Olinko liian julma äiti?
11-vuotias esikoinen käy kaverillaan, joka asuu 6 kilometrin päässä meistä. Nyt tällä viikolla hän ollut kaverillaan kahtena peräkkäisenä päivänä ja liikkunut sinne pyörällä. Mutta eilen kotiinpaluu omalla pyörällä ei olisi tullut kuuloonkaan. Kuulemma hän ei jaksa, häntä väsyttää, hän oli polkenut jo maanantaina edestakaisin kaverilleen, joten nyt oli kilometrit täynnä. Mainittakoon, että hän oli ennen puoltapäivää lähtenyt kaverilleen ja illalla puolikahdeksan aikaan olisi ollut kotiin lähdön aika. Eli siinä on ollut reilusti aikaa toipua (asenteeni paljastukoon tässä). Mutta ei. Seurasi valitus miten hän ei vaan jaksa. Hän ei halua polkea yksin jne. Itse olin lenkillä ja mies kuopuksen kanssa kotona, joten esikoisen ja pyörän haku olisi ollut hankalaa. Järjestettävissä toki, jos pyörän olisi jättänyt kaverille.
Joten sanoin, että sen kun poljet. Hän on terve lapsi, jonka täytyy mielestäni jaksaa polkea kuusi kilometriä ja kyllä - 12 kilometriä päivässä. Ei tarvitse polkea kieli vyön alla vaan rauhassa polkee. Ilma oli loistava eikä kiirettä minnekään. Itkua vääntäen esikoinen suostui, mutta oli tulta ja tappuraa kotiin saapuessaan. Meillä ei julkiset kulje, joten jos kaverilleen menee, tietää että itsensä sieltä on pois saatava. Sadekeli on eri asia. Esikoinen on sitä paitsi kävellyt sujuvasti 7 kilometrin mittaisen lenkin läheisellä luonnonsuojelualeella, "Ennen vanhaan" olen itsekin polkenut hänen ikäisenä hevostalleille harva se päivä, jonne oli 5 kilometriä suuntaansa.
Mitä mieltä? Menikö liian tiukaksi?
Kommentit (28)
Kyllä mielestäni 11-vuotias on jo aivan kykenevä pyöräilemään tuollaisiakin matkoja, jopa päivittäin. Eihän sitä ole pakko mennä jos ei jaksa polkea.
Saiko kaverillaan syötävää? Jos on ollut syömättä koko päivän, voi energiat oikeastikin olla aika vähissä.
Ei aina ole jaksamista pyöräilyyn tms. liikuntaan. Joten olisin hakenut tytön, jos muuten on jaksanut pyöräillä.
11-vuotias on jo melko iso. Meillä 7- vuotiaatkin polkee tuollaisia matkoja. Tässähän laps vain oppii paremmin suunnittelemaan tekemisiänsä. Autot sais hävittää maan päältä, laiskistavat vain ihmiset.
Miksi olet lisääntynyt, jos lenkkeilysi on vanhemmuutta tärkeämpää?
Ei mitään väärää :) Siis kyllähän minäkin tuon ikäisenä poljin kavereille, ja saatettiin vielä polkea yhdessäkin pitkin päivää (leikittiin että pyörät heppoja). Tosin nykyään lapset liikkuu muutenkin vähemmän kun entisaikaan.
Tässä viestiketjussa huomaa kyllä suoraan kuka vastaajista on ylipainoinen ja kuka ei. :D
Jos huomaisit itse joku ilta olevasi odotettua väsyneempi, niin toivoisitko, että perheesi auttaisi, vai toivoisitko, että sinulle sanottaisi kikkelis kokkelis?
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet lisääntynyt, jos lenkkeilysi on vanhemmuutta tärkeämpää?
:-D
Muistathan uhrata itsestäsi viimeisimmänkin pisaran lastesi eteen, muistathan?
Meillä kolmen vanha jo käy kavereillaan omatoimisesti kävellen. Matkaa on 1,9km suuntaansa. Sanoisin, että lapsesi on vain laiska.
Vierailija kirjoitti:
Tässä viestiketjussa huomaa kyllä suoraan kuka vastaajista on ylipainoinen ja kuka ei. :D
Ai niinkö? Olen lenkkeillyt viime viikon aikana yli 60km enkä todellakaan ole ylipainoinen.
T. Nro 4
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä viestiketjussa huomaa kyllä suoraan kuka vastaajista on ylipainoinen ja kuka ei. :D
Ai niinkö? Olen lenkkeillyt viime viikon aikana yli 60km enkä todellakaan ole ylipainoinen.
T. Nro 4
Niinhän te aina. :D
Vierailija kirjoitti:
Saiko kaverillaan syötävää? Jos on ollut syömättä koko päivän, voi energiat oikeastikin olla aika vähissä.
Saa syötävää. Ovat usein "työpäiviä" toistensa luona juurikin tuon välimatkan takia ja ruokitaan puolin ja toisin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tässä viestiketjussa huomaa kyllä suoraan kuka vastaajista on ylipainoinen ja kuka ei. :D
Aijaa. Minusta on helpompaa huomata, että kuka on hiukan simppeli ja kuka ei.
Oikeasti noin pitkä päivä kaverilla? Ei ihme että on väsynyt. Reppana. Lyhempi päivä kaverilla ja pyöräillen kotiin. Mistä tiedät kuin on juosseet, hyppineet trampoliinilla yms. Ja miten syömisten+juomisten laita?
Voi herranjumala. Joku 6 km pyörällä menee kyllä nälkäisenäkin ja väsyneenä ihan super helposti. Lapsena me kuljimme ihan kaikkialle pyörällä eikä vanhemmat todellakaan autolla vieneet. Kouluun, harrastuksiin, kavereille. Kyllä sitä tuli 10km jo pelkistä koulumatkoista. En muista että se olisi ikinä ollut vaikeaa tai hankalaa... vaivatonta ja helppoa vaikka sama tottakai oli myös talvella. Aika läski laiska saa olla jos pitää tätä jonain ongelmana. Ja Ap, teit ihan oikein ja lasta vaan laiskotti!
Miksi ihmeessä saa olla kaveriperheen riesana koko päivän? Se minua ihmetyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään väärää :) Siis kyllähän minäkin tuon ikäisenä poljin kavereille, ja saatettiin vielä polkea yhdessäkin pitkin päivää (leikittiin että pyörät heppoja). Tosin nykyään lapset liikkuu muutenkin vähemmän kun entisaikaan.
Tähän minäkin vertaan eli omaan lapsuuteen. Heittämällä ollaan poljettu 10 kilometriä päivässä. Tallin vaihdon jälkeen jopa 15 km. Eikä tuntunut missään. Onko niin, että nykyään kyyditseminen on oletus kaikkiin menoihin? Että lasten ei tarvitse mennä minnekään pyörällä/jalkaisin, koska autot ovat niin yleisiä.
Kärjistäen: onko se ihmekään, että huonokuntoisia ei oteta varusmiespalvelukseen tai niitä viedään sauvakävelylenkeille.
ap
Tuhannen laiska mamma. Pyöräkoukut on keksitty. Ei taida lapsi raukka harrastaa mitään jos äidillä tuo asenne (tuskin kuskaa kun omat menot aina ensin)?
11v klo 12-20 kaverillaan eli täyden työpäivän.. oli toi vähän tiukka kyllä. Olisin ton kaverin äiti niin valittaisin täällä varmaan siitä, että lapsen kaverin vanhemmat on ulkoistanut lapsensa hoidon mulle.