Lue keskustelun säännöt.
Miksi yksinhuoltajien lapsilla olisi enemmän mielenterveysongelmia kuin ydinperheissä kasvaneilla?
09.07.2008 |
Viittaan sillä nyt toiseen ketjuun, jossa puhutaan opiskelun ohessa tehdyistä lapsista... Siellä joku väittää, että asia on ihan tilastollisesti tutkittu.
Onko siis minun lapsillani suurempi riski sairastua psyykkisiin ongelmiin nyt, kun kodissa vallitsee rauha ja harmonia ja minulla on enemmän aikaa lapsilleni, kuin silloin, kun heidän isänsä oli läsnä kaikkine ongelmineen ja kotielämä oli rauhatonta? Eli kun on vain ydinperhe kasassa, oli se sitten millainen perhe hyvänsä, niin ongelmilta vältytään?
Kommentit (14)
Vertailupohjana on kuitenkin tasapainoinen ja normaali ydinperhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulla ole kuin kaksi korkeakoulututkintoa, molemmat yliopistosta.
Etkö sinä ymmärrä ironiaa?
Ja kasi ei varmaankaan tiedä, että Porvoossa ei ole yliopistoa. Ei ole siis yliopistokuviot tuttuja, hänellekään... ;-)
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta olkoot tilastot mitä hyvänsä, niin olisi hauska kuulla, millaisiin tutkimuksiin nämä tilastot oikein perustuvat. En ole perehtynyt aiheeseen.
Ap.
jos yh:na on kaksi kk-tutkintoa on suorittanut.
Yh:t ovat parisuhteessa elävää väestöä yleisemmin pienituloisia ja työttömyys on parisuhteessa elävää väestöä korkeampaa. Tässä jo pari syytä, jotka altistavat lasten syrjäytymiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysehän on siis siitä, että jos yksinhuoltajaperheessä on taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, niin riskit kasvavat. Pelkkä yksinhuoltajuus ei altista lapsia mielenterveysongelmille.
Olen sitten varmaan tilastopoikkeus kahdella korkeakoulututkinnollani sekä hyvällä työpaikallani. -) No, mutta minä teinkin lapset vasta opiskelujeni jälkeen ja naimisissakin ehdin olla monta vuotta ennen eroa, joten en kuulu ns. riskiryhmään, johon lienee kuuluvat kouluttamattomat, nuoret äidit.
Ap.
jos yh:na on kaksi kk-tutkintoa on suorittanut.
Yh:t ovat parisuhteessa elävää väestöä yleisemmin pienituloisia ja työttömyys on parisuhteessa elävää väestöä korkeampaa. Tässä jo pari syytä, jotka altistavat lasten syrjäytymiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sille on joku SYY, miksi perheestä on tullut yksinhuoltajaperhe. Eli yhtä jos toista ikävää on käyty läpi. Eihän kukaan eroa siksi, että perhe-elämä on ihanaa ja puollison kanssa menee hyvin, vai mitä? Niissä perheissä, joista ei ole (vielä eikä ehkä tulekaan) tullut yksinhuoltajaperheitä, ei TILASTOLLISESTI ole ollut yhtä paljon ongelmia, koska siellä on ne onnelliset ja tasapainoiset mukana.
jossa toinen vanhemmista on kuollut ja eloon jäänyt kasvattaa lapset yksin? Ja sitäkin kyllä tapahtuu, että ilman mitään perheensisäisiä suuria draamoja ja riitoja toinen puolisoista vain häipyy, yleensä toisen naisen tai miehen matkaan... Joten ei tilanteet ole kai noin mustavalkoisia?
sille on joku SYY, miksi perheestä on tullut yksinhuoltajaperhe. Eli yhtä jos toista ikävää on käyty läpi. Eihän kukaan eroa siksi, että perhe-elämä on ihanaa ja puollison kanssa menee hyvin, vai mitä? Niissä perheissä, joista ei ole (vielä eikä ehkä tulekaan) tullut yksinhuoltajaperheitä, ei TILASTOLLISESTI ole ollut yhtä paljon ongelmia, koska siellä on ne onnelliset ja tasapainoiset mukana.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yleensä näy ryhmän sisäiset vähemmistöt. Siis esimerkiksi ne, jotka jotenkin salaperäisesti osaavat estää sen että lapsia yhtään harmittaisi toisen vanhemman kuolema tai vanhempien huonot välit tai kodin ilmapiiri. Mutta lapset siis tosiaan reagoi kyllä kaikenlaisiin muutoksiin.
jossa toinen vanhemmista on kuollut ja eloon jäänyt kasvattaa lapset yksin? Ja sitäkin kyllä tapahtuu, että ilman mitään perheensisäisiä suuria draamoja ja riitoja toinen puolisoista vain häipyy, yleensä toisen naisen tai miehen matkaan... Joten ei tilanteet ole kai noin mustavalkoisia?
sille on joku SYY, miksi perheestä on tullut yksinhuoltajaperhe. Eli yhtä jos toista ikävää on käyty läpi. Eihän kukaan eroa siksi, että perhe-elämä on ihanaa ja puollison kanssa menee hyvin, vai mitä? Niissä perheissä, joista ei ole (vielä eikä ehkä tulekaan) tullut yksinhuoltajaperheitä, ei TILASTOLLISESTI ole ollut yhtä paljon ongelmia, koska siellä on ne onnelliset ja tasapainoiset mukana.
Tulokset saadaan juuri sellaisiksi kuin halutaan riippuen siitä mistä porukasta otanta on tehty.
Siis, jos tutkialla on jokin aavistus asiasta niin hän ottaa tietystä ryhmästä otannan ja saa vahvistuksen tutkimukselleen.
Viittaisin mm, kännykkätutkimuksiin joita on varmasti satoja ja vieläkään ei ole kunnollisia tuloksia.
Se, että tilastollisesti yksinhuoltajien lapsilla on enemmän mt-ongelmia ei siis tarkoita, että sinun lapsillasi olisi. Tuosta yksinkertaisuudestasi olisin kyllä huolissani. Huomaisitko edes, jos lapsesi voisivat huonosti?