Lue keskustelun säännöt.
Onko ekaluokkalaisella oltava puhelin? Riita miehen kanssa...
14.08.2017 |
Tarvitseeko ekaluokkalaisella mielestänne olla puhelinta mukana koulussa, jos vanhemmat vievät sinne ja hakevat iltapäivällä ip-kerhosta? Miehen mielestä kännykkä on oltava mukana, minun mielestäni ilmankin pärjää varsinkin näin ekaluokan alussa kun lapsi ei vielä vietä aikaa yksin. Esikoisemme sai kesällä oman puhelimen ja sen kanssa on jo nyt tullut ongelmia kun lapsi olisi jatkuvasti joko puhelin kourassa pelaamassa, tai soittelisi ilman mitään rajoja sekä isälleen (asumme erillään) ja molemmille isovanhemmilleen. Normaali arki ei kohta onnistu kun pelit tuntuvat liian kiinnostavilta, ja jos tyhmä äiti pakottaa viemään likaisen paidan pyykkikoriin, pitää isälle soittaa heti ja valittaa. Otin siis puhelimen toistaiseksi pois ja annan sen jatkossa valvotusti lapselle soittamista ja hyvin kohtuullista pelaamista varten, mutta nyt ex-mies tulee linjoja pitkin ja uhkaa ties millä oikeustoimilla kun ekaluokkalainen jätetään heitteille ilman rajatonta puhelimenkäyttöä.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sitä puhelinta tarvii koulussa. Tunnilla ei saa käyttää ja ainakaan itse en pääse vastaamaan töissä, jos nyt jotain asiaa olisi välitunnilla. Puhelin jää kotiin. Soittaa kun lähtee ja soittaa kun kotona.
Opettajilla on vanhempien numerot, jos tarvii koulupäivänä saada kiinni.
-90 luvulla kun ne puhelimet tuli, ei silloinkaan saanut tunnilla soitella. Isä voi olla yhteydessä kouluun puhelimen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Anna sen nyt muutama ilta pelailla niitä pelejä, kyllä se innostus siitä haihtuu.
Meillä ei lapsella ollut kännykkä koulussa mukana, ennenkuin alkoi harjoitella kotimatakaa ippestä tokaluokan keväällä.
Nyt menee neljännelle, eikä sitä luuria ole kertaakaan koulumatkan vuoksi tarvittu. Tokaluokalla alkoi olla viestittelyä kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Kyllä se oikea ongelma on teidän aikuisten väleissä ja kyvyttömyydessä käyttäytyä yhdessä rintamassa aikuisina.
Ja tässä on jo monta kertaa vastattu. Hommaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä. Ja sitten vaan yhdessä te aikuiset rauhallisesti opastatte sitä lasta.
Nyt vaikuttaa siltä että lapselle on muotoutunut selkeä malli, jolla hyppyyttää raivoavia aikuisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Kyllä se oikea ongelma on teidän aikuisten väleissä ja kyvyttömyydessä käyttäytyä yhdessä rintamassa aikuisina.
Ja tässä on jo monta kertaa vastattu. Hommaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä. Ja sitten vaan yhdessä te aikuiset rauhallisesti opastatte sitä lasta.
Nyt vaikuttaa siltä että lapselle on muotoutunut selkeä malli, jolla hyppyyttää raivoavia aikuisia...
Luitko ap:n viestejä ollenkaan? Lapselle pitäisi ostaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä, ja jolla ei voi soittaa puheluja.
Meillä lapset eivät ota puhelimia mukaan kouluun vaikka saisivat. Pelkäävät niiden rikkoutuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Kyllä se oikea ongelma on teidän aikuisten väleissä ja kyvyttömyydessä käyttäytyä yhdessä rintamassa aikuisina.
Ja tässä on jo monta kertaa vastattu. Hommaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä. Ja sitten vaan yhdessä te aikuiset rauhallisesti opastatte sitä lasta.
Nyt vaikuttaa siltä että lapselle on muotoutunut selkeä malli, jolla hyppyyttää raivoavia aikuisia...
Luitko ap:n viestejä ollenkaan? Lapselle pitäisi ostaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä, ja jolla ei voi soittaa puheluja.
Mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Kyllä se oikea ongelma on teidän aikuisten väleissä ja kyvyttömyydessä käyttäytyä yhdessä rintamassa aikuisina.
Ja tässä on jo monta kertaa vastattu. Hommaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä. Ja sitten vaan yhdessä te aikuiset rauhallisesti opastatte sitä lasta.
