Radikaalia mielenterveyttä - en kestä

Tämä? https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3764944-kaikki-on-helpompaa-jos-…

Eihän nämä tyypit missään sohvan pohjalla ole, kun tekevät blogiakin. Kyllä heillä on pointtia: kaikkia ei voi pelastaa, mutta heille parempi yhteiskunta olisi varmasti kaikille parempi.

Itsekin usein mietin, mikä helvetti on kun voi olla noin vaikeaa, mutta kai se masennus on sitten tuollaista ja eiköhän olisi kaikille paras, että  yhteiskunta olisi mahdollisimman inhimillinen.

Vau. Hyvä homma että on olemassa Radikaalia mielenterveyttä -blogi (joo, se on ihan oma bloginsa, johon saa ihmiset tekstejään lähettää, kun et selvästi ole yhtään oikeasti perehtynyt kohteeseen josta marmatat), kun on tuollaisia ihmisiä edelleen olemassa.

Että sitä on yhteiskuntaopin tunnilla iskostunut kalloon että hyvinvointivaltiossa eletään, joten ei tartte mistään ottaa selvää, meillähän on täällä kaikilla kaikki hyvin! Ja hei, koska itsellä on aina mennyt kaikki hyvin, niin eihän se ole mahdollista, että jollain muulla voisi mennä huonosti, vai mitä?

Ihan tiedoksi vain, että kyse ei ole mistään "rikkaista"; ihan selvästi sinäkään et osaa ymmärtää muun kuin itsesi kaltaisia ihmisiä.

Ja maailman surkein argumentti on, että "hei meillä on jo tällaista 'tavallista hoitoa', siis tosin itse en laisinkaan tiedä millaista se on ja miten se toimii, mutta siis ne jotka tietävät ja joille se on arkipäivää eivät siis todellakaan saa kritisoida sitä, koska se jotenkin loukkaa mun hyvinvoivaa olemista kuulla et joku ei voi hyvin ja että mun verorahat käytetään jotenkin huonosti kun sitä ihmistä ei saada näillä olemassaolevilla keinoilla voimaan hyvin!'

Lisäksi, kuten omasta kirjoituksestasi hienosti käy ilmi, muun muassa mielenterveyskuntoutujat kuuluvat yhteiskunnassamme aika sorrettuun ryhmään, jota harva mitenkään ymmärtää, ja jota ilmeisesti saa haukkua ja solvata mielensä mukaan, vaikka ei laisinkaan ymmärtäisi mistä on kyse.

Nimittäin, ja siis ihan oikeasti, viimeistään tämä sai toivomaan että olet trolli, etkä todella tuota mieltä, mutta kukaan ei valitse masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ahdistuneisuushäiriötä, tai mitä tahansa muuta mielenterveydenongelmaa itselleen. Kyse ei ole "vastuun ottamisesta omasta elämästä", sairas ei ole tilaansa valinnut, eikä ole hänen "vastuun ottamisestaan" kiinni parantuuko hän. Tällaisia väitteitä et ikinä esittäisi fyysisesti sairaista, miksi siis mieleltään sairaista? Masennus ei myöskään ilmene ainoastaan siten, ettei "sängynpohjalta ylös pääse", vaan kyseessä on hyvin monioireinen ja moninainen tauti, joka ilmenee ihmisillä hyvinkin eritavoin, ja jota hoidetaan hyvinkin erilaisin menetelmin. Hyvinkin monet vaikean masennuksen diagnoosin saaneista nousevat kyllä sängynpohjalta, tauti vaan ilmenee heillä toisin, kuin juuri tuona tunnetuimpana kliseenä.

Jos todella olet sitä mieltä, että mielenterveydenongelmista kärsivä ihminen ei saa olla omasta tilanteestaan vittuuntunut ja peräänkuuluttaa parempaa politiikkaa suhteessa häiriöiden hoitamiseen ja häiriöisten asemaan yhteiskunnassa, ellei hän ole "niin pahassa jamassa, ettei sängynpohjalta ylös pääse", niin olet aika ignorantti ja selvästikin kohtalaisen empatiakyvytön ihminen, jonka kannattaisi vaikka

A) kuunnella niitä muutamaa tuttavaa jotka mainitsit, voisit yllättyä siitä millaista heidän elämänsä todella onkaan ja mitä he joutuvat kokemaan,

B) perehtyä hieman erilaisiin mielenterveydenhäiriöihin, sekä niiden hoitokeinoihin ja sosiaali- ja terveyspoliittisiin käytäntöihin Suomessa, esimerkiksi oikeasti _lukemalla_ sitä Radikaalia mielenterveyttä -blogia, ja

C) olla enää koskaan itse valittamatta mitään kipua ja särkyä ellet sitten ole kokovartalokipsissä, tai olla vittuuntumatta päivystys- tai omalääkäriaikajonoista, tai siitä kuinka niiden vaihtoehtona yksityinen laskuttaa kymmenestä minuutista satasen vaikka istuit lääkärin vastaanotolla vain neljä. Muuten olet nimittäin aika tekopyhä; eihän mielestäsi masentunutkaan saa valittaa, ellei ole (sinun perehtymättömästä mielestäsi) "tarpeeksi masentunut."

Ja sanoisitko saman esimerkiksi syöpäsairaalle?

Mielenterveysongelmat ovat kyllä aina enemmän oire sairaasta yhteiskunnasta. Vai luuletko sä, että savannilla tai aarniometsissä kirmanneet ihmiset oli masentuneita?

On hyvä pystyä olemaan kiitollinen siitä mitä on, ja tiedostaa ettei monilla ole apua saatavilla senkään vertaa kuin meillä Suomessa. Miksei kuitenkaan hoitojärjestelmän epäkohtia saisi kritisoida? Eikö kaikki kehitys pysähtyisi jos aina tyydyttäisi nykyiseen systeemiin eikä puutteita korjattaisi? Asia ei ole mustavalkoinen, että vastuu olisi pelkästään joko yksilöllä tai pelkästään yhteiskunnalla, enkä saa blogista vaikutelmaa, että kirjoittajat eivät tekisi itse mitään oman hyvinvointinsa eteen.

Uskon että ihmisillä yleensä on aika vaikeaa nähdä oman kuplansa ulkopuolelle, jos on elänyt samanlaisissa olosuhteissa koko ikänsä. Jos on ollut koko ikänsä varakas, voi olla hankalaa ymmärtää, miten paljon stressiä jatkuva penninvenyttäminen aiheuttaa. Se on täysin inhimillistä, mutta kannattaisi silti edes yrittää asettua toisen asemaan.