Lue keskustelun säännöt.
Mies ei auta, olen viimeisilläni raskaana
09.08.2017 |
Olen viimeisilläni raskaana, eikä mies arvosta minua yhtään. Tein aamulla puuroa ja kattila jäi tiskipöydälle, alkoi huutelemaan keittiöstä että se täytyisi pestä ja liottaa, vastasin että etkö itse voi kun se sua häiritsee, vastaus oli että ei koska minä sen siihen jätin? Onks tää normaalia? Muutenkaan ei viitsinyt nostaa edes kynää lattialta kun huomasi että oli tippunut ja tuli istumaan sohvalle vaan huomautti että :"nostatko ton kynän tosta ennenkuin koira syö sen?" Yritin juuri merkkailla ylös mitä pakkaan sairaalakassiin ja näillä viikoilla ei oo enään sohvalta lattialle kumartelu maailman helpoin tehtävä.
Eilen myös pyysin keräämään pari tavaraa makuuhuoneen lattialta, mutta sitäkään ei voi tehdä heti vaan "kohta" ja loppujen lopuksi itse ne keräilin (olin ottanut siis kuvia myyntiin menevistä tavaroista) , ei kuulemma oo hänen hommansa siivota mun "sotkuja" vaikka kyse oli itseasiassa hänen tavaroista joista minä otin kuvat ja laitoin hänen puolestaan myyntiin. Ei voi myöskään kerätä pöydältä samalla myös mun astioita kun kerää omansa koska ei oo hänen homma, vaikka pyytäisin. Joskus on joutunut siivoomaan mun astiat tiskipöydältä koneeseen ja kuulemma se on liikaa. Mä kuitenkin oon pessyt aina meillä pyykit, vieläkin imuroin joka päivä, teen myös ruokaa, leikin koiran kanssa, tein juuri muuttoa ja kun kiukkuisena mainitsin että kyllä mäkin olen ikkunat pessyt ja kaikki kaapit hinkannut ja tavarat purkanut niin vastaus oli :"no sehän oli vähän niinku sun hommas kun et voi noita painavia kantaa" voi luoja mulla menee hermo tohon asenteeseen, kiva kuunnella kun muilla on miehiä jotka lähes vaatii naista loppuraskaudessa rentoutumaan ja mulla muutama viikko laskettuun ja vieläkin saa vääntää siitä mikä "homma" kuuluu mulle ja mikä ei. Onko tää normaalia vai oonko nyt hormoonihuuruissani vaan niin herkkä että otan itseeni helposti ja odotan saavani liian hyvää kohtelua. Odotan siis esikoista ja kaikki kehon muutokset olleet tosi väsyttäviä etenkin kun tuntuu että mies jauhaa kokoajan kaikesta tekemättömästä vaikka parhaani yritän ja sen oon hänellekki sanonut.
Kommentit (27)
Ei lupaa hyvää. Ylipäänsä tuo, että lasketaan kaikista pikkuhommistakin kuten jostain kynän nostamisesta että kumman se kuuluu tehdä... Kyllä tekee elämästä vaikeaa, jos sen sijaan että nostaisi itse, pitää alkaa haastaa riitaa.
En ole ollut raskaana, enkä tiedä miltä se tuntuu, mutta kyllä meillä jos toinen on vähänkään sairaana niin toinen ihan itsestäänselvyytenä yrittää tehdä isomman osan kotitöistä, jotta toinen saa huilata. Kuulostaa siltä, että teillä on nyt hermot kireällä ja keskustelun paikka, missä oikeasti mättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten kuulostaa normaalilta mutta voisi auttaa esim kynän nostossa. Et voi tehdä sotkua ja olettaa että mies siivoaa sun jälkeen. Ja jos sulla ei ole mitään syytä miksi et saisi liikkua ja tehdä juttuja kuten tiskata ja siivota omia jälkiäsi niin voit rauhassa tehdä niitä loppuun asti. Sitä jopa suositellaan. Raskaus ei ole sairaus.