Nyt vaikuttaa siltä että lapselle on muotoutunut selkeä malli, jolla hyppyyttää raivoavia aikuisia...
Luitko ap:n viestejä ollenkaan? Lapselle pitäisi ostaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä, ja jolla ei voi soittaa puheluja.
Mitä?
Jos perheen ongelma on että lapsi soittelee liikaa puheluja, tilanne ei ratkea ostamalla kännykkä jossa ei ole pelejä ja nettiä vaan kännykän pitäisi olla myös sellainen, jolla ei voi soittaa. Neuvosi oli siis huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Kyllä se oikea ongelma on teidän aikuisten väleissä ja kyvyttömyydessä käyttäytyä yhdessä rintamassa aikuisina.
Ja tässä on jo monta kertaa vastattu. Hommaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä. Ja sitten vaan yhdessä te aikuiset rauhallisesti opastatte sitä lasta.
Nyt vaikuttaa siltä että lapselle on muotoutunut selkeä malli, jolla hyppyyttää raivoavia aikuisia...
Luitko ap:n viestejä ollenkaan? Lapselle pitäisi ostaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä, ja jolla ei voi soittaa puheluja.
Mitä?
Jos perheen ongelma on että lapsi soittelee liikaa puheluja, tilanne ei ratkea ostamalla kännykkä jossa ei ole pelejä ja nettiä vaan kännykän pitäisi olla myös sellainen, jolla ei voi soittaa. Neuvosi oli siis huono.
Idiootti.
Siihen liikasoitteluun auttaa se että aikuiset yhdessä ohjaa lasta. Ei niin että aikuiset riehuu toisilleen ja ap riehuu täällä.
Ja tämän minä neuvoin ihan selkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se puhelin ei tarvii olla älypuhelin eikä kallis. Kestävä simpukkamalli ihan vaan turvaksi lapselle.
Aikuisten tehtävä on sitten opettaa miten sitä puhelinta käytetään ja viestiä itse keskenään asiallisesti.
En minä äitinä voi sentään siihen vaikuttaa miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät minua kohtaan. Voin itse käyttäytyä asiallisesti ja rajoittaa puhelimen käyttöä mielummin kuin yrittää kieltää lasta sanallisesti jos lapsi ei usko ja joudun silloin korottamaan ääntäni kohtuuttomasti. Jos lapsen isä haluaa että lapsen puhelimenkäyttöä ei rajoiteta, hänen on turha huutaa minulle jos lapsi soittelee viiden minuutin välein.
Lapsi on muuten hyvinkasvatettu ja tottelevainen, tämä uusi laite rajattomine mahdollisuuksineen tuntuu vain olevan vähän liian iso juttu.
Öh. Totta kai aikuinen ihminen voi vaikuttaa siihen miten häntä kohtaan käyttäydytään.
Ei toi uutuuden viehätys kauaa kestä.
Näihän itse asiassa jo teenkin. Kun isä huusi minulle puhelimessa siitä että lapsen soittelu pitää saada loppumaan, päätin että lapsen ei voi antaa käyttää puhelintaan rajattomasti. Kun sen jälkeen huudettiin siitä että otin puhelimen pois, lopetin puhelun ja pyysin isää soittamaan uudestaan kun on vähän rauhoittunut.
Sinä siirsit silti lapselle sen ongelman että teillä aikuisilla ei toimi yhteistyö.
Hanki känny joka ei ole älypuhelin, kerro lapselle sen käyttösäännöt ja laita ne samat säännöt kirjallisina muille aikuisille.
Näin a) puhelin on selkeesti vain tylsä soittoväline koska pelit ja netti puuttuu b) lapselle menee viesti että kaikki aikuiset valvoo häntä samalla tavoin c) muut aikuiset pakotetaan aikuisiksi ja d) lapsella on turva kaiken varalta.
Jos joku aikuinen mussuttaa, viittaa jakamiisi sääntöihin ja jos lapsi mussuttaa, kertaa säännöt.
Ei puhelinta aikuisten yhteistyökyvyttömyyden vuoksi otettu pois, vaan siksi että jos se on saatavilla, lapsi ei tottele sääntöjä tai kuuntele puhetta ja soittelee ties minne. Jatkossa puhelinta voi käyttää vain valvotusti ja kun käyttö alkaa sujumaan paremmin, voidaan kokeilla jotain muuta.
