Köyhyydestä selviää jos ottaa rahanpuutteen ihan vaan ongelmanratkaisun kannalta

Vierailija kirjoitti:

Olemme keskituloisia köyhiä. Säästöön ei jää mitään. Mieheni lääkitys maksaa kerran vuodessa maksukaton verran eli n 650e. Tähän emme saa Kelalta / sossusta mitään tukea. Yritetty on. Olemme elättäneet perheemme omin tuloin. Ikinä emme ole saaneet asumistukea tms. Tämä 650e painajainen odottaa taas tänä vuonna helmikuussa. Kertokaa ongelmaan ratkaisu?

Miten 650 euroa kerran vuodessa voi kaataa kahden keskituloisen talouden?

Olen ollut köyhä koko aikuisikäni eli 13 vuotta. On tosiaan olemassa tilanteita, joissa Kela ei korvaa mitään (tai omat tulot ovat nippanappa sen rajan yli, että mitään korvattaisiin). Mutta osa on myös omaa valintaa.

Olen köyhien keskusteluryhmässä FB:ssa, jossa lähes päivittäin näkee näitä väärin valintojen seurauksia. On muutettu pienillä tuloilla keskelle ei-mitään, auto on pakko olla jne. ja nyt sitten itketään kun ei ole varaa bensaan että pääsisi ruokakauppaan. Tai tiedossa on että oma eläke on kovin vaatimaton, ja silti pitää asua väkisin omassa talossa, vaikka raha ei riitä mihinkään.

Tein itse sen valinnan, että muutin pois pk-seudulta mutta kuitenkin kuntaan, joka laskettiin vielä kaupungiksi: asuminen on kohtuuhintaista, mutta palveluita varten ei tarvita autoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on x määrä rahaa niin ostetaan sillä mitä saa. Jos on mieleltään tasapainoinen ihminen niin ei ole mitään erityistä pakkomiellettä ostaa jotain tiettyä rahan vähyydestä huolimatta. On mahdollista ajatella siten että kiva jos on rahaa ja voi ostaa mutta jos ei ole rahaa eikä voi niin siihenkin voi suhtautua ihan suht neutraalisti ja toteavasti. Näin ajattelemalla pärjään köyhänä ja elämänlaatu on ihan hyvä.

Hohhoijakkaa. Taidat luulla että minitoimeentulo riittää hienosti kivaan elämään ja kaikki ongelmat johtuvat todellisuudessa holtittomasta taloudenpidosta.

Ei se kuule ole niin. Voit ihan ilman omaa syytäsi joutua köyhyyteen. Ensin osuu yt-arpa kodalle ja jäät työttömäksi. Sulla on lapsi joka on lukiossa ja kirjoihin menee rahaa yllättävään paljon. Haluat tietenkin mahdollistaa lapselle opiskelun ja paremmat lähtökohdat kuin itsellesi. Otat pikavipin jonka lasket saavasi maksettua kun vähän lasket ruokabudjetin tiukemmaksi. Sitten tuleekin asunnosta irtisanomisilmoitus ja joudut muuttamaan. Mistään et saa yhtä halpaa asunto kuin vanha ja pitää repiä jostain vuokravakuuskin.

Muutama sopiva sattuma ja sulla ei ole rahaa PAKOLLISIIN menoihin. Olet tilanteessa että joudut miettimään mitä jätät maksamatta ja mistä tulee vähiten ikävät seuraukset. Nopeasti sinulla on maksuhäiriömerkintä ja siinä menee sitten mahdollisuus luottokorttiin ja pikavippeihin, joilla olisi voinut puskuroida äkillisiä menoja.

Tässä iso syy miksi olen yrittäjä omistusasunnossa asuen eli vaikka rahaa on vähän käytössä en tipahtaa voi näin.

