Huonot valinnat, huono taloudenpito?
Köyhyysaiheisia keskusteluja lukeneena ja lähipiirin pikavippikierteitä seuraanneena olen sitä mieltä, että monen ihmisen huono taloudenpito johtuu huonoista valinnoista.
Jo valmiiksi huonossa taloudellisessa tilanteessa muutetaan niin kauas, että pitää ostaa auto.
Harvoin tulevat laskut nähdään yllätyksinä, eikä osata jyvittää niitä koko vuodelle. Sähkölämmitteisessä talossa talven korkeat sähkölaskut nähdään ylimääräisinä kuluina, eikä laskuihin ole säästetty kesällä, kun laskut ovat olleet pienet.
Lainaa, osamaksuja ja pikavippejä, vaikka tiedetään, ettei tuloja ole sen enemmän, kun maksun aika koittaa.
Miksi köyhät tuntuvat tekevän aina ne väärät ja epäloogiset valinnat?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.
Tämä ei vastaa ap:n kysymykseen Miksi köyhät tuntuvat tekevän aina ne väärät ja epäloogiset valinnat?
Tässä ei kysytty mitä pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.
Ymmärrät kai, että tuohon päästäksesi sinulla on oltava tulot, jotka eivät mene joka kuukausi pelkkään ruokaan ja asumiseen.
Miten sinä sitten maksat nettilaskusi, jos palkka menee ruokaan ja asumiseen?
Vähän sisälukutaitoa. Minulla ei ole varaa rautalankaan.
Huono taloudenpito onnistuu kyllä muiltakin kuin köyhiltä. Tuttavaperheessä mies on hyvätuloinen ja vaimokin keskituloinen, mutta talous kuralla, koska asuvat vanhassa omakotitalossa, joka hankittiin (ihan ymmärrettävästikin), koska oli iso, halpa ja isolla pihalla. Mutta sen sijaan, että pidettäsiin säännöllisesti huolta siitä, että paikat on kunnossa ja korjattaisiin ennakoivasti, niin kaikki putkivuodot, kattovuodot, sadevesitukkeumat, lämmityksen rikkoutuminen ja muut tulevat aina "yllätyksenä" ja havaitaan vasta, kun tilanne on se, että vaaditaan täyskorjaus ja puolen talon purkaminen. Rahaa riittää kyllä kaiken maailman harrasteautoihin ja -pyöriin sun muihin, joita on pihat ja varastot täynnä, mutta sitten itketään, kun ei päästä mihinkään kesälomamatkalle, kun kaikki säästöt on taas mennyt. Vanhemmat joutuvat tukemaan taloudellisesti, mutta sekään ei riitä. Ja sitten vielä kitistään ja kadehditaan, kun taloutensa fiksusti hoitaneilla on varaa ulkomaanmatkaan, remonttiin vain siksi, että saisi kivamman näköistä tai uusien huonekalujen hankintaan.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys tulee kalliiksi, kun rahaa ei ole kuin kahteen rullaan vessapaperia on ne ostettava kalliilla, rahat ei riitä isoon säkkiin, jossa rullanhinta on puolet.
Ja niin on kaikessa, ymmärrän hyvin että haluaa jotain, mitä muillakin tuntuu olevan silloin kun rahaa jostain vähän tulee.
Toki tuo kierre pitäisi silloin saada katkaistua, mutta jos ei näköpiirissä ei näe parempaa, helposti sitä sortuu hetken huumaan.
En ymmärrä näitä, tee näin kuin minä, olen hyvä köyhä ihmisiä. Miten sitä voikin olla niin täydellinen.
Heti kun tulee rahaa ostaa sen ison säkin ja sitten ei tarvikaan enää ostaa kahden rullan pusseja? Kyse on etukäteen suunnittelusta.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyysaiheisia keskusteluja lukeneena ja lähipiirin pikavippikierteitä seuraanneena olen sitä mieltä, että monen ihmisen huono taloudenpito johtuu huonoista valinnoista.
