Lue keskustelun säännöt.
Onkohan Suomen kaltaista keinotekoista kaksikielisyyttä missään muualla?
18.08.2017 |
Esim. Vantaalla ruotsinkielisiä vain 2,6%, mutta kaupunki on virallisesti kaksikielinen, eli jokainen kyltti ja lippu ja lappu pitää olla ruotsiksi ja jokaisen kaupungin työntekijän pitää osata ruotsia.
Vantaalla on sekä vironkielisiä että venäjänkielisiä asukkaita kumpiakin enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Kommentit (52)
Ei kukaan muu ole niin törkeä kuin ruotsalainen, eikä kukaan muu ole niin kiltti kuin suomalainen. Eli ei edes ole mahdollista muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi on niin hirveä kieli, ettei sitä kukaan haluaisi puhua ellei olisi pakko.
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Missään näistä 2,6%:n vähemmistö ei tee kaupungista kaksikielistä.
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Esim. Sveitsi koostuu yksikielisistä kantooneista, joten miten tämä liittyy Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Eli Sydneyssäkö ei voi saada kaupungin virkaa, jos ei ole todistusta aboriginaalien kielen taidosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Eli Sydneyssäkö ei voi saada kaupungin virkaa, jos ei ole todistusta aboriginaalien kielen taidosta?
Aloituksessahan siitä ei puhuttu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Missään näistä 2,6%:n vähemmistö ei tee kaupungista kaksikielistä.
Sitähän aloituksessa ei kysyttykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Esim. Sveitsi koostuu yksikielisistä kantooneista, joten miten tämä liittyy Suomeen?
Ihan tuon aloituksen mukaisesti.
Sveitsissä ei ole keinotekoista kaksikielisyyttä, koska siellä on yksikielisiä kantooneita. Joten miten tämä liittyy aloitukseen, jossa kritisoitiin sitä, että muutaman prosentin vähemmistö tekee kaupungista virallisesti kaksikielisen?
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Miltä osin kaksikielisyys on näissä maissa keinotekoista? Esimerkkejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Missään näistä 2,6%:n vähemmistö ei tee kaupungista kaksikielistä.
Intiassa niitä kieliä ja murteita taitaa kuitenkin olla vähän enemmän kuin kaksi...
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja on vähän tyhmä.
Jankkaa tuota samaa asiaa pakkomielteisesti,olis varmaan aika mennä mielenterveystoimistoon.
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
ja siellä gaeltacht-alueilla kaikki kyltit ovat vain iiriksi, tienviitat, liikennemerkit yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Miltä osin kaksikielisyys on näissä maissa keinotekoista? Esimerkkejä!
Norjassa keksittiin toinen kieli että kieli ei muistuttaisi liikaa tanskan kieltä.
Sveitsi on yksikielinen.
Intiassa on viisitoista kieltä.
Kanadassa on vain kaksikielisiä alueita. Muu maasta on yksikielinen.
Koko maa ei ole kaksikielinen.
Suomi on yksikielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä.
4,8% vähemmistö ei tee maasta kaksikielistä.
Suomen lakia tulkitaan väärin. Laki ei tunne sanaa kaksikielinen ollenkaan. Laissa vain luetellaan kansalliskielet mikä ei tee maasta kaksikielistä.
Vähemmistö sai määritellä maan kaksikielisyydestä kun Suomi oli itsenäisyyden alussa heikko ja Ruotsin tuesta riippuvainen. Siksi laista tuli huono ja kohtuuton.
4,8% vähemmistö joka ei edes asu suomalaisten joukossa vaan rannikolla omissa oloissaan, ei tee maasta 2-kielistä. Erillään asuvat kansanosat jotka eivät opi toistensa kieltä ympäristöstään eivät tee maasta kaksikielistä. Sitä pitää kutsua kaksinkertaiseksi yksikielisyydeksi.
Kieli joka on maahanmuuttajakieli ja kehittynyt jossakin kaukana Suomen rajojen ulkopuolella ei tee maasta 2-kielistä.
Kieli joka on ollut pakkokieli suomalaisille jo satoja vuosia, ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä, ja kieli jolla on haitattu suomen kielen kehitystä satojen vuosien ajan, ei tee Suomesta 2-kielistä.
Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset terveysasemat, erilliset korttelit, segregaatio ylipäätään ja ylisuuret kiintiöt koulutukseen ym.
Vähemmistökieli joka pakotetaan enemmistölle koska se ei kuulu sen identiteettiin, ei tee Suomesta 2-kielistä. Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomenkieliset ruotsinkielisistä koska olemme yksikielisiä.
