Onko teistä ärsyttävää, jos huonekaverina synnärillä

Toiset eivät. EI kai sille mitään voi, olemme erilaisia.

En ollut kamalasti tekemisissä huonekavereideni kanssa. KOKSissa samassa huoneessa 2 muuta, kättärillä peräti 4 muuta äitiä. Keskityin vauvaan ja omaan toipumiseen.

Hieman olen erakkoluonne =)

Tosin viimeks aloin sit jo juttelemaan, ku oltiin aika kauan laitoksel. Piti jo saadakin juttuseuraa..=)

tulin alkuyöstä huoneeseen jossa 3 muuta äitiä 2 nukkui vauvansa kanssa ja yksi höpötti vauvalleen kokoajan. " hellan tuudelilei sun kanttat, onko te kiva tiinä äitin vielettä nukkua" " onpat tulla niiiiiiin punaitet potket että" .. tälläistä lepertelyä normaaliin ääneen missä mitään järkeä koko helvetin yö. muutkin äidit kääntyilivät ja tuhahtelivat. päivällä jos puhutaan niin järkeviä jees. joillakin se synnyttäminen vie voimia ja olis kiva levätäkkin jossain välissä.

Mulla menee aina hermot päivässä siihen huutoon ja valvottamiseen kun oma lapsi nukkuu tyytyväisenä kaikki ruokailujen välit eikä herätä öisin.

Vierailija:

on äiti joka haluaa olla hiljaa ja omissa oloissaan? Itse en vaan jaksa jutella jotain tuntemattomien ihmisten kanssa.

Mutta, pystyimme kuitenkin toisillemme suoraan sanomaan, että nyt on aika levätä, jos ei tehnyt mieli jutella.



Kyllä sen heti huomaa, jos jotain ihmistä ei kiinnosta keskustella. Sitten ollaan hiljaa.

Viimeksi oli kyllä ihan kiva jutellakin, mutta sitten kun vieruskaveri alkoi paahtaa niitä juttujaan yöllä (vei oman vauvansa vauvalaan, otti rennon asennon, vetäisi verho syrjään ja pajatus alkoi) niin meinas kärytä käämit! Vaikka kuin koitti kääntää kylkeä ja teeskennellä nukkuvaa niin ei muuta kuin jatko juttua!? Eipä siinä kauheesti nukuttu...omaa vauvaani piti syöttää kahden tunnin välein niin se väli siinä ois ollu ihan kiva nukkua!



Itse viihdyn enemmänkin omissa oloissani sairaalassa, lepäilen, kerään voimia sen minkä siinä tohinassa saattaa. Yöt ainakin olisi syytä rauhottaa kokonaan kaikelta juttelulta!

Minä en jaksa jutella vieraiden ihmisten kanssa, en ole kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin.



Olen sosiaalinen ja puhelias ystävien ja työtovereiden seurassa, mutta en ole innokas tutustumaan tilapäisiin tuttavuuksiin.

Sen sijaan musta oli outoa että kun joku sanoo moi ja esittäytyy sen verran että kertoo etunimensä, niin siihen ei sitten suvaita vastata?

Mutta en todellakaan halua jutella heidän vieraiden kanssa. Viimeks viereisen sängyn äidille tuli vieraaksi isä uuden perheen kanssa. Sitte ne kävi lääppimässä myös minun vauvaa... ei kauheasti kiinnostanut kyllä heidän seura muutenkaan.

" seinälle"

no jo on ollu tapaus! karsee ämmä.. vaikka itse nautin jos oli hiljaista niin vauvojen ääni ja hoitojen ääni ei haittaa, niille ei mitään voi. mutta aikuinen osaa pitää naamansa ummessa, edes yöllä!

mutta sellainen ärsyttää, joka on tunkemassa koko ajan juttusille tai kailottaa omia asioitaan puhelimessa ajattelematta ollenkaan, että toiset haluais nukkua

siis synnärillähän on aivan ihanaa jo sattuu kivoja huonekavereita. no viimeeksi sattui viereen venäläinen nainen joka ei tiennyt vauvoista saati sille tarvittavista tarvikkeista mitään. mut oli leikattu ja olin tosi väsynyt... illalla toivotin hyvät yöt että tajuaisi minun yrittävän nukkua... noh vähän ajan päästä rupes taas kyseleen vaipoista yms. oli koko ajan mun kimpussa kysymyksillään... ei hetken rauhaa... jos torkuin ni herätti... plaplapalaaa...

siis synnärillähän on aivan ihanaa jo sattuu kivoja huonekavereita. no viimeeksi sattui viereen venäläinen nainen joka ei tiennyt vauvoista saati sille tarvittavista tarvikkeista mitään. mut oli leikattu ja olin tosi väsynyt... illalla toivotin hyvät yöt että tajuaisi minun yrittävän nukkua... noh vähän ajan päästä rupes taas kyseleen vaipoista yms. oli koko ajan mun kimpussa kysymyksillään... ei hetken rauhaa... jos torkuin ni herätti... plaplapalaaa...