Jo valmiiksi huonossa taloudellisessa tilanteessa muutetaan niin kauas, että pitää ostaa auto.
Harvoin tulevat laskut nähdään yllätyksinä, eikä osata jyvittää niitä koko vuodelle. Sähkölämmitteisessä talossa talven korkeat sähkölaskut nähdään ylimääräisinä kuluina, eikä laskuihin ole säästetty kesällä, kun laskut ovat olleet pienet.
Lainaa, osamaksuja ja pikavippejä, vaikka tiedetään, ettei tuloja ole sen enemmän, kun maksun aika koittaa.
Miksi köyhät tuntuvat tekevän aina ne väärät ja epäloogiset valinnat?
Koska he eivät olisi köyhiä jos toimisivat järkevästi. Esimerkiksi tuhlaava siskoni käy töissä ja minä joudun aina vipata hänelle rahaa kuun lopussa, vaikka olen itse työtön. Jotkut vain käyttävät aina sen kaiken käytössä olevan rahan. Itse ostan vain sitä mitä tarvitsen ja mietin usein tarkkaan mitä aidosti tarvitsen. Kun ei tuhlaa typeryyksiin, niin on enemmän rahaa käytettävissä sellaiseen, jota aidosti haluaa. Jotkut kauhistelevat kalliita hankintojani vaikka olen työtön, mutta kun ei tuhlaa siellä missä ei tarvitse tuhlata, niin jää rahaa tällaisiin hankintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys tulee kalliiksi, kun rahaa ei ole kuin kahteen rullaan vessapaperia on ne ostettava kalliilla, rahat ei riitä isoon säkkiin, jossa rullanhinta on puolet.
Ja niin on kaikessa, ymmärrän hyvin että haluaa jotain, mitä muillakin tuntuu olevan silloin kun rahaa jostain vähän tulee.
Toki tuo kierre pitäisi silloin saada katkaistua, mutta jos ei näköpiirissä ei näe parempaa, helposti sitä sortuu hetken huumaan.
En ymmärrä näitä, tee näin kuin minä, olen hyvä köyhä ihmisiä. Miten sitä voikin olla niin täydellinen.Heti kun tulee rahaa ostaa sen ison säkin ja sitten ei tarvikaan enää ostaa kahden rullan pusseja? Kyse on etukäteen suunnittelusta.
Nimenomaan näin. Samoin kannattaa valita asunto, jossa on enemmän pakastustilaa kuin pelkkä pieni lokero. Silloin voi hyödyntää tarjouksia ja ostaa esimerkiksi naudan jauhelihaa isot läjät sika-naudan hinnalla. Pakkaa sopiviin annospusseihin, niin on helppo saada käyttöön sopivia annoksia. Pakastinkin kannattaa pitää täynnä, koska silloin se kuluttaa vähemmän sähköä kun tuotteet itsessään pitää sen kylmänä. Ei oma erillinen pakastinkaan välttämättä ole järjetön ostos jos sen todella pitää täynnä, jolloin sähkölasku ei nouse mahdottoman korkeaksi. Huonosti eristetty pakastelokero kun kuluttaa varmaan sähköä enemmänkin.
Mistähän johtuu, että kaikki tuntemani "köyhät" polttaa tupakkaa?
Yhdellekin sanoin, että aski päivässä maksaa sulle 200,- euroa kuussa.
Se tekee 2.400,- euroa vuodessa, 24.000,- euroa kymmenessä vuodessa.
"Täytyyhän mulla jotain paheita olla" - oli vastaus. Niinpä.
Suomessa on äärimmäisen vähän köyhiä. Pitäisi ajatella enemmän taloustaitoja eikä rahan vähyyttä. Luulisi sen olevan positiivinen asia muutenkin, taloustaitoja on helpompi oppia kuin lisätä tuloja. Lopulta siis vanha viisaus ei ne suuret tulot vaan pienet menot pitää 100% paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.
