Tee niin monta lasta, joille sinulla olisi yksinhuoltajanakin varaa maksaa autokoulu
Näin sanoin kahdelle aikuiselle tyttärelleni.
Enpä olisi lapsia tehdessäni uskonut, että yksin tulen makselemaan autokoulut, vaihto-oppilasvuodet ja ratsastustunnit. Converset ja meikit. Leirikoulut ja Linnanmäet.
Älkää hyvät naiset tehkö liika lapsia, vaikka syntyvyys onkin Suomessa jo vaarallisen alhaista. Itse selvisin, sain asuntovelankin maksettua, mutta pihistellä on pitänyt.
Varautukaa kaikkeen: voi tulla työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä, puoliso voi kuolla, vammautua tai alkoholisoitua tai häipyä kuin hauki rannasta.
Tuli tässä vaan mieleen tämmöinen asia.
Kommentit (45)
No, taidan nyt jäädä jumiin tähän ketjuun, mutta silti:
Tässä ketjussa monet ovat olleet sitä mieltä, että ajokortit täytyy lasten maksaa itse. Joku käytti tästä sanaa ylellisyys.
Jos itselläni ei olisi ollut ajokorttia, oma äitini olisi ollut jos ei pulassa, ainakin hankalassa tilanteessa. Hänelle tuli leikkauksia ja vähän muistisairauttakin pukkasi jo ennen kuin joutui hoitokotiin. Nyt hän on kuollut. Mutta kuka hänelle olisi käynyt kaupassa, kuka olisi käynyt illalla laittamassa telkkarin kanavat paikalleen, kun kaukosäätimen käyttö alkoi unohtua. Kuka olisi käynyt hakemassa hänet jouluksi luokseni, kuka olisi vienyt lääkäriin.
Ja kyyditin äitiä mielelläni, vaikka väsytti. Olen työläisperheestä, tosin vakavaraisesta sellaisesta. Ja muistan ikuisesti, mitä kaikkea sieltä sain. Isä opetti rahankäyttöä. Muistan varmaan jokaisen kalliimman vaatteen, jotka sain. Muistan, kun sain lopultakin uuden pyörän. Muistan sukset - ja sen ajokortin. Opintoihin tietenkin otin velkaa ja maksoin itse.
Minusta on ihanaa, että sain jatkaa samalla tavalla: raha on joskus rakkautta. Itse osasin arvostaa tuota kaikkea, koska näin, kun vanhemmat kävivät molemmat vuorotyössä ja maksoivat jotain aravalainaa.
Olen tosi kiitollinen, että sain vanhemmiltani sen kortin. Isä näytti jopa vähän ylpeältä, kun ajoin katsastuskonttorilta kotiin. Parhaimia muistoja nuoruudestani.
T. ap.
Ps. Olen ällöttävän lälly näine kirjoituksineni. Oikeasti olen melkein kovis.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä vanhemmuus on aivan muuta kuin maksaa autokoulu tai ratsastustunnit. Se on yhdessä oloa, hoivaa ja turvaa ja antaa lapselle eväitä aikuisuuteen, jotta lapsi voi elää eheänä ja onnellisena elämänsä. Ja siihen vanhemmilta tarvitaan muita avuja ja taitoa, kuin raha tai autokoulu.
Tein minä parhaani. Luin heille paljon ja rakastin. Luin niin paljon, että osaamme melkein ulkoa rakkaimmat kirjat. Ja ratsastustunnit: niin, lapseni ratsasti verkkareissa, ennenkuin löysimme halvat ratsastushousut. Joutuihan sitä venymään. Ja joskus oli bensa loppumassa, kun vein ratsastustunnille. Jännitti vähän. Mutta kaikesta selvittiin, eikä tyttö pelkää hevosia.
Vaikutin noissa viesteissäni varmaan leuhkalta. Mutta en ole: tein kuivaherneistä hernekeittoa, tein sämpylöitä ja pihistin. Ja sanoin lapsille, että joka päivä ei ole joulu. Ruokaan sai mennä kymppi päivässä. Porkkanaraastetta ja kaalikeittoa. Kyllä jouduin pihistämään ruuassa, mutten vitamiineissä.
En siis lesoile tai ylpistele, vaan itse olen näin jälkeenpäin ihmeissäni, kuinka saatoin suoriutua!25
En voisi varmuudella hankkia yhtäkään lasta. Hyvä koulutus on, mutta työelämä on pelkkää muutosta ja pätkää. Jos vanhemmat suostuvat avustamaan, niin silloin olisi taloudellisesti mahdollista tehdä lapsia.
Autokoulu pitää itse maksaa. Niin itsekin tein. Alaikäisen harrastukset ja tarvikkeet on sitten vanhemman pussista. Tuota on muuten aika hankala etukäteen tietää, että millaiset ne menot tulevat olemaan. Pikkulapset ovat vielä aika edullisia.
Hyvä vanhemmuus on aivan muuta kuin maksaa autokoulu tai ratsastustunnit. Se on yhdessä oloa, hoivaa ja turvaa ja antaa lapselle eväitä aikuisuuteen, jotta lapsi voi elää eheänä ja onnellisena elämänsä. Ja siihen vanhemmilta tarvitaan muita avuja ja taitoa, kuin raha tai autokoulu.