Huonot valinnat, huono taloudenpito?

noinhan se on, mutta sitä ei saa sanoa kun köyhän loukkaantuvat. Suruun pitää sitten ottaa hirveä kasa lisäpikavippiä ja ostaa jotain turha joka menee viikossa roskiin ja jota maksetaan seuraavat 2 vuotta 6-kertaisella hinnalla vrt hintalappu.

Olen itsekin hyvin pienituloinen ja tiedän, että mitä vähemmän rahaa on, sitä enemmän sitä ajattelee.

Mutta mikä on se syy, mikä saa ihmisen huonossa tilanteessa tekemään vielä huonompia ratkaisuja? -Ap

Lisätään tähän vielä se, että kun on tilipäivä tai on otettu pikavippi, niin koetaan oikeudeksi "edes kerran vähän törsätä" ja niin sitä sitten velanmaksun tai sähkölaskun sijaan mennään syömään ylikalliiseen ravintolaan tai ostetaan se ihana merkkilaukku, josta on haaveiltu. Hei hei sitten 300 e ja taas ihmetellään, että miksi meillä ei ole koskaan rahaa.

Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.

Tavallaan oon samaa mieltä, monesti ärsyttää ihmisillä se asenne, että kyllä minulla on oikeus saada tämä ja tämä, jos kerta muillakin on. Ei ole jos sulla ei oo rahaa.

Itsellä on todella pienet tulot, miehellä lähellä keskivertoa, yhteensä noin 3000 kuussa. Mun ystävä, joka ei ilmeisestikään ole osannut päätellä meidän tuloja, tässä kauhisteli, miten yksikään lapsiperhe voisi pärjätä alle neljällä tonnilla kuussa, ja kysyi mistä minä luopuisin ekana, jos tulot olisi yhtäkkiä tuollaiset. Nauratti.

Itse pitää itsestään selvänä, että luovun usein haluamistani pikku jutuista, jotta pärjätään ja saadaan laskut maksettua. Mutta köyhänä en meitä pidä, järkevänä talousasioissa kyllä.

Se köyhyys iskee päälle siinä vaiheessa kun siirtyy oman talouden puolelle vanhempien talouden ulkopuolelle. Köyhyys ei välttämättä heti näy koska eletään kuin viimeistä päivää kun vihdoinkin saa omaa rahaa mistä kukin sitä saa, tukina tai palkkana. Se laitetaan menemään ja jos saa luottoa niin luotto laulamaan. Muuten kehitystä ei sitten tapahdu mihinkään suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen itsekin hyvin pienituloinen ja tiedän, että mitä vähemmän rahaa on, sitä enemmän sitä ajattelee.

Mutta mikä on se syy, mikä saa ihmisen huonossa tilanteessa tekemään vielä huonompia ratkaisuja? -Ap

Nice humblebrag. Vaikka samassa veneessä oletkin niin eparationaalisuus ei kosketa sinua, vaan peräti ihmetyttää toisten köyhien tyhmyys.

Tuosta talven korkeista sähkölaskuista vaan tuli mieleen että minulle siitä valitti kollega - diplomi-insinööri - kun siirryttiin arviolaskuista todellisen kuukausikulutuksen laskuttamiseen.

Sen vaan sanon, että on helpompi tehdä oikeita valintoja silloin kun tili pullottaa rahaa kuin silloin kun on matti kukkarossa.

Jep ja kun köyhällä on "oikeus ostaa joskus jotain kivaa / oikeus huvitella ja harrastaa" ne jotka ymmärtävät ettei kellään ole oikeutta mihinkään mihin ei ole varaa, eivät ole köyhä, tai vain väliaikaisesti.

Ei se huono ratkaisu ole aina se, että otetaan pikavippi ja ostetaan merkkilaukku. Itse en tunne ainoatakaan joka olisi noin tehnyt ja mielestäni tuo on aika ikävää leimaamista. Mulla on rahavaikeudet syntyneet esim. sellaisesta, että olen turvautunut yksityiseen lääkäriin omalla tai lapsen kohdalla, kun julkisella ei ole saanut apua ja lasku on tietenkin suurempi sekä saattaa kerätä myös korkoa, jos ei heti pysty maksamaan. Sen tietää jo silloin, että ratkaisu on huono, mutta vielä huonompi ratkaisu on odottaa kunnan tarjoamaa aikaa venäläiselle lääkärille kolmen viikon päähän - mitä itse tekisitte? Juuri sairastumisista tulee paljon myös välillisiä kuluja, esim. välttämättömät käsikauppalääkkeet, tai ei jaksa ostaa ja laittaa halpaa kotiruokaa kuumeen ja kivun takia.

Köyhyys tulee kalliiksi, kun rahaa ei ole kuin kahteen rullaan vessapaperia on ne ostettava kalliilla, rahat ei riitä isoon säkkiin, jossa rullanhinta on puolet.

Ja niin on kaikessa, ymmärrän hyvin että haluaa jotain, mitä muillakin tuntuu olevan silloin kun rahaa jostain vähän tulee.

Toki tuo kierre pitäisi silloin saada katkaistua, mutta jos ei näköpiirissä ei näe parempaa, helposti sitä sortuu hetken huumaan.

En ymmärrä näitä, tee näin kuin minä, olen hyvä köyhä ihmisiä. Miten sitä voikin olla niin täydellinen.

Kaikille hyvä taloudenpito tai hyvien taloudellisten valintojen teko ei tule luonnostaan eikä sitä oikein opetetakaan missään. Jos elämä on muutenkin vähän näköalatonta (työttömyyttä, vähävaraisuutta, sosiaalisia ongelmia tms.) voi se hetkellinen rahantuhlaus tuntua panostukselta omaan hyvinvointiin. Mutta näköalattomuus sumentaa sen pitkäjänteisen ajattelun eikä niitä seurauksia osaa tai halua ottaa huomioon.

