Voiko nainen olla liian "hyvän näköinen" syy miksi miehet ei lähesty/ pyydä treffeille

On tämä ilmiö olemassa. Kaksi pitkää ja erittäin kaunista urheilijaa oli yökerhossa ja juuri kuten autossa etukäteen mulle ennustivat, niin heitä lähestyi vain vanhat ukot ja loppuillasta oman ikäiset liian humalassa.

Kuvittelen että tuo pituus (180+), joka vielä hoikassa, mutta jänteikkäässä varressa korostuu, on monelle paha.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai liian hyvännäköistä naista ei uskalla lähestyä. Tietää, että joutuu kilpailemaan, ja olemaan vertailun kohteena lähes kaikkien muiden miesten kanssa. Usein kauniit naiset katselevat kaikkia komeita miehiä ihaillen, joten on aika masokistista ujompana miehenä yrittää tehdä aloitetta, kun olettaa jo etukäteen yrityksen olevan tuhoon tuomittu. Sitä ajattelee, että vähemmän kaunis voisi olla imarrellumpi ja kiinnostuneempi tehdystä aloitteesta.

Sori vain mutta naisena aistin hyvin herkästi epätoivoisen miehen, joka on liikkeellä sillä mielellä, että "otetaan nyt sit toi". Ei kiinnosta tippaakaan, tuntuukin että kun on ruma, joutuu kieltäytymään miesten ehdotteluista, koska ne ovat aina tuota samaa, omahyväistä paskaa. Jos en voi olla kenellekään aidosti haluttava, niin sitten en ala leikkiin mukaan ollenkaan. Kutsukaa vain nirsoilijaksi ja ylpeäksi, perkele ylpeä olenkin! En itseäni täynnä mutta en ota vastaan kuraa keneltäkään, enkä ala kenenkään pompoteltavaksi. Itsekunnioitusta minulta löytyy. Miehet usein ajattelevat, että koska olen ruma niin minun täytyy vain kestää heidän huono asenteensa minua kohtaan, ja sietää heiltä ihan luokattoman huonoa käytöstä. Jos ette ole aidosti kiinnostuneita, niin olkaa hyvä ja tehkää minulle palvelus, jättäkää minut kokonaan rauhaan. Kiitos ja kumarrus. 

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on vain kahdenlaisia naisia. Niin kauniita etten uskalla lähestyä ja niin rumia ettei kiinnosta.

Eli olen ruma, koska miehet eivät lähesty minua? Aha...Minä kun luulin, että olen ihan sellainen tavallinen ihminen, kuten miehet itsekin ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai liian hyvännäköistä naista ei uskalla lähestyä. Tietää, että joutuu kilpailemaan, ja olemaan vertailun kohteena lähes kaikkien muiden miesten kanssa. Usein kauniit naiset katselevat kaikkia komeita miehiä ihaillen, joten on aika masokistista ujompana miehenä yrittää tehdä aloitetta, kun olettaa jo etukäteen yrityksen olevan tuhoon tuomittu. Sitä ajattelee, että vähemmän kaunis voisi olla imarrellumpi ja kiinnostuneempi tehdystä aloitteesta.

Sori vain mutta naisena aistin hyvin herkästi epätoivoisen miehen, joka on liikkeellä sillä mielellä, että "otetaan nyt sit toi". Ei kiinnosta tippaakaan, tuntuukin että kun on ruma, joutuu kieltäytymään miesten ehdotteluista, koska ne ovat aina tuota samaa, omahyväistä paskaa. Jos en voi olla kenellekään aidosti haluttava, niin sitten en ala leikkiin mukaan ollenkaan. Kutsukaa vain nirsoilijaksi ja ylpeäksi, perkele ylpeä olenkin! En itseäni täynnä mutta en ota vastaan kuraa keneltäkään, enkä ala kenenkään pompoteltavaksi. Itsekunnioitusta minulta löytyy. Miehet usein ajattelevat, että koska olen ruma niin minun täytyy vain kestää heidän huono asenteensa minua kohtaan, ja sietää heiltä ihan luokattoman huonoa käytöstä. Jos ette ole aidosti kiinnostuneita, niin olkaa hyvä ja tehkää minulle palvelus, jättäkää minut kokonaan rauhaan. Kiitos ja kumarrus. 

Ei itsellä kyllä tuollaista käytöstä kuitenkaan ole, että jotenkin ylimielisesti ja omahyväisesti tyytyisin vain johonkin. Teen aloitteen vain sellaiselle, josta olen oikeasti kiinnostunut. Usein kuitenkin aloitteen tekeminen on vaan liian ahdistavaa. Ja mitä suositumman näköinen nainen, niin sitä varmemmin jätän aloitteen tekemättä.