Historia ei takaa kaksikielisyyden asemaa millään tavalla, koska ruotsi ollut maahanmuuttajakieli Suomessa ja kaksikielisyys on pikemminkin ollut menneisyydessä tehty virhe. On jo aika korjata virhe ja poistaa kaksikielisyys.
Historialla ei voi yleensäkään perustella mitään ja historiaan vetoaminen on tunnettu argumenttivirhe. Jos historialla voisi jotain perustella niin naisilla ei olisi äänioikeutta eikä suomen kielellä olisi mitään virallista asemaa Suomessa. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä. Jos historialla voisi jotain perustella niin ihmiskunta olisi jäänyt kivikaudelle. Historialla perusteleminen mahdollistaa entisten tyhmyyksien kierrättämisen uudestaan ja uudestaan eikä edistys pääsisi vaikuttamaan toivotulla tavalla.
Kieli jota puhutaan vain rannikolla 5% vähemmistön joukossa, voi olla paikallinen kieli siellä missä sen puhujia on yli 25%, mutta ei voi olla koko maan virallinen kieli. Ihmeellistä on kuitenkin se että ruotsin kieli on ainoa koko Suomessa virallinen kieli, ja suomen kieli on vain paikallinen kieli, vaikka suomea puhutaan koko maassa.
Meillä on siis ainoana virallisena kielenä alloktoninen muualta tullut ruotsin kieli vaikka sitä ei puhuta sisämaassa, ja suomen kielellä ei ole edes paikkalliskielen asemaa Ahvenanmaalla vaikka siellä on 5% suomenkielisiä.
Suomalaiset ja ruotsinkieliset asuvat erillään toisistaan joten maata ei voi pitää kaksikielisenä vaan maana jossa on 4,8% vähemmistö. Kansana Suomessa asuvat muodostavat kaksinkertaisesti yksikielisen väestön. Sitä ei sovi sotkea kaksikielisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Esim. Sveitsi koostuu yksikielisistä kantooneista, joten miten tämä liittyy Suomeen?
Ihan tuon aloituksen mukaisesti.
Sveitsi ei ole Suomen kaltainen kielilainsäädännöltään.
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Kanadassa väestöstä on 28% ranskankielisiä, "hieman" isompi osuus kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Silti siellä ei ole kuin muutama kaksikielistä provinssia Quebecin lähellä, muuten provinssit ovat yksikielisiä kielienemmistön mukaan ja viralliset palvelut hoidetaan tulkin avulla.
Ns pakkoranska tulee vasta yliopistossa, sekin suoranainen vitsi kanadalaisen ex-kollegan mukaan: puolen vuoden kurssi, 100 fraasia opetellaan joista tentissä kysytään 25, ja läpäistäkseen pitää osata 15. Leima todistukseen "kaksikielinen" - minä puhuin parempaa ranskaa C-ranskallani kuin virallisesti leimattu ex-kollegani.
Näin siis maassa jossa kielivähemmistö on huomattavasti merkittävämpi kuin meillä ja kyseessä vielä (entinen?) maailmankieli. Alkaa näyttää aika naurettavalta tämä kotikutoinen pakkoruotsimme tuohon verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
Vierailija kirjoitti:
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.
Wales, irlanti ja käytännössä moni entinen siirtomaa niin arfrikassa kuin aasiassa. Sitten on maita joissa ei ole kaksikielisyyttä tms. mutta vähemmistökielille olisi hyvä saada asema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iralanti on aika samanlainen, vaikka siellä virallinen (harvan osaama) kieli on se alkuperäinen eli iiri. Kyllä valtion hommissa sitä pitää osata, vaikka sitä puhuu noin 1 % väestöstä.
Suomi eroaa Irlannista ratkaisevasti siinä, että iiri on Irlannin alkuperäiskieli, jonka englanti on lähes syrjäyttänyt. Iiri on siis irlantilaisten oma kieli aiemmissa sukupolvissa. Suomessa taas ruotsi on alkuperältään vieras kieli. Suomalaiset eivät ole koskaan puhuneet ruotsia aiemmissakaan sukupolvissa yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
Näin ollen pakkoiiriä ja pakkoruotsia ei voida verrata. Ja pakkoiiri ei edes ole läheskään yhtä pakollista kuin pakkoruotsi, joka jatkuu Suomessa pakollisena joka ainoalla kouluasteella ala-asteelta yliopistoon asti.
Eli ongelmaa ei olisi jos kaikki suomessa puhuisivat ruotsia ja suomenkieli olisi vain historiallinen jäänne?
Norja, Sveitsi, Intia, Kanada, Australia muutaman mainitakseni.