Lapselle on jo nyt kerrottu monta kertaa mitä sääntöjä puhelimen käyttöön kuuluu ja varmistettu että hän ymmärtää ne, mutta hän ei tottele niitä yhtään sen paremmin vaikka ne toimitetettaisiin kirjallisena kaikille muille. Lapsi ei usko myöskään isovanhempiaan eikä isäänsä ja he vetoavat minuun että estäisin soittelun. Mitä keinoja te sitten käyttäisitte jos puhe ei tepsi, eikä huutakaan saa, mutta puhelinta ei saa takavarikoida? Viittomakieltä tai kuvailevaa tanssia?
Kyllä se oikea ongelma on teidän aikuisten väleissä ja kyvyttömyydessä käyttäytyä yhdessä rintamassa aikuisina.
Ja tässä on jo monta kertaa vastattu. Hommaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä. Ja sitten vaan yhdessä te aikuiset rauhallisesti opastatte sitä lasta.
Nyt vaikuttaa siltä että lapselle on muotoutunut selkeä malli, jolla hyppyyttää raivoavia aikuisia...
Luitko ap:n viestejä ollenkaan? Lapselle pitäisi ostaa känny jossa ei ole pelejä eikä nettejä, ja jolla ei voi soittaa puheluja.
Mitä?
Jos perheen ongelma on että lapsi soittelee liikaa puheluja, tilanne ei ratkea ostamalla kännykkä jossa ei ole pelejä ja nettiä vaan kännykän pitäisi olla myös sellainen, jolla ei voi soittaa. Neuvosi oli siis huono.
Idiootti.
Siihen liikasoitteluun auttaa se että aikuiset yhdessä ohjaa lasta. Ei niin että aikuiset riehuu toisilleen ja ap riehuu täällä.
Ja tämän minä neuvoin ihan selkeästi.
Kukaan muu ei riehu paitsi lapsen isä. Isovanhemmat ovat kertoneet miten usein olisi hyvä soittaa, sanoneet nätisti että tänään ei enää soiteta ja lopettavat puhelut lyhyeen. Minä olen neuvonut puhelimen käytössä, kertonut miten usein itse soittelen kavereilleni tai omille vanhemmilleni ja ohjeistanut mitä isovanhempien ja isän kanssa on sovittu puhelujen tiheydestä. Yhteistyö pelaa tältä osin hyvin, mutta lapsi on huumaantunut puhelimesta eikä malta lopettaa soittelua, joten kiukku tulee herkästi kun häntä kieltää. Tässäkään ei ole vielä mitään ongelmaa koska kiukkuja on perheessä nähty aikaisemminkin ja hyvä ratkaisu on puhelimen takavarikoiminen silloin kun sääntöjen noudattaminen ei onnistu. Isovanhempia ei haittaa että lapsella ei ole puhelinta saatavilla joka hetki, he voivat soittaa minulle jos haluavat saada lapseen välittömästi yhteyden.
Ainoa ongelma on riehuva isä, joka vaatii että soittelu pitää lopettaa mutta lapsen pitää kuitenkin voida soittaa halutessaan kenelle tahansa, ja joka uhkailee oikeustoimilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki lapset soittaa kotiin tultua vanhemmille koska on turvaton olo yksin kotona, ja äitiä ikävä. Se pitää lempeästi sanoa lapselle, äiti on nyt töissä, jutellaan sit kun tuun, jos ei ole mikään hätä.
Ei tämä ole kännykkäasia, sama oli lankapuhelinten aikana. Ei silloinkaan kotoa otettu puhelinta kainaloon, vaan lapsi oppii nekin säännöt aikanaan.
Minäkin sitä mieltä että aikuisten huonot välit nyt tässä taustalla.
Minullakin eksällä on ollut paljon kitkeriä kommentteja, niihin ei pidä reagoida, eikä varsinkaan antaa vaikuttaa lasten normaaliin elämään. Neuvotellaan kompromissi, esimerkiksi tuo ei nettiä. Tai vasta joululahjaksi puhelin. Tai luvataan lapselle että tokaluokan alussa saat puhelimen.
En ole kyllä kuullut että lapsi ihan noin huumaantunut siitä puhelimesta olisi. Voiko ennemmin olla, että on yksinäistä ja tylsää? Ja ajantajua ei vielä niin pienellä, että soittaa piankin uudestaan.
Jos vanhempien kanssa ei puhelin ole käytössä, niin silloinhan hän soittelee yksin ollessa. Silloin voi se seurankaipuu olla syy.