Ymmärrät kai, että tuohon päästäksesi sinulla on oltava tulot, jotka eivät mene joka kuukausi pelkkään ruokaan ja asumiseen.
Miten sinä sitten maksat nettilaskusi, jos palkka menee ruokaan ja asumiseen?
Vähän sisälukutaitoa. Minulla ei ole varaa rautalankaan.
No tarkennetaan: miten nämä ihmiset, joiden kuukausitulot menevät ruokaan ja asumiseen, voivat maksaa muut menonsa, koska heillehän ei jää kuukaudessa euroakaan.
Miksi hyvätuloisia ärsyttää pienituloisten tuhlailu niin paljon? Mitä enemmän rahaa käytetään, sitä enemmän hyvätuloiset siitä hyötyvät talouden pysyessä vireänä. Itselleenhän he siinä kuoppaa kaivavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tehnyt niin, että olen laskenut, kuinka paljon vuodessa menee kiinteisiin laskuihin sis. eri vakuutukset, kiinteistövero, jätemaksut, netin,puhelimen yms. Tämän summan olen jakanut 12 ja pyöristänyt sen ylöspäin. Siirrän sitten tämän summan joka kuukausi erilliselle tilille, josta maksan kaikki laskut. Tietääpähän sitten, että aina on rahaa maksaa lasku tulipa se koska vaan, eikä talous kaadu, jos tulee muutamat isot laskut samalle kuukaudelle. Lisäksi tietää sitten aina, kuinka paljon käyttörahaa ruokaan, bensaan ja huvitteluihin. On ollut toimiva systeemi.
Ymmärrät kai, että tuohon päästäksesi sinulla on oltava tulot, jotka eivät mene joka kuukausi pelkkään ruokaan ja asumiseen.
Miten sinä sitten maksat nettilaskusi, jos palkka menee ruokaan ja asumiseen?
Vähän sisälukutaitoa. Minulla ei ole varaa rautalankaan.
No tarkennetaan: miten nämä ihmiset, joiden kuukausitulot menevät ruokaan ja asumiseen, voivat maksaa muut menonsa, koska heillehän ei jää kuukaudessa euroakaan.
Yksinkertaista: he eivät maksa. Silloin, kun itse olin hyvin köyhä, käteen tuli työmarkkinatukea 520 euroa kuukaudessa ja asumistukea 170 euroa kuukaudessa, yhteensä 690 euroa kuukaudessa. En ollut oikeutettu toimeentulotukeen koska minulla oli "omaisuutta" eli osuus vanhempien kuolinpesän kesämökkiin ja elän yksin, ei puolisoa tai lapsia joiden tulot tai tuet auttaisivat.
Maksoin asumiseni säännöllisesti (n. 350 euroa/kk) sekä netin ja puhelimen, nämä yhteensä n. 30 euroa/kk jotta saisin pitää kotini ja pystyisin hakemaan töitä sekä kommunikoimaan ystävieni ja sukulaisteni kanssa. Katsoin sitten, mitä muita laskuja pystyin maksamaan (sähkö, terveydenhoito) ja vielä ostamaan jotain tuoretta ruokaa kuukauden aikana + autoon bensaa, jotta pääsin käymään kaupassa kerran viikossa. Bussia käytin vain pakon edessä, sillä matkat, joita kuljin muuten kuin jalan olivat sen verran lyhyitä, että laskin auton käytön olevan halvempaa kuin kertalippujen ostaminen.
Esimerkiksi vakuutusmaksuja jouduin monesti lykkäämään yliajalle, koska sellaiseen 100-150 euron laskuun yksinkertaisesti ei budjetti venynyt. Säästin sitten noin puolet ensimmäisen kuukauden aikana ja maksoin vakuutusmaksun kun sain seuraavan kerran rahaa. Jos olin onnekas, ei huomautuslaskua ehtinyt tulla.
