Miten te riitelette ja sovitte?

Aina samalla kaavalla: riita tulee, minä lepyn ensin ja alan sovittelemaan ja mies on aina vielä kiukkuinen. Jostain syystä mun pää ei vaan kestä odottaa sitä että sen pitkävihaisuus laantuisi vaan alan poikkeuksetta liian aikaisin härkkimään ja saadaan taas vähän lisää soppaa sekaisin. Riita loppuu vaasta sitten kun miehen kiukku on laantunut ja hän pyytää anteeksi. 

Mä luulin, että me sovitaan riidat, mutta mies on typerä teeskentelijä-valehtelija, ei se ole oikeasti mua enää riitojen jälkeen kunnioittanut. No, nyt mä en enää häntä, kun mnäin, mikä valepukki se kykeneekään olemaan. Mitä lie hyötyä sillä kalasteli, ettei rehellisesti kerro, miltä tuntuu ja ota vaikkapa itse sitä eroa.

Meinaan, vaikka on lapsia, niin on se nyt aika alhaista olla kertomatta, että kunnioitus meni, varsinkin kun se on oma vika, koska n halunnut loukata. Suuttuneena sitä vain päästelee suustaan mitä sattuu.

Äijä louskuttaa aikansa ja pyytää lopulta anteeksi.

Mä en vaan pysty antamaan periksi enää. En vain voi olla aina se joka tulee häntä koipien välissä pyytämään anteeksi ja sovittelemaan, VAIKKA tiedän että tämä loppuisi sillä samalla ja mies olisi onnellinen, että tulen lähelle... Arrrghhhhh miksi pitää edes riidellä 😫 Ap

Vierailija kirjoitti:

Mä luulin, että me sovitaan riidat, mutta mies on typerä teeskentelijä-valehtelija, ei se ole oikeasti mua enää riitojen jälkeen kunnioittanut. No, nyt mä en enää häntä, kun mnäin, mikä valepukki se kykeneekään olemaan. Mitä lie hyötyä sillä kalasteli, ettei rehellisesti kerro, miltä tuntuu ja ota vaikkapa itse sitä eroa.

Meinaan, vaikka on lapsia, niin on se nyt aika alhaista olla kertomatta, että kunnioitus meni, varsinkin kun se on oma vika, koska n halunnut loukata. Suuttuneena sitä vain päästelee suustaan mitä sattuu.

Tai itseasiassa, tuskin se oli kunnioittanut mua koskaan. En minäkään häntä, ei sillä. Mutta mä en salannut sitä häneltä, toisin kuin hän minulta. Koitti olla ystävällinen. En tiedä miksi. Vaikka mä en pitänyt häntä minään. Mä en kunnioita miehiä, jotka tulee päälle kun niille on sanonut, ettei halua.

Me alapeukutetaan.

tavarat lentelee suuntaani, väistelen kaavamaisesti ja soitan päässäni village peoplea.

ukko väsyy, menee kapakkaan tai autotalliin kaljalle. parin tunnin päästä pölähtää eteeni kiimassa. anteeksi ei pyydellä hässitään vaan menemään.

Jompi kumpi väsyneenä tiuskahtaa jotain ja sen sijaan että yrittäs ymmärtää, toinen antaa samalla mitalla takaisin ja sit seinistä kaikuu "kun et sä koskaan" ja "sinä aina" valitukset.

Mies joskus aikoinaan halusi lepytellä heti, nyt tuntuu vähät välittävän vaikka viikon oltas hiljaa riitelyn jälkeen.

Sitten kun otan asian esille, hän sanoo että ei häntä mikään vaivaa.

Että niin.

Arvatkaa kiinnostaako enää.

Miksi rämpiä huonossa parisuhteessa. En ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi rämpiä huonossa parisuhteessa. En ymmärrä.

Höh. Eihän se etttä joskus riitelee ole merkki huonosta parisuhteesta... etkö sä ikinä riitele keneenkään kanssa? Tai pidä etäisyytttä tai hiljaisuutta?

Tai no palstan mukaan mun pitäisi varmaan heti nyt erota...

Ap

Riitely ei ole normaalia, keskustelu on.Ja ei, me osaamme keskustella riitelemättä.

Meillä riitely on yleensä pientä kinastelua ja tiuskimista jostakin turhasta, ei kestä kauaa ja mies harvoin lähtee siihen pahemmin edes mukaan. Useimmiten mä siis kiukuttelen huonona päivänä stressin yms takia ja hän on vaan enemmänkin on tyyliin "älä nyt viitti". Sitten menee hetki hiljaisuudessa, kunnes hän tulee kiehnäämään, mä pahoittelen ja hänkin pahoittelee ja halataan ja pussataan sovinnoksi.

Kunnollisia riitoja meillä on ollut tasan yksi ja se selvitettiin keskustelemalla. Tottakai tunnelma oli vähän kireä hetkittäin siinä, mutta ei huudettu, haukuttu tms. Ollaan molemmat onneksi sellaisia, jotka osaa ja haluaa puhua kaikesta ja tiedostetaan, ettei mesomalla saa mitään hyvää aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Riitely ei ole normaalia, keskustelu on.Ja ei, me osaamme keskustella riitelemättä.

Tunteet eivät ole normaaleja.

Onko muuten kaikki miehet noita mököttäjiä jotka ei tuu aloittamaan sopimista vai kertooko se jostain tyytymättömyydestä suhteeseen tms...??

Mäkin haluaisin tietää onks toi normaalia

Onko kukaan saanut miestä olemaan aktiivisempi sopimisessa jos on tollanen. Ja miten?

No ME EI RIIDELLÄ!:) Me keskustellaan kaikista asioista etukäteen ja tehdään kompromisseja vuorotellen, eli jos vaikka toinen saa valita ruuan tänään niin toinen saa valita sitten seuraavaksi, näin meillä...

ja kun toinen on työtön niin hänelle sitten jää enemmän vastuuta kodinhoidosta ja kauppareissuista ja mistävaan

Me riidellään kai ihan hyvin :D Jos tulee jotain riitaa, niin yleensä se, joka on riidan aiheuttanut, osaa myöntää ylilyönnin ja pyytää anteeksi. Joskus minä, joskus mies. Riidat ei ole mitenkään raastavia tai kuluttavia.

Exän kanssa oli toista, hän piti mykkäkoulua riidan jälkeen vaikka viikon, niin kauan, että minä anelin anteeksiantoa. Koska riidat oli aina mun syytä. Hän oli viaton. Hän ei olisi halunnut riidellä, hänet oli kasvatettu niin, että riitely on ehdottomasti väärin ja sitä ei saa tehdä. Joten jos meille tuli joku erimielisyys, se ratkaistiin mykkäkoululla ja sillä, että mä pyytelin anteeksi ja homma tehtiin sit exän haluamalla tavalla. Ja huom! Exän mielestä riita oli sitä, jos oltiin eri mieltä. Hänellä oli oikea mielipide ja mulla väärä. Mun väärät mielipiteet kitkettiin mykkäkoululla pois.