Musta kuulostaa että lapsen isä on yhtäkkiä päättänyt, ettei ole vastuussa lapsesta lainkaan. Mitä se sinulle raivoaa, jos ongelma on liikaa soitteleva lapsi, ja vielä uudestaan sitten raivarit, kun koitat rajoittaa sitä soittelua? Miksi se ei voi painottaa lapselle, että lapsi soittelee liikaa, miksi se olisi vain sinun tehtävä? Vai rupeskohan isästä tuntumaan, että koitat saada sen ja lapsen välejä viilennettyä, kun otit puhelimenpois, selittäiskö osan vahvasta reaktiosta? Kun ette vedä yhtä köyttä, lapsi tekee ihan mitä haluaa näköjään. Juttele vielä sen lapsen isän kanssa oikein perusteellisesti asiasta, ja sitten jos mahdollista, molemmat vanhemmat juttelee lapsen kanssa yhtenäisistä pelisäännöistä. Ja sanktioista. Jos rikkoo puhelinsääntöjä niin puhelin illaksi pois jne.
Onko vielä olemassa vanhoja kunnon saldorajapalveluita? En tiiä, auttaisko tähän, mutta ehkä vois vähän järkevöittää toimintaa, että kerrotte, että jos soittelee turhia saldon täyteen niin sit ei enää oikeella asialla ja hädässä saa ketään kiinni, joten ei saa soittaa liikaa. Ja kerrot lapselle, että puhelinlaskusta näet myös kaikki, jos koittaa salaa sulta soitella turhaan ympäri Suomenmaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset soittaa kotiin tultua vanhemmille koska on turvaton olo yksin kotona, ja äitiä ikävä. Se pitää lempeästi sanoa lapselle, äiti on nyt töissä, jutellaan sit kun tuun, jos ei ole mikään hätä.
Ei tämä ole kännykkäasia, sama oli lankapuhelinten aikana. Ei silloinkaan kotoa otettu puhelinta kainaloon, vaan lapsi oppii nekin säännöt aikanaan.
Minäkin sitä mieltä että aikuisten huonot välit nyt tässä taustalla.
Minullakin eksällä on ollut paljon kitkeriä kommentteja, niihin ei pidä reagoida, eikä varsinkaan antaa vaikuttaa lasten normaaliin elämään. Neuvotellaan kompromissi, esimerkiksi tuo ei nettiä. Tai vasta joululahjaksi puhelin. Tai luvataan lapselle että tokaluokan alussa saat puhelimen.
Tämä kyseinen ekaluokkalainen ei siis vietä aikaa yksin kotona vielä ollenkaan. Koulussa tai iltapäiväkerhossa puhelinta ei saa käyttää ja me vanhemmat hoidamme kuljetuksen koululle ja takaisin. Itselläni ei ole mitään ongelmia ex-miehen suhteen tai huonoja välejä siihen suuntaan ja mielestäni olen tehnyt oikein kun rajoitan ongelmia aiheuttavan laitteen käyttöä. Nämä oikeustoimiuhkailut saivat vain miettimään onko lapsen oikeus käyttää matkapuhelinta sellainen perustavanlaatuinen oikeus, ettei siihen ole vanhemmilla mitään asiaa puuttua.
Luulen että sain kysymykseeni nyt vastauksen, kiitos vaan kaikille osallistuneille :)
Minusta isän pitäisi sanoa lapselle niistä puheluista.Ap tehnyt sen minkä voi ja kun ei toimi niin ottanut puhelimen pois.
Yksi vaihtoehto on, mitä toteutin mieheni kanssa kun hän oli reilu puolivuotta työmatkalla toisessa maassa, että kahtena päivänä viikossa kiinteä soittoaika. Muuten ei soitella, ellei ole todellista hätää. Pelaamisella peliajat esim puolituntia päivässä. Kännykkä voi olla koulussa, jos se on lapsen isälle tärkeää. Sieltä ei kuitenkaan saa soitella eikä pelata, joten sinänsä merkityksetöntä.
Itse yrittäis sopia isän kanssa yhteiset pelisäännöt. Perustele sitä, ettei saa soitella montaa kertaa viikossa isälle vaikka niin, että ratkaisu on väliaikainen ja että jatkuva soittelu vähentää sinun auktoriteettiäsi, josta puolestaan seuraa tottelemattomuutta ja vaikeuksia. Soittelemisen voi vapauttaa, kun ongelmasta päästään ja lapsen kanssa keskustellaan, miten kännykkää käytetään ja lapsi ymmärtää, että jatkuva soittaminen on häiriköintiä ja asiatonta.
Koulussa mukana, kotona sinulla. Oppii että on vain tärkeitä asioita varten. Jos ei opi niin jotain on hullusti.