Tein "paskaduunia" kun onnistuin sellaisen saamaan juuri kun tilanne alkoi tuntua todella epätoivoiselta (telebuukkausta, hyi hitto, mutta kuitenkin). Siitä sain sentään 900 euroa palkkaa kuukaudessa - ja asumistukea, joka yllättäen nousi melkein kympillä verrattuna siihen, mitä sain työttömänä. Laskujen maksaminen helpottui kummasti.
Lopulta sain Ihan Oikeita Töitä, joista maksetaan Ihan Oikeaa Kuukausipalkkaa. Mutta se on toinen tarina.
Täällä moni nirpistelee nenäänsä "väärin eläville" köyhille, jotka kehtaavat haluta jotain muutakin kuin pelkän katon pään päälle ja puuroa lautaselle. Ilmeisesti kukaan näistä ei ole ollut oikeasti taloudellisesti ahtaalla. Se ei ole mitään elämää, että on neljän seinän sisällä ja lusikoi halvinta mahdollista kauraryyniä tai makaronia sisäänsä. Se on hengissä pysymistä ilman tarkoitusta - ja se rupeaa hyvin nopeasti hajottamaan päätä. (Ihan kuin olisi vankilassa.) Ei, lenkkeily, kirjastossa notkuminen tai muu sellainen "reipashenkinen ja köyhille sopiva" toiminta ei riitä pitkän päälle. (On myös meitä, joista nuo jutut ovat helkkarin ankeita ja oikein alleviivaavat sitä, miten köyhä ja rahaton onkaan.) Ihminen kaipaa jotain kivaa, jotain iloista, jotain erilaista elämäänsä. Jotain, josta tulee hyvä mieli.
Itse riivin aina kasaan rahat Ruotsinmatkaan, jotta pääsin kavereiden kanssa päiväksi Tukholmaan pari-kolme kertaa vuodessa. Vaikka sitten lykkäämällä niitä "järkeviä" laskuja viikolla tai kuukaudella eteenpäin. Koska myös köyhä ja varaton on ihminen, jolla on haaveita ja toiveita - ja oikeus toteuttaa niitä paheksumisesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys tulee kalliiksi, kun rahaa ei ole kuin kahteen rullaan vessapaperia on ne ostettava kalliilla, rahat ei riitä isoon säkkiin, jossa rullanhinta on puolet.
Ja niin on kaikessa, ymmärrän hyvin että haluaa jotain, mitä muillakin tuntuu olevan silloin kun rahaa jostain vähän tulee.
Toki tuo kierre pitäisi silloin saada katkaistua, mutta jos ei näköpiirissä ei näe parempaa, helposti sitä sortuu hetken huumaan.
En ymmärrä näitä, tee näin kuin minä, olen hyvä köyhä ihmisiä. Miten sitä voikin olla niin täydellinen.Heti kun tulee rahaa ostaa sen ison säkin ja sitten ei tarvikaan enää ostaa kahden rullan pusseja? Kyse on etukäteen suunnittelusta.
Kun sitä rahaa ei välttämättä tule sellaisen ison säkin ostamiseen. On ihan oikeasti halvempaa ostaa 700 euron kuukausituloilla yksi pienempi 2 euron säkki kuin iso säkki, joka maksaa kympin. Se kympin säkki nimittäin tarkoittaa, että on kahdeksan euroa vähemmän rahaa käytössä loppukuukaudeksi, ennen kuin seuraavan kerran saa rahaa.
Tukkuostot toimivat silloin, jos on ylimääräistä fyrkkaa ostaa kerralla iso satsi. Näin toimin itsekin - mutta en toiminut silloin, kun rahaa ei yksinkertaisesti ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys tulee kalliiksi, kun rahaa ei ole kuin kahteen rullaan vessapaperia on ne ostettava kalliilla, rahat ei riitä isoon säkkiin, jossa rullanhinta on puolet.
Ja niin on kaikessa, ymmärrän hyvin että haluaa jotain, mitä muillakin tuntuu olevan silloin kun rahaa jostain vähän tulee.