Ohis miten omistusasuntosi suojaa sinua? Vaikka se olisi jo kokonaan maksettu putkiremppa, ikkunatemppa tai ulkosivuremppa on tulossa jossain vaiheessa. Jos yksityisyrittäjyys karahtaa kiville vaihtehdot remppojen rahoittamiseen on omat säästöt tai velka, jota työttömänä vaikea lyhentää. Jos sitä edes saa.

Omistusasunto ei ole pelastus - rahaa säästössä sen sijaan on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme keskituloisia köyhiä. Säästöön ei jää mitään. Mieheni lääkitys maksaa kerran vuodessa maksukaton verran eli n 650e. Tähän emme saa Kelalta / sossusta mitään tukea. Yritetty on. Olemme elättäneet perheemme omin tuloin. Ikinä emme ole saaneet asumistukea tms. Tämä 650e painajainen odottaa taas tänä vuonna helmikuussa. Kertokaa ongelmaan ratkaisu?

Miten 650 euroa kerran vuodessa voi kaataa kahden keskituloisen talouden?

Tämä. Säästätte joka kuukausi erilliselle tilille 55 euroa lääkkeitä varten. Ensin teette suunnitelman miten saatte sen säästettyä. Tehkää talouden budjetti tuloista ja menoista. Jollei nykysillä tuloilla onnistu a) lisätuloja esim lapsenvahtina,b) koiranulkoiuttajana c) keräämällä ja myymällä marjoja tai sieniä (tämä pitää tehdä nyt) d) tekemällä villasukkia tai pipoja ja myymällä niitä (joulusesonki alkaa kohta).

Toinen mitä mietin on elintavat - onko elämäntapoja muuttamalla mahdollista parantaa terveydentilaa niin, että lääkemäärä olisi pienempi ja näin ollen kustannukset myös.

Hyvätuloinenkaan ei pysty välttämättä yhden kuukauden isoja menoja maksamaan yksittäisen kuun palkasta vaan keräämällä puskuria joka kuukausi. Esim. Minä jyvitän kaikki vuoden laskut (sähkö, vesi, vakuutus, tontin vuokra,kiinteistövero, sanomalehtitilaus) joka kuukaudelle, siirrän erilliselle laskutilille ja sieltä maksan laskut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko kysyä, että mitä nää on nämä sauraskulut jotka vievät rahat?

Täällä puhuu nyt henkilö, joka on opiskellut monta vuotta ja sen jälkeen ollut jonkun aikaa työttömänä. Köyhempiä vuosia, vähintään köyhyysrajan alapuolella oloa on kertynyt, kuten monelle nuorelle. Kesätyöt ovat tuoneet helpotusta, mutta koko vuoden aikana se ei paljoa paina, varsinkin kun töiden ajalta ei tietenkään saa tukea.

Kela maksaa kaikki sairaskulut ja lääkkeet. Ainakin omassa tapauksessani. Mitä siis ovat nämä kukut jotka joudut maksamaan? Toki jos käy terapiassa, joutuu maksamaan siitä osan osasta pussista. Tämä verottaa ainakin omaa pussia. Kalusteita saa kierrätyskeskuksesta ja vaatteita kirpparilta.

Terv. Ratkaisukeskeinen

Minäpä kerron esimerkkejä, mitä sairauskuluja kela ei maksa:

Matkakulut korvataan vasta 300 e alkaen (soskusta VOI saada maksusitoumuksia esim bussiin, mutta ei välttämättä)

Hb alhaalla leikkauksessa aiheutuneen vuodon jälkeen -> rautalääkkeet on kalliita mutta käsikauppalääkkeitä, ei korvata Kelasta eikä sossusta

Leikkauksen jälkeiseen haavatulehdukseen haavanhoitotarpeet sorbact ym, käsikauppalääkkeitä, kalliita, viikkojen hoito,ei korvata edes soskusta

Kompressiovaatteet, sairaalasta maksarilla yhdet/vuosi, ei todellakaan riitä yhdet vuosi vakituiseen käyttöön vaan neljät/vuosi on enemmän realistinen minimi riittävään hoitoon

Sulle on nyt sattunut sellainen sairaus johon hoito on hyvin korvattavissa, mutta hyvä että pystyt tuntemaan paremmuutta sen kautta.

