimitetään laissa kansalliskieleksi, mutta alueen alkuperäiset saamen kielet eivät ole kansalliskieliä
- ainoa koko Suomen alueella virallinen kieli on ruotsi ja ainoa koko Suomessa opiskeltava pakollinen kieli on ruotsi (Ahvenanmaalla suomen kielellä ei ole mitään asemaa, eikä myöskään ole pakkosuomea)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
Eli ongelmaa ei olisi jos kaikki suomessa puhuisivat ruotsia ja suomenkieli olisi vain historiallinen jäänne?
Selitä tarkemmin mikä on se ongelma?
No esimerkiksi Irlannissa! Kaikki joutuvat lukemaan iiriä koulussa ja sen taitoa vaaditaan julkisiin virkoihin hakevilta, vaikka iiriä äidinkielenään puhuu vain muutama prosentti, ja hekin ovat oikeasti kaksikielisiä - toisin kuin osa suomenruotsalaisista.
Ap, sulla on väärä prosenttiluku.
Suomalaisista - siis mannersuomalaisista - on 4,9 prosenttia ruotsinkielisiä. Koko Suomen alueen asukkaista 5,3 prosenttia.
Suomi on kolmekielinen maa, ei kaksikielinen. Saame on se kolmas kieli, ja omasta mielestäni se pitäisi myös ottaa koulujen opetusohjelmaan pakollisena, vähintään Pohjois-Suomessa (Oulusta ylöspäin). Ja nimenomaan inarinsaame, koska sitä puhutaan vain Suomessa (ja jotta se ei katoaisi).
Suomen kieli on keinotekoisesti ja kolonisoimalla levitetty muutaman vuosisadan kuluessa tähän maahan - alkuperäiset asukkaat ovat olleet saamelaisia. Sama juttu kuin Yhdysvalloissa, jossa englanti ei todellakaan ole se oikea maan kieli.
Oi voi sentään, taas on ruåtsihullut liikkeellä. Taidan lähteä veneelle, hejsan!
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on väärä prosenttiluku.
Suomalaisista - siis mannersuomalaisista - on 4,9 prosenttia ruotsinkielisiä. Koko Suomen alueen asukkaista 5,3 prosenttia.
Aloittaja puhui Vantaasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
"Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt."
Suomi ei eroa Irlannista. Saame oli Suomen alkuperäiskieli, jonka suomen kieli on lähes syrjäyttänyt.
Pääkaupunkiseudullakin on vielä jäänteitä alkuperäisestä kielestä - mm. Nuuksion "ruotsinkielinen" nimi Noux, joka tarkoittaa saameksi joutsenta.
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Minusta tämäkin on silti vähän eri asia, olisi verrattavissa jos suomea puhuisi Suomessa vain se pieni vähemmistö ja valtakieli olisi Ruotsi, silloin tuon asetelman ymmärtääkin. Ymmärtäisin esim. jos kaikkien pitäisi Suomessa opetella saamea, mikä kuitenkin on yksi Suomen alkuperäisistä kielista, ruotsi taas ei sitä ole, se on valloittajien kieli. Saamen opettelukaan toisaalta ei ole välttämätöntä paitsi kielen säilyttämisen kannalta, saamelaiset ei ole niin nirppanokkia etteivätkö osaisi myös suomea puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
Salli mun nauraa. Ensinnäkin, olet väärässä tuon korkeakouluopiskelun suhteen. Iirin kielen taito vaaditaan oikeastaan kaikilta julkiseen virkaan hakevilta ja enemmistö joutuu siten sitä pakosti lukemaan myös yliopistossa.
Valtaosa suomalaisista PUHUI ruotsia vielä pari sataa vuotta sitten, jos oli koulutettu/virkamies. Eliitti oli ruotsinkielistä.
Irlannin alkuperäinen kieli ei itse asiassa edes ollut iiri, vaikka kielellä onki noin 1300 vuotinen historia - vaan kelttiläisiä kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kolmekielinen maa, ei kaksikielinen. Saame on se kolmas kieli, ja omasta mielestäni se pitäisi myös ottaa koulujen opetusohjelmaan pakollisena, vähintään Pohjois-Suomessa (Oulusta ylöspäin). Ja nimenomaan inarinsaame, koska sitä puhutaan vain Suomessa (ja jotta se ei katoaisi).
Suomen kieli on keinotekoisesti ja kolonisoimalla levitetty muutaman vuosisadan kuluessa tähän maahan - alkuperäiset asukkaat ovat olleet saamelaisia. Sama juttu kuin Yhdysvalloissa, jossa englanti ei todellakaan ole se oikea maan kieli.
Miksi et kertonut mitään ruotsin kielestä? No siksi kun ruotsin kielen asema on täysin keinotekoinen Suomessa.
Ruotsin kielellä ei ole mitään kehityshistoriaa Suomessa eikä se kuulu Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
"Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt."
Suomi ei eroa Irlannista. Saame oli Suomen alkuperäiskieli, jonka suomen kieli on lähes syrjäyttänyt.