Totta kai. Helppo luoda mielikuva naisesta tai löytää katseella nainen jota ei ikinä ikinä uskaltaisi lähestyä kysymyksen tarkoituksessa. Mutta mikään ei ole silti niin mahtavaa kuin kaunis nainen joka ei itse tajua kauneuttaan. Vallitsevassa kauneuskulttuurissa tällainen nainen on yleensä hiukan pyöreämpi, kasvoiltaan ei kiiltokuvamainen tai (huh!) nukkemainen jne.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai. Helppo luoda mielikuva naisesta tai löytää katseella nainen jota ei ikinä ikinä uskaltaisi lähestyä kysymyksen tarkoituksessa. Mutta mikään ei ole silti niin mahtavaa kuin kaunis nainen joka ei itse tajua kauneuttaan. Vallitsevassa kauneuskulttuurissa tällainen nainen on yleensä hiukan pyöreämpi, kasvoiltaan ei kiiltokuvamainen tai (huh!) nukkemainen jne.

Itse sinällään sovin kuvaukseen, mutta en minä koskaan miesten suosiossa ole ollut. Ne hoikat, sirot ja klassisella tavalla kauniit viedään tietenkin käsistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi.

Mies ajattelee että kun ei saa niitä vähemmän viehättäviäkään niin ei ole järkeä yrittää niitä viehättävämpiäkään naisia.

Kiitos kun vahvistit, että me vähemmän kauniit olemme aina kakkosvaihtoehtoja teille miehille. Ei ihme että ajatuskin seurustelusta kammottaa minua.

Älä välitä. Niin me vähemmän komeat miehetkin olemme aina kakkos tai kolmosvaihtoehtoja teille naisille. Samassa veneessä ollaan.

Älä viitsi jauhaa paskaa, kaikki lähestymäni miehet ovat olleet rumia, ja en siitäkään huolimatta ole heille kelvannut. Ne rumatkin miehet haaveilevat kaunottaresta, vaikka mitään mahdollisuuksia sellaiseen ei ole.

Harmi. Hatunnosto siitä, että olet lähestynyt miehiä. Moni ei edes yritä.

Suomalaiset miehet ei uskalla.

Kauniin naisen lähestyminen muussa kuin yhden illan mielessä on huono peliliike. Sillä vaikka saisitkin pokattua sen pidemmäksi ajaksi, niin aina kun menisitte ulos niin sen kimpussa olisi 50 nyrkkimakea jotka sitten liehittelisivät sitä naista ja uhkailisivat miestä. Lisäksi kauniit ihmiset ovat kevytkenkäisiä, koska parempaa löytyy niin usein. Joten ne jotka haluavat pitkäaikaisempaa seuraa keskittyvät niihin rumempiin kun tietävät että parisuhteen vakausprosentti ja voittosuhde on paljon parempi.

Kun olin nuori ja nykyistä nätimpi, lähestyivät vain ulkomaalaiset ja kännikalat. Nyt ei lähesty juuri kukaan, vaikka Suomessa on ulkomaalaisia paljon enemmän kuin nuoruudessani. Ihan rauhassa saa olla. Nainen 45 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi.

Mies ajattelee että kun ei saa niitä vähemmän viehättäviäkään niin ei ole järkeä yrittää niitä viehättävämpiäkään naisia.

Kiitos kun vahvistit, että me vähemmän kauniit olemme aina kakkosvaihtoehtoja teille miehille. Ei ihme että ajatuskin seurustelusta kammottaa minua.

Älä välitä. Niin me vähemmän komeat miehetkin olemme aina kakkos tai kolmosvaihtoehtoja teille naisille. Samassa veneessä ollaan.

Älä viitsi jauhaa paskaa, kaikki lähestymäni miehet ovat olleet rumia, ja en siitäkään huolimatta ole heille kelvannut. Ne rumatkin miehet haaveilevat kaunottaresta, vaikka mitään mahdollisuuksia sellaiseen ei ole.

Hetkinen. Nyt koetat kumota kumppanisi huomion kakkos-kolmosvaihtoehtoisuudesta omalla esimerkilläsi jossa itse et oman kokemuksesi mukaan ole ykkösvaihtoehto.

Miesten pitäisi opetella näkemään meikin taa. Se ei ole edes vaikeaa. Moni on meikattuna tosi kaunis ja ilman meikkiä varsin vaatimattoman näköinen (ja siten epävarma itsestään).

Vierailija kirjoitti:

Miesten pitäisi opetella näkemään meikin taa. Se ei ole edes vaikeaa. Moni on meikattuna tosi kaunis ja ilman meikkiä varsin vaatimattoman näköinen (ja siten epävarma itsestään).

Hyvä vinkki. Ensi kerralla yritän nähdä, kuka meikatuista, kauniista naisista onkin oikeasti vaatimattoman näköinen ja epävarma. Sen jos löydän, isken heti. Kiitos.

Oma puoliso sai sedältään aikanaan hyvän vinkin:

"********* kun luotat vaan ittees niin saat kenen vaan naisen"

Kaikista kamalin on nainen (tai mies), joka l u u l e e olevansa uskomattoman kaunis ja sen huomaa. Itserakas, peilailee itseään kaikesta mikä kiiltää ja poseeraa julkisilla paikoilla selfieitä napsutellen, on teennäisissä ja opetelluissa asennoissa, joissa uskoo olevansa toosi hyvännäköinen.

