Kaipaan aikaa, jolloin liikunta ei vielä ollut melkein kansallisvelvollisuus
Kun urheilulliset ja älyköt oli eri porukkaa. Käsitän kyllä että nämä kaksi asiaa eivät ole toistensa vastakohtia, mutta siitä huolimatta.
Kommentit (28)
Koskas näin on ollut? Minä en ole varmaan vielä silloin syntynytkään.
Minun kouluaikoinani kukaan ei käynyt salilla jotain yhtä poikkeusta lukuunottamatta, jonka isä sattui olemaan painonnostaja. Pojat harrasti jalkapalloa tai jääkiekkoa, närttipojat harrastivat tietokonepelejä. Tytöt kävivät ehkä kerran viikossa jumpassa, urheilulliset viisi kertaa viikossa karatessa, yleisurheilutreeneissä tai tanssitreeneissä, harva harrasti salibandya tai muita poikien lajeja, suurin osa tytöistä kävi ehkä kävelylenkillä (huom! Kukaan ei edes juossut!), nörttitytöt luki sisällä kirjaa ja pyöräili kirjastoon hakemaan lisää kirjoja.
Mikään ei kai estä sinua hakeutumasta fyysisesti raskaaseen työhön ja kulkemaan työmatkojasi jalkaisin tai pyörällä?
Niin mäkin. Olen it-alalla, ja vielä silloin kun opiskelin (valmistuin 2000) erittäin harvoin näki urheilullisia koodarinörttejä. Suurin osa oli huonosti pukeutuvia, kaljamahaisia tai sitten surkean ruipeloita, jotka viis veisasivat ulkonäöstä tai kunnosta. Itse asiassa jos joku oli treenattu tai hyvin pukeutuva, ihmisille saattoi tulla jopa työn kannalta kielteinen ensivaikutelma, että tuo tuskin on mikään guru, enemmänkin paskanpuhujakonsulttityyppiä. Sitten taas nörtti, jolla vähän ylikasvanut tukka, vanhanaikaiset silmälasit, pehmeä vatsakas kroppa, hieman outo sosiaalinen käytös oli oletettavasti ehkä vähän omituinen mutta huippuälykäs guru.
Nykyään suurin osa koodareistakin on sen näköisiä että kuntosalilla viihtyvät, eikä niitä virttyneitä scifi-t-paitojakaan enää näe tai verkkarihousuja töissä. Tosin edelleen ainakin omalla työpaikalla niitä oikeasti huippuja on tyypit jotka poikkeaa normista, sellaiset klassisen nörtin näköiset. Mutta niitä on vain 2 ja muut on hoikkia ja hyvinpukeutuvia.
Nykyään ylipainoisia on Suomessa enemmän kuin koskaan, joten harhaluulosi liikuntavelvollisuudesta ovat vahvat.
Mun lapsuudessa juuri kukaan ei harrastanut intensiivisesti mitään. Pelikoneitakaan ei ollut. Kaikki lapset leikki vapaasti ulkona. Kavereita riitti, eikä harrastukset luoneet eriarvoisuutta, niin kuin nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Niin mäkin. Olen it-alalla, ja vielä silloin kun opiskelin (valmistuin 2000) erittäin harvoin näki urheilullisia koodarinörttejä. Suurin osa oli huonosti pukeutuvia, kaljamahaisia tai sitten surkean ruipeloita, jotka viis veisasivat ulkonäöstä tai kunnosta. Itse asiassa jos joku oli treenattu tai hyvin pukeutuva, ihmisille saattoi tulla jopa työn kannalta kielteinen ensivaikutelma, että tuo tuskin on mikään guru, enemmänkin paskanpuhujakonsulttityyppiä. Sitten taas nörtti, jolla vähän ylikasvanut tukka, vanhanaikaiset silmälasit, pehmeä vatsakas kroppa, hieman outo sosiaalinen käytös oli oletettavasti ehkä vähän omituinen mutta huippuälykäs guru.