Kiitos tästä ja monesta muusta asiallisesta vastauksesta. Tektistäni saattoi saada negatiivisen käsityksen, riippuu millaiset lasit päässä lukee. Oikeasti vain ihmettelin.

Kurjaa kyllä että tuollaisia tilanteita on! Olen tosiaan ollut (normaalin) onnekas, että tuollaisia jatkuvasti verottavia vaivoja ei ole tullut.

Tosin itsellä on ruokavalioon liittyviä rahan menoja. Allergioiden takia joudun vääjäämät ostamaan kalliimpia vaihtoehtoja. Eihän näillä tuloilla herroiksi elä , se on pakko myöntää, mutta pärjäämään pystyy tavallaan.

Töitä toki hakien ja kouluttautuen.

Liian usein täällä vaan huudellaan, että "Menoja on! Et tiedä mitään! Mitään ei jää käteen!" mutta jostain syystä niitä konkreettisia esimerkkejä ei anneta. Kyllä joku, kuten minä, saattaa oikeasti olla tietämätön muiden kuluista.

Jos ei viitsi kertoa mihin ne rahat menee, niin voi olettaa että kertoja ei kehtaa kertoa, koska huolehtii huonosti taloudestaan, tai haluaa pysyä tunnistamattomana. Tarinaansa voi toki hieman muokata, ettei tunnisteta.

Jep, minä ajattelen aina haasteena, tosin en nyt mitenkään älyttömän huonossa rahatilanteessa ole työssäkäyvänä ollut, mutta kuitenkin sellaisessa että pitää tinkiä omasta mukavuudesta. Ja muistutan aina itseäni, että mulla huono rahatilanne on aina omaa syytä, olen vain jumalattoman paska raha-asioissa ja kykenemätön ajattelemaan asioita pidemmälle. Mutta on niin tottunut tähän huonoon rahatilanteeseen, kun se on enemmän sääntö kuin poikkeus, aina siitä selviää. Halvemmaksi varmaan tulis elämä, jos opettelisi säästämään asioita varten eikä eläisi jatkuvassa luottovelassa (joka kuitenkin pysyy kurissa), mutta elämä on.

Vierailija kirjoitti:

Olemme keskituloisia köyhiä. Säästöön ei jää mitään. Mieheni lääkitys maksaa kerran vuodessa maksukaton verran eli n 650e. Tähän emme saa Kelalta / sossusta mitään tukea. Yritetty on. Olemme elättäneet perheemme omin tuloin. Ikinä emme ole saaneet asumistukea tms. Tämä 650e painajainen odottaa taas tänä vuonna helmikuussa. Kertokaa ongelmaan ratkaisu?

Helmikuu kyl meni jo, että mitäs kuukautta nyt oikeasti tarkoitit? Jos taas tulevaa helmikuuta (2018) tarkoitit, niin nyt vaan alatte säästämään siihen rahaa, vaikka sitten johonkin "possuun", jos ette erilliselle tilille pysty.

Vierailija kirjoitti:

Olemme keskituloisia köyhiä. Säästöön ei jää mitään. Mieheni lääkitys maksaa kerran vuodessa maksukaton verran eli n 650e. Tähän emme saa Kelalta / sossusta mitään tukea. Yritetty on. Olemme elättäneet perheemme omin tuloin. Ikinä emme ole saaneet asumistukea tms. Tämä 650e painajainen odottaa taas tänä vuonna helmikuussa. Kertokaa ongelmaan ratkaisu?

Lue ajatuksella aloittajan teksti.