Suhtautuu toiseen sukupuoleen kuin valmiiseen varmaan kaatoon. Tuijottelee kateellisena ja epävarmana, jos vastaan tulee joku toinen kaunis/komea. Sitten etsii vikoja näistä muista, että varmasti olisi kaunein.

Yök.

Näille tulee kriisi, kun alkaa ekat rypyt pukata pintaan. Äkkiä väriä, laseria, täytettä ja lopussa lukittautuu sitten erakkomökkiin, ettei kukaan näe miten ruma hän on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesten pitäisi opetella näkemään meikin taa. Se ei ole edes vaikeaa. Moni on meikattuna tosi kaunis ja ilman meikkiä varsin vaatimattoman näköinen (ja siten epävarma itsestään).

Hyvä vinkki. Ensi kerralla yritän nähdä, kuka meikatuista, kauniista naisista onkin oikeasti vaatimattoman näköinen ja epävarma. Sen jos löydän, isken heti. Kiitos.

Annan lisävinkkiä vielä: Älä hämäänny ripsistä; ne ovat ehkä suurin huijaus mitä voi olla. Samoin iho ja sen väri voi oikeasti olla mitä vain sen meikin alla.

Katso kasvojen symmetriaa ja esimerkiksi hymyä. Jos on hyvät hampaat, niin se kaunistaa. Onko nenä meikattu kapeaksi vai onko oikeasti sievä. Millainen on profiili!!! Se on niin että sivusta näkee melkein paremmin kuka on oikeasti kaunis ja kuka vain meikattuna kaunis.

Minä naisena en koskaan lähestynyt huomattavan hyvännäköisiä miehiä koskaan sinkkuaikoinani. En halunnut pakkeja rumuuteni vuoksi, joten en myöskään yrittänyt ketään itselleni liian hyvännäköistä. Ymmärsin elämän realiteetit, enkä halunnut joutua potemaan alemmuutta suhteessa. Siksi etsin samantasoista kumppania.

En siis ole varsinaisesti ruma, vaan ihan perusnätti. Mutta en kuitenkaan erityisen kaunis, etenkään ilman meikkiä. Itseluottamukseni ei ole niin hyvä, että olisin ottanut riskejä tuossa asiassa.

Jätin siis suosituimmat komistukset rauhaan ja tutustuin niihin taviksiin. Kun eihän ne komistukset minua itse koskaan lähestyneet tai oikeastaan edes katsoneet päin. En tietenkään olisi suoralta kädeltä pakkeja antanut, jos joku super hyvännäköinen olisi lähestynyt, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. En siis käyttänyt itse energiaa heidän huomionsa saamiseen, vaan tähtäsin niihin vähän tavallisempiin tyyppeihin.

Tämä taktiikka toimi hyvin. Koen olevani samantasoinen kumppanini kanssa, ulkonäköpaineita ei ole. Huippukomean kanssa varmaan tuntisin epävarmuutta ulkonäöstä, kun en ole koskaan ollut mikään erityisen itsevarma ihminen.

Hyvällä itsevarmuudella varustetulle tämä ulkonäköasia ei varmasti ole ongelma. Mutta itse toimin näin ja lopputulokseen olen tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Kauniin naisen lähestyminen muussa kuin yhden illan mielessä on huono peliliike. Sillä vaikka saisitkin pokattua sen pidemmäksi ajaksi, niin aina kun menisitte ulos niin sen kimpussa olisi 50 nyrkkimakea jotka sitten liehittelisivät sitä naista ja uhkailisivat miestä. Lisäksi kauniit ihmiset ovat kevytkenkäisiä, koska parempaa löytyy niin usein. Joten ne jotka haluavat pitkäaikaisempaa seuraa keskittyvät niihin rumempiin kun tietävät että parisuhteen vakausprosentti ja voittosuhde on paljon parempi.

Tässä on kyllä tuo alku totta.

Olin joskus huomiotaherättävän kauniin naisen kanssa muutaman vuoden, jolloin tein saman havainnon. Alkkuillasta jossain pubissa vielä sai olla suht rauhassa, mutta jos loppuillasta erehtyi yökerhoon, niin johan oli ukkelia tyrkyllä, vaikka varmasti näkivät minut siinä kaunottaren käsipuolessa. Ja kaikki vielä kännisiä urpoja, joista osalle ei edes mennyt enää normaali puhe perille.

Todella rasittavaa illanviettoa. Varsinkin kun se toistuu joka kerta. Onneksi nykyinen vaimoni ei herätä muissa miehissä ihan vastaavia loppuillan intohimoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauniin naisen lähestyminen muussa kuin yhden illan mielessä on huono peliliike. Sillä vaikka saisitkin pokattua sen pidemmäksi ajaksi, niin aina kun menisitte ulos niin sen kimpussa olisi 50 nyrkkimakea jotka sitten liehittelisivät sitä naista ja uhkailisivat miestä. Lisäksi kauniit ihmiset ovat kevytkenkäisiä, koska parempaa löytyy niin usein. Joten ne jotka haluavat pitkäaikaisempaa seuraa keskittyvät niihin rumempiin kun tietävät että parisuhteen vakausprosentti ja voittosuhde on paljon parempi.

Tässä on kyllä tuo alku totta.

Olin