Joo kyllä mä omat jälkeni siivoan, mutta jos tilanteessa ollaan jossa minä laitan juuri pyykkiä ja pyydän miestä nopeasti laittamaan astiat niin kuulen mäkätystä siitä miten hänen ei minun astioita kuulu laittaa, on mielestäni vähän jo outoa, sillä kyllähän minäkin niitä hänen tavaroitaan laittelen.
Ap
Mites sittenku lapsi syntyy, oletko yksin vastuussa sen sotkujen siivoamisesta vaikka se on myös miehen lapsi?
Tätä ennen mies on toki auliisti nostanut kynät ja osallistunut kotitöihin?
Ei?
No olisiko kannattanut harkita millaisen kanssa alkaa vauvoja vääntämään.
Miksi teillä on muutto lasketun ajan päällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ennen mies on toki auliisti nostanut kynät ja osallistunut kotitöihin?
Ei?
No olisiko kannattanut harkita millaisen kanssa alkaa vauvoja vääntämään.
Itseasiassa kyllä ja ennen raskautta oli muutenkin tosi huomaavainen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ennen mies on toki auliisti nostanut kynät ja osallistunut kotitöihin?
Ei?
No olisiko kannattanut harkita millaisen kanssa alkaa vauvoja vääntämään.
Itseasiassa kyllä ja ennen raskautta oli muutenkin tosi huomaavainen. Ap
Pilasit hyvän provon yrittämällä tässä kohtaa vähän liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaus estää puurokattilan liottamisen ja kynänkin saa varpailla nostettua.
Melkoista marttyrointia.
Ykkönenkin sen jo sanoi, raskaus ei ole sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Raskaus estää puurokattilan liottamisen ja kynänkin saa varpailla nostettua.
Melkoista marttyrointia.
Ykkönenkin sen jo sanoi, raskaus ei ole sairaus.
Ei varmaan ole, mutta kun peset pyykkiä jatkuvaan tahtiin, imuroit koiran karvoja, käyt kaupassa ja teet ruokaa, mietit tulevaa synnytystä ja lueskelet oppaita, teet muuttoa ja purat muuttolaatikoita ja olet kantanut 9kk myös miehen lasta mukanasi kaikkine selkäsärkyineen yms, niin kyllä mä vetäydyn sairaaksi siinä kohtaa kun mies ei voi kerätä paria sukkaa lattialta koska minähän ne olin siihen jättänyt...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raskaus estää puurokattilan liottamisen ja kynänkin saa varpailla nostettua.
Melkoista marttyrointia.
Ykkönenkin sen jo sanoi, raskaus ei ole sairaus.
Ja olisin sen kyllä varmasti itse tehnyt mutta miestä ärsytti kun en ollut tehnyt sitä välittömästi vaan menin vielä hetkeksi sänkyyn lepäämään, aina ei jaksa kaikkea tehdä heti varsinkaan aamusta kun juuri nukkunut huonosti vessaheräilyihin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus estää puurokattilan liottamisen ja kynänkin saa varpailla nostettua.
Melkoista marttyrointia.
Ykkönenkin sen jo sanoi, raskaus ei ole sairaus.
Ei varmaan ole, mutta kun peset pyykkiä jatkuvaan tahtiin, imuroit koiran karvoja, käyt kaupassa ja teet ruokaa, mietit tulevaa synnytystä ja lueskelet oppaita, teet muuttoa ja purat muuttolaatikoita ja olet kantanut 9kk myös miehen lasta mukanasi kaikkine selkäsärkyineen yms, niin kyllä mä vetäydyn sairaaksi siinä kohtaa kun mies ei voi kerätä paria sukkaa lattialta koska minähän ne olin siihen jättänyt...
Ap
No mitä jos itse hidasta tahtia ja lopetat sen pingottamisen ja jos mies valittaa pyydät tekemään itse. Itse teet itsellesi tuon työmaan. Opettelet elämään karvojen ja pienen sotkun keskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot vaan johonkin kynän nostamiseen, että taitaa olla enemmän sun homma kun sä et voi tätä lasta mahassas kantaa.
Ja helpota omia hommias niin ettet tee tiskiä, tai laita tavaroita lattialle.