Nykyään suurin osa koodareistakin on sen näköisiä että kuntosalilla viihtyvät, eikä niitä virttyneitä scifi-t-paitojakaan enää näe tai verkkarihousuja töissä. Tosin edelleen ainakin omalla työpaikalla niitä oikeasti huippuja on tyypit jotka poikkeaa normista, sellaiset klassisen nörtin näköiset. Mutta niitä on vain 2 ja muut on hoikkia ja hyvinpukeutuvia.
Omalla työpaikallani (it-ala myös) nuoret nörtit tulevat ympäri vuoden fillarilla töihin. Riittää ihan hyvin fyysisen kunnon ylläpitämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ylipainoisia on Suomessa enemmän kuin koskaan, joten harhaluulosi liikuntavelvollisuudesta ovat vahvat.
Tuo ylipainon lisääntyminen johtuu juuri kilpaharrastamisen luomasta eriarvoisuudesta, yksinäisyydestä ( lapset ei leiki enää suurella joukolla ulkona) ja liiasta ruutuajasta.
Ennen ihmiset on liikkuneet ja olleet paljon paremmassa fyysisessä kunnossa nykyiseen verrattuna. Myös ne älyköt. Ei ole ollut mahdollisuutta mennä autolla joka paikkaan ovelta ovelle. Löhötä sohvalla telkkaria katsomassa kaiket illat.
Vierailija kirjoitti:
Niin mäkin. Olen it-alalla, ja vielä silloin kun opiskelin (valmistuin 2000) erittäin harvoin näki urheilullisia koodarinörttejä. Suurin osa oli huonosti pukeutuvia, kaljamahaisia tai sitten surkean ruipeloita, jotka viis veisasivat ulkonäöstä tai kunnosta. Itse asiassa jos joku oli treenattu tai hyvin pukeutuva, ihmisille saattoi tulla jopa työn kannalta kielteinen ensivaikutelma, että tuo tuskin on mikään guru, enemmänkin paskanpuhujakonsulttityyppiä. Sitten taas nörtti, jolla vähän ylikasvanut tukka, vanhanaikaiset silmälasit, pehmeä vatsakas kroppa, hieman outo sosiaalinen käytös oli oletettavasti ehkä vähän omituinen mutta huippuälykäs guru.
Nykyään suurin osa koodareistakin on sen näköisiä että kuntosalilla viihtyvät, eikä niitä virttyneitä scifi-t-paitojakaan enää näe tai verkkarihousuja töissä. Tosin edelleen ainakin omalla työpaikalla niitä oikeasti huippuja on tyypit jotka poikkeaa normista, sellaiset klassisen nörtin näköiset. Mutta niitä on vain 2 ja muut on hoikkia ja hyvinpukeutuvia.
Miten tää vuodatus pitäisi ymmärtää? Kaipaat sitä, että ihmisen pätevyys arvioidaan ulkonäön ja vaatetuksen perusteella?
Terveelliset elämäntavat ovat este osaamiselle.
Pukeutuminen toki on toinen kysymys, siihen en nyt tässä mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ylipainoisia on Suomessa enemmän kuin koskaan, joten harhaluulosi liikuntavelvollisuudesta ovat vahvat.
Tuo ylipainon lisääntyminen johtuu juuri kilpaharrastamisen luomasta eriarvoisuudesta, yksinäisyydestä ( lapset ei leiki enää suurella joukolla ulkona) ja liiasta ruutuajasta.
Hienoa, että olet ratkaissut ylipainon ongelman. Eiköhän tämä nykyinen liikuntapuhe ole syntynyt juuri siitä tosiasiasta, että ylipaino lisääntyy ja nuorten kunto heikkenee. Toki tämä johtuu mm. ruutuajasta, mutta juuri siihenhän kannustetaan eli vaihtamaan ruutuaika liikkumiseen.