Toki tuo kierre pitäisi silloin saada katkaistua, mutta jos ei näköpiirissä ei näe parempaa, helposti sitä sortuu hetken huumaan.
En ymmärrä näitä, tee näin kuin minä, olen hyvä köyhä ihmisiä. Miten sitä voikin olla niin täydellinen.Heti kun tulee rahaa ostaa sen ison säkin ja sitten ei tarvikaan enää ostaa kahden rullan pusseja? Kyse on etukäteen suunnittelusta.
Kun sitä rahaa ei välttämättä tule sellaisen ison säkin ostamiseen. On ihan oikeasti halvempaa ostaa 700 euron kuukausituloilla yksi pienempi 2 euron säkki kuin iso säkki, joka maksaa kympin. Se kympin säkki nimittäin tarkoittaa, että on kahdeksan euroa vähemmän rahaa käytössä loppukuukaudeksi, ennen kuin seuraavan kerran saa rahaa.
Tukkuostot toimivat silloin, jos on ylimääräistä fyrkkaa ostaa kerralla iso satsi. Näin toimin itsekin - mutta en toiminut silloin, kun rahaa ei yksinkertaisesti ollut.
Ei ole halvempaa jos kappalehinta on kalliimpi. Jos joskus on raha niin tiukilla, että on pakko ostaa pienempi, niin sitten on pakko, mutta kalliimpaa se on. 700 euron kuukausituloista voi helposti maksaa 10 euron vessapaperisetin. Tuostahan riittää vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Toisekseen vessapaperi ei ole edes välttämätöntä jos asunnosta löytyy käsisuihku.
Vähävaraisena tulee seinä vastaan ennemminkin säilytystilan suhteen kuin sen suhteen, että ei ole varaa ostaa niitä isompia satseja.
Kirjoitin aiheesta vähän aikaa sitten toiseen ketjuun, eli osalla on aivan käsittämätön elämänhallinta: muutetaan maalle omakotitaloon, jota sitten maksellaan loppuelämä jostain minimieläkkeestä. Auto pitää olla, mutta bensaan ei ole varaa. Lemmikiksi ei riitä esim. yksi maatiaiskissa, pitää olla ainakin kaksi isompaa rotukoiraa tai kolme kissaa. Ja sitten, simsalabim, budjetti yhdelle kuulle on about satanen, kun suurin osa rahasta menee edellä mainittuihin menoeriin.
Kun tiesin jääväni pienille rahoille lähivuosiksi, muutin pois kalliista kaupungista halvempaan, mutta en minnekään maalle jossa pitää olla auto. Kaipaan usein seuraa, mutta minulla ei olisi varaa lemmikkiin, joten se asia on jäänyt tulevaisuudenhaaveeksi. Asun vuokralla yksiössä tarpeeksi lähellä palveluita, joten voin liikkua kävellen tai bussilla kaupalle ja lääkäriin. Jne.
Itse ajattelen niin, että köyhyyden taustalla ei ole pelkästään huonot valinnat vaan diagnosoimaton asperger, ADHD, lukihäiriö tms. Näitä piirteitä pystyttäisiin niin halutessa toteamaan lapsuudessa ja kouluiässä. Nämä lapset tarvitsisivat terapioita ja elämänhallinnan ja mielenhallinnan opastusta paljon enemmän kuin tavalliset lapset.
Valitettavasti vain selkeät ongelmatapaukset, jotka ovat häiriöksi piväkodissa tai koululuokassa saavat tarvitsemaansa apua ja ne hiljaisemmat ongelmatapaukset jäävät ilman tukea. Isot elämänhallinnan (raha, työ, ihmissuhteet) elämänhallinnan ongelmat alkavat teini-iässä ja varhaisaikuisuudessa.. Valitettavasti tässä aiheessa näille nuorille ei ole mitään tukitahoa, vaan ovat täysin omillaan.