Toki on heitäkin, jotka eivät vaan välitä, mutta väittäisin, että monen kohdalla on kyse täysin osaamattomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Se köyhyys iskee päälle siinä vaiheessa kun siirtyy oman talouden puolelle vanhempien talouden ulkopuolelle. Köyhyys ei välttämättä heti näy koska eletään kuin viimeistä päivää kun vihdoinkin saa omaa rahaa mistä kukin sitä saa, tukina tai palkkana. Se laitetaan menemään ja jos saa luottoa niin luotto laulamaan. Muuten kehitystä ei sitten tapahdu mihinkään suuntaan.

Tässä näkyy vain se sama, mikä palstalla tulee usein ilmi eli lapsille ei kerrota perheen talousasioista mitään. Mietitään vain sitä, että pitäisi saada lapsi säästämään synttärilahjarahat, joten otetaan se mummin antama 50 e pois ja annetaan käyttörahaa 5 e/vko sen sijaan että annettaisiin lapsen pitää rahansa ja joko tuhlata tai säästää. On paljon parempi tehdä tyhmyyksiä pienillä summilla kuin suurilla ja mitä nuorempana oppii käyttämään rahaa, sen paremmin sen osaa 18v iässä. Raha kun on tarkoitettu käyttöön, sillä joko hankitaan jotain tai se sijoitetaan (pankkitilikin on periaatteessa sijoitus, vaikka korko olematon) ja myöhemmin sijoituksella tuottoineen voi hankkia jotain toivotumpaa. Tätä ei nykynuorille enää opeteta, heille raha on tabu.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.

Ymmärrät kai, että tuohon päästäksesi sinulla on oltava tulot, jotka eivät mene joka kuukausi pelkkään ruokaan ja asumiseen.

Monet tuntemani vähävaraiset osaavat tehdä ihan hyviä ratkaisuja, yksi tuttuni esim. on hiusmallina niin ei yleensä maksa kampaajaa itse, usein vähävaraiset myös kierrättävät vaatteita ja välineitä enemmän ja monellakaan tuntemallani köyhällä ei ole autoa.

Perimmäinen syy on impulsiivinen luonne. Impulsiivinen ihminen ei kykene lykkäämään mielihyvää/nautintoa, vaikka ymmärtäisi sen olevan pitkällä tähtäimellä hyödyllistä. Tämä näkyy raha-asioiden lisäksi myös muilla elämän osa-alueilla, kuten ruokavaliossa, elintavoissa ja ihmissuhteissa.

Toki osin kyse on myös älyllisestä laiskuudesta. Moni on kasvanut ajatukseen, että on tyhmä eikä osaa, minkä takia ei ole koskaan ottanut selvää tai opetellut. Surullisia ihmiskohtaloita.

Useasti ne, jotka eivät ole köyhiä, eivät ole köyhiä sen vuoksi, että he käyttävät rahansa harkitusti. Mitä vähemmän tuloja on, sen tarkempi rahojen kanssa on oltava.

Joskus 20 vuotta sitten luin tutkimuksesta, jossa kerrottiin, että eniten rahaa käyttää työttömien ja eläkeläisten lapset eli niiden perheiden lapset, joilla rahaa on vähiten käytössä. Sekin on valinta, mitä lapsille opettaa rahankäytöstä ja miten lasten antaa käyttää rahaa. Ehkäpä mukana on myös syyllisyyden tunteet ja halutaan hyvittää lapsille sitä, kun rahaa ei ole omasta mielestä riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.

Ymmärrät kai, että tuohon päästäksesi sinulla on oltava tulot, jotka eivät mene joka kuukausi pelkkään ruokaan ja asumiseen.

Miten sinä sitten maksat nettilaskusi, jos palkka menee ruokaan ja asumiseen?

Juuri tuo tyhmyys ettei osata ajatella pitkäjänteisesti. Eletään hetkessä.

Kaikesta voi säästää. Asuminen kun on maksettu ja pakolliset lääkkeet, päivähoito niin kaikki muu on turhaa. Perusruualla voi elää parikuukautta. Ruokahifistelyyn ei ole köyhällä varaa niin kuin ei ole kahvilahienostelullekaan. Ihmiset yrittävät oikeuttaa kulutustaan ties millä eettisillä perusteilla mutta ei tule mieleen moraali sen osalta, miten hoitaa talouttaan ja elääkö jopa yhteiskunnan kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta talven korkeista sähkölaskuista vaan tuli mieleen että minulle siitä valitti kollega - diplomi-insinööri - kun siirryttiin arviolaskuista todellisen kuukausikulutuksen laskuttamiseen.

Sen vaan sanon, että on helpompi tehdä oikeita valintoja silloin kun tili pullottaa rahaa kuin silloin kun on matti kukkarossa.

Se mattiko on ollut siellä kukkarossa 18 vuotiaasta asti ja koko ajan ollut vain ongelmia eikä mahdollisuutta säästää tms. Harvoin ihmisillä on matti kukkarossa edes sairastumisensa jälkeen kun raha-asiat ovat hoidossa ja sama koskee niin suur- kuin pienituloisia. Jos jatkuvasti käyttää sen minkä voi niin sairastuessa?työttömäksi joutuessa joo, on tosi paha maksella laskuja. Kummasti vain on paljon ihmisiä jotka eivät ole syntyneet kultalusikka suussa mutta pärjäävät tilanteessa kuin tilanteessa.