Siitä olen samaa mieltä, että varsinkin lasten liikunta sekoitetaan liian usein kilpaurheiluun eli liikkumaton lapsi raahataan 10+ ikäisenä kilpatreeneihin ja kun ei niissä viihdy, niin sitten todetaan, ettei tästä mitään tullut.
Gilmoren tytöt inhoavat liikuntaa. Sarjassa on vain yksi liikunnallinen tyttö (Janet) eikä hänkään ole nykymittapuulla mitenkään fit, vaan lähinnä hoikka. Yhdessä jaksossa Rory sanoo "She looks so normal and yhen that happens" kun Janet sanoo lähtevänsä pienelle lenkille. Lenkille lähtemättömyys on yleinen normi, varsinkin yliopisto-opiskelijoille. Sarja on toki fiktiota, mutta kuvastaa aikansa arvoja, ja tämä oli kuitenkin 2000-luvun alussa/puolessavälissä, eli ei niin kovin kauan aikaa sitten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mäkin. Olen it-alalla, ja vielä silloin kun opiskelin (valmistuin 2000) erittäin harvoin näki urheilullisia koodarinörttejä. Suurin osa oli huonosti pukeutuvia, kaljamahaisia tai sitten surkean ruipeloita, jotka viis veisasivat ulkonäöstä tai kunnosta. Itse asiassa jos joku oli treenattu tai hyvin pukeutuva, ihmisille saattoi tulla jopa työn kannalta kielteinen ensivaikutelma, että tuo tuskin on mikään guru, enemmänkin paskanpuhujakonsulttityyppiä. Sitten taas nörtti, jolla vähän ylikasvanut tukka, vanhanaikaiset silmälasit, pehmeä vatsakas kroppa, hieman outo sosiaalinen käytös oli oletettavasti ehkä vähän omituinen mutta huippuälykäs guru.
Nykyään suurin osa koodareistakin on sen näköisiä että kuntosalilla viihtyvät, eikä niitä virttyneitä scifi-t-paitojakaan enää näe tai verkkarihousuja töissä. Tosin edelleen ainakin omalla työpaikalla niitä oikeasti huippuja on tyypit jotka poikkeaa normista, sellaiset klassisen nörtin näköiset. Mutta niitä on vain 2 ja muut on hoikkia ja hyvinpukeutuvia.
Miten tää vuodatus pitäisi ymmärtää? Kaipaat sitä, että ihmisen pätevyys arvioidaan ulkonäön ja vaatetuksen perusteella?
Terveelliset elämäntavat ovat este osaamiselle.
Pukeutuminen toki on toinen kysymys, siihen en nyt tässä mene.
Mä kaipaan sitä, että hyväksyttiin yleisesti ihaillusta normista poikkeavia ihmisiä, niin luonteen kuin ulkonäön puolesta. Esim. nykyään kun ihminen hakee alan töihin, odotetaan että tämä on ekstrovertti tiimi-ihminen, sosiaalisesti sujuva. Muunlaisia ei tahdota ollenkaan hyväksyä, ellei sitten ole poikkeuksellisen kovaa näyttöä osaamisesta. Silloin vanhaan aikaan pidettiin mahdollisena, että joku sosiaalisesti tosi kömpelö, ihmispelkoinen tyyppi voi myös olla kova tekijä ja hänelle löytyy kyllä hommia, vaikka hän tuskin on oikea henkiö hoitamaan asiakaskontakteja.
Sama ulkonäöstä - tuo toki oli vähän ylilyönti että jotkut ajattelivat että tyylikäs, salilla käyneen näköinen tyyppi automaattisesti oli vähemmän osaaja. Mutta kyllä silloinkin yleisesti ajateltiin että hoikkuus ja hyvä kunto on hyviä juttuja, mutta niiden puutteen ei ajateltu sen enempää kertovan ihmisen työnteon tasosta tai yleisluonteesta. Nykyisin olen rekrytointia tekevältä ihmiseltä suoraan kuullut, että hän ei palkkaisi ylipainoista, koska ylipaino kertoo luonteen heikkoudesta ja yleisestä välinpitämättömyydestä.