Ehkä olet älysi puolesta kykenevä löytämään kultajyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vaikein asia köyhyydessä oli siinä kohdassa, kun oli vielä työssäkäyvän menot, mutta työttömän tulot. Lapsilla oli arvokkaita harrastuksia, autosta oli jonkinverran velkaa, talosta myös. En työssäkäyvänäkään elänyt ylimitoitetusti, mutta kuitenkin laskien niin, että työpaikka on. Säästöillä paikkasi jonkin aikaa, sitten piti vaan alkaa tinkiä.

Asunto vaihtui halvempaan, harrastukset myös, auto myyntiin jne. Ne oli pahoja kohtia elämässä, olin varma etten selviä.

Nyt kun menot on taas mitoitettu pieniin rahoihin, tuntuu että elämä on kohtuullisesti hallinnassa. Koen, että oikeastaan ihan hyvin sitä pärjää, kun uskaltaa luopua eikä tavoittele liikoja. Toki tajuan, että vaikkapa yllättävä pahempi sairastuminen saattaisi keikuttaa kaiken. Täytyy toivoa, että terveenä pysymme, kunnes lapset ovat aikuisia.

Työn saamisesta en uskalla edes haaveilla. Niin monta vuotta työttömyyttä jo takana ja ikääkin kuitenkin mittarissa reilusti päälle 40. Uudelleenkouluttautumiseen ei jaksaminen riitä.

Eiköhän tämä kerro kaiken taloudenhallinon taidoistasi. Millainen ihminen ottaa autoa varten lainaa?

"Miljardi Afrikkalaista selviää köyhyydestä jos ottaa rahanpuutteen ihan vaan ongelmanratkaisun kannalta."

Näkeekö kukaan tässä ajattelussa mitään ongelmaa?

Tärkeintä on mitottaa menot tulojen mukaiseksi. Konkreettisesti laskee vuoden laskut ym ja kerää niihin rahaa kuukausittain. Ei tule mitään vaihteluita menoissa. Ei ole vaikeaa maksaa isoakaan laskua

Esim me siirretään laskutilille aina 1000€ kk ja siellä on rahaa maksaa kerran vuodessa tulevat laskutkin.

Joskus nuorena oli vaikeampaa. Piti pelätä isoja laskuja ja sitten jonain kuukausina tuli rahaa käytettyä huolettomasti

Ei mitään järkeä

Nämä kirjoitukset kertovat aika paljastavaa tarinaa köyhistä ja köyhyyteen joutumisesta. Hankitaan autoja ja taloja lainalla. Hankinnat tehdään heti kun saadaan vähänkään enemmän rahaa. Ei ymmärretä, että hyvät tulot eivät jatku loputtomiin ja ihmisille sairastumisen riski on aika kova. Koyhät ihmiset aika usein käyttävät rahaa lyhytjänteisesti ja ostelevat kaikenmailman turhuuksia. Useilla köyhillä perheillä on esim. kotieläimiä. Kotieläinten hoito ja ruokkiminen on todella kallista. Köyhät keräävät pieniä kuukausittain maksettavia palveluita, koska kokevat ne lyhyellä aikavälillä halvoiksi. Esim. viihdepalvelut kuten netflix maksavat vuosittain aika kovan summan. Siihen päälle vielä kirjaston myöhästymismaksut, joita köyhissä lapsiperheissä tuntuu tulevan aika paljon huonon elämänhallinnan seurauksena. Olen myös huomannut, että köyhissä perheissä hankitaan lapsillekin todella kalliita älypuhelimia kkmaksulla ja ajatellaan, että se on halpaa kun ei tarvitse maksaa kuin parikymppiä/kk. Sitten se puhelin menee rikki ja tilalle ei kelpaa kuin uudepi malli. Sitten maksetaan kahden puhelimen kkmaksuja.

Tässä vain muutamia esimerkkejä niistä hulluuksista, joita köyhissä tai köyhäksi itsensä kokevissa perheissä olen huomannut.