Minkä ihmeen takia sä olet muuttunut kodinkoneeksi? Kuinka hlvetisti sitä pyykkiä voi tulla kin sitä pitää alvariinsa laittaa?
Mikä sua vaivaa? Istu sohvalle, kaukosäädin käteen ja jalat koholle. Sä et ole miehesi palvelija, vaikka sellaiseksi olet itsesi alentanut. Yritä nyt edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat kynän ja tavaroiden olla lattialla. Sanot miehelle, että nostat ne sitten kun vauva on syntynyt, koska nyt olo on niin tukala.
Muutenkin nyt keskustelun paikka. Kysy, että voitko sinä jättää samalla logiikalla esim. pesemättä hänen pyykkinsä, tekemättä myös hänelle ruokaa ym.
Joo, raskaus ei ole sairaus, mutta kehon normaali tila se ei ole. Luonnollinen ehkä, mutta keholle ei missään nimessä normaali. Siitä seuraa kaikenlaisia vaivoja ja kremppoja, eikä tarvitse olla edes lihava, kun maha on jatkuvasti "tiellä", painaa palleaa, mahalaukkua ym. ikävästi.
Nyt ei luultavasti ole kyse siitä, etteikö aloittaja jollain konstilla sitä kynää saisi lattialta, vaan siitä, ettei mies viitsi yhtään tulla vastaan, vaikka näkee että jokin homma on toiselle tukalaa. Empatian puutetta.
Ensimmäinen raskauteni oli helppo alun pahoinvointia lukuunottamatta, poi'itin lehmät ja lampaat, mutta hevosten loimivöitä en enää loppuraskaudessa meinannut saada kiinni. Tai olisin saanut, mutta piti mennä hevosen mahan alle polvilleen (vaarallista), koska kumartuessa maha oli niin tiellä että sattui. Sama rehupaalien avaamisessa. Mies teki nämä puolestani, kun selitin tilanteen.
Ehkä miehesi ei vain osaa samaistua?
Lopeta se pingottaminen. Anna sotkun olla. Se siivoaa jota eniten häiritsee. Itsekin lakkasin siivoamasta kun en apua saanut joten johan alkoi se tiskiharja pysymään isännänkin kädessä.
Et ole miehesi äiti etkä orja.
Älä sitten tee ruokaa sille etkä pese pyykkejänsä. Siivoat vain ne omat sotkusi ja annat miehen läjien olla. Äläkä sano mitään. Ole kuin sitä äijää ei siinä olisikaan. On kyllä todella lapsellinen mies sulla. Ei käy kateeksi.
Ai kato, perheen pääkö laiskottelee. Mutta mieshän on sinun pääsi.
Täällä sama tilanne, lähes kaiken saan tehdä itse vaikka synnytän hetkenä minä hyvänsä. Mies tekee kyllä sitten "kun ehtii" jos erikseen patistaa, mutta muutoin ei tunnu olevan huomaavaisuutta. Ja itse en pysty paskan keskellä elämään, joten pakko siivota ja tehdä muutkin kotihommat.
Miehen motivaatio saattaa kasvaa, kun palkkaat siivoojan imuroimaan. Ja jos nillittää kynästä, näppäilet numeron ja kysyt että soitetaanko ulkouolinen tekemään tämäkin homma? Ei ole sairaus ei, mutta sinulla on oikeus levätä. Selittäisin juurta jaksaen asian miehelle kipuineen päivineen jos ei ymmärrä. Ei se mies oikeasti välttämättä tiedä millainen se sinun olosi on jos touhuat hirveästi muutenkin.
Muuten kuulostaa normaalilta mutta voisi auttaa esim kynän nostossa. Et voi tehdä sotkua ja olettaa että mies siivoaa sun jälkeen. Ja jos sulla ei ole mitään syytä miksi et saisi liikkua ja tehdä juttuja kuten tiskata ja siivota omia jälkiäsi niin voit rauhassa tehdä niitä loppuun asti. Sitä jopa suositellaan. Raskaus ei ole sairaus.