Entisaikaan ulkoiltiin ja tehtiin fyysistä työtä, eikä istuttu ruutujen ääressä koko päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mäkin. Olen it-alalla, ja vielä silloin kun opiskelin (valmistuin 2000) erittäin harvoin näki urheilullisia koodarinörttejä. Suurin osa oli huonosti pukeutuvia, kaljamahaisia tai sitten surkean ruipeloita, jotka viis veisasivat ulkonäöstä tai kunnosta. Itse asiassa jos joku oli treenattu tai hyvin pukeutuva, ihmisille saattoi tulla jopa työn kannalta kielteinen ensivaikutelma, että tuo tuskin on mikään guru, enemmänkin paskanpuhujakonsulttityyppiä. Sitten taas nörtti, jolla vähän ylikasvanut tukka, vanhanaikaiset silmälasit, pehmeä vatsakas kroppa, hieman outo sosiaalinen käytös oli oletettavasti ehkä vähän omituinen mutta huippuälykäs guru.
Nykyään suurin osa koodareistakin on sen näköisiä että kuntosalilla viihtyvät, eikä niitä virttyneitä scifi-t-paitojakaan enää näe tai verkkarihousuja töissä. Tosin edelleen ainakin omalla työpaikalla niitä oikeasti huippuja on tyypit jotka poikkeaa normista, sellaiset klassisen nörtin näköiset. Mutta niitä on vain 2 ja muut on hoikkia ja hyvinpukeutuvia.
Omalla työpaikallani (it-ala myös) nuoret nörtit tulevat ympäri vuoden fillarilla töihin. Riittää ihan hyvin fyysisen kunnon ylläpitämiseen.
Mun työpaikalla tuon lisäksi monet käyvät lounastauoilla kuntosalilla, sieltä palaavat salikassiensa kanssa. Ja näyttävät selvästi treenatuilta ja lihaksikkailta. Nämä semmoisia 30-50 ikäisiä miehiä. Itse olen tiimini ainoa kuntoilua harrastamaton plösö, ja vielä naisihminen :D
Sama. Ärsyttää, että nykyään entistä harvempi pystyy vastustamaan pinnallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsuudessa juuri kukaan ei harrastanut intensiivisesti mitään. Pelikoneitakaan ei ollut. Kaikki lapset leikki vapaasti ulkona. Kavereita riitti, eikä harrastukset luoneet eriarvoisuutta, niin kuin nykyisin.
Ja muksut saivat ulkoleikeissä paljon liikuntaa, enemmän kuin urheiluseuran toimintaan osallistuvat mutta muuten tietokoneen ääressä istuvat nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Gilmoren tytöt inhoavat liikuntaa. Sarjassa on vain yksi liikunnallinen tyttö (Janet) eikä hänkään ole nykymittapuulla mitenkään fit, vaan lähinnä hoikka. Yhdessä jaksossa Rory sanoo "She looks so normal and yhen that happens" kun Janet sanoo lähtevänsä pienelle lenkille. Lenkille lähtemättömyys on yleinen normi, varsinkin yliopisto-opiskelijoille. Sarja on toki fiktiota, mutta kuvastaa aikansa arvoja, ja tämä oli kuitenkin 2000-luvun alussa/puolessavälissä, eli ei niin kovin kauan aikaa sitten!
Ja syövät pelkkää roskaa. Se on oikeastaan aika järkky sarja... sen Lorelain tunne-elämän latteus ja yksiulotteisuus on ihan omaa luokkaansa. Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei kai estä sinua hakeutumasta fyysisesti raskaaseen työhön ja kulkemaan työmatkojasi jalkaisin tai pyörällä?
Tämä, ite saan melkeen kaiken liikunnan töihin kävelemisestä ja raskaasta fyysisestä työstä.
Kaapit ja älyköt ovat eri porukkaa.