Pääkaupunkiseudullakin on vielä jäänteitä alkuperäisestä kielestä - mm. Nuuksion "ruotsinkielinen" nimi Noux, joka tarkoittaa saameksi joutsenta.
Jos Suomi olisi kuin Irlanti, täällä olisi kaikilla pakkosaame.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sulla on väärä prosenttiluku.
Suomalaisista - siis mannersuomalaisista - on 4,9 prosenttia ruotsinkielisiä. Koko Suomen alueen asukkaista 5,3 prosenttia.
4,8% on uudempi luku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
Salli mun nauraa. Ensinnäkin, olet väärässä tuon korkeakouluopiskelun suhteen. Iirin kielen taito vaaditaan oikeastaan kaikilta julkiseen virkaan hakevilta ja enemmistö joutuu siten sitä pakosti lukemaan myös yliopistossa.
Miksi valehtelet? Ei ole mitään "virkamiesiiriä".
"Iiri on Irlannin tasavallassa pakollinen oppiaine kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa alaluokilta oppivelvollisuusiän päättymiseen eli 14 ikävuoteen saakka."
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3391625-iirin-kieli-ei-suostunut…
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on vähän tyhmä.
Jankkaa tuota samaa asiaa pakkomielteisesti,olis varmaan aika mennä mielenterveystoimistoon.
Ja katkera. Ei läpäissyt virkamiesruotsin tenttiä ja ei saavuttanut pätevyyttä leppoisaan ja hyväpalkkaiseen eläkevirkaan.
Vierailija kirjoitti:
Belgia?
Siellä "kielivähemmistö" (flaamit) on kolmasosa kansasta (6x isompi osuus kuin täkäkäisten ruotsinkielisten), saksaa puhuu pari prosenttia äidinkielenään.
Ottaen huomioon saksan aseman Euroopan todellisena valtakielenä, sen pakollisuus voisikin olla perusteltua. Samaa tietenkin täkäläiset ruotsinkieliset edelleen haikailevat paikallisesti, mutta kun se ei vaan enää ole nykypäivää. Siksi ruotsi (tai suomi) pakollisena toisena kotimaisena joutaakin poistua.
Uskomatonta tässä on se, että vaikka ruotsinkielisiä on Vantaalla vain 2,6%, niin siellä kotoutetaan maahanmuuttajat ruotsinkielisiksi !!! Onpa todella hyvät mahdollisuudet integroitua käytännössä suomenkieliseen kaupunkiin ruotsin kielellä!
"Vanda vill integrera barn med invandrarbakgrund på svenska"
https://svenska.yle.fi/artikel/2017/06/07/vanda-vill-integrera-barn-med…
Historiallisten syiden lisäksi syynä tähän lienee viranomaisten ja vanhan ruotsinkielisen rahan vaikutus. Lisäksi iso asia on pitää Suomea osana skandinaviaa, vaikka kielemme on lähempänä Viroa ja baltiaa. Idea Pohjoimaiden unionista on kytenyt pitkään yhtenä kehitysmahdollisuutena. Eu on vienyt huomin pois tästä. Ruotsin kielen osaaminen on osa tuota pyrkimystä päästä mukaan viikinkien veneeseen. Oletan, että tämä pitkä ulkopoliittinen linja, on keskeinen syy miksi täällä ruotsia opetellaan, siinä useimmilla alueilla aika vähän järkeä onkin.
Eu ei välttämättä ole ikuinen. Ruotsin kielen välttävästi änkyttäminen ei kuitenkaan myöskään takaa jäsennyyttä Pohjoimaiden unionissa. Sikäli olisi kenties aika miettiä, onko mielekästä tuhlata valtava määrä kansallisen koulutusjärjestelmän resursseista taitojen kehittämiseen, jotka eivät varsinaisesti tuota juuri mitään. Paremman takeen mahdollisen unionin jäsennyydestä saattaa antaa se, että ruotsalaiset ovat jo ostaneet täältä useita kannattavia yrityksiä, ja siellä on intressejä turvata näiden asema.
Tätä unionia ei siis ole edes olemassa, eikä ehkä koskaan tule olemaankaan. Suomi on muutenkin epäonnistunut surkeasti jos on tarkoitus naamioitua ruotsalaisiksi. Todellakin kannattaisi ehkä nyt vaan keskittää ne resurssit tuottavammin. Matematiikan osaaminen menee alas. Se on kuitenkin olennainen osa osaamista, joka mahdollistaa kehittymisen aloille, joilla tehdään ihmiskuntaa ja taloutta eteenpäinvieviä innovaatioita.
Taxellin paradoksilla on tähän asti yritetty perustella Suomen kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia.
Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa (RKPssä) että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.
Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.
Lainaus:
RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.
Linkki lainaukseen:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml
Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.
Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.
Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla. Taxellin- paradoksi on oikeasti Taxellin-rasismia ja Taxellin åpartheidia. Peiteltyä kaksikielistämistä ja identiteetin muokkausta.
Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.
Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.
Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.
Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.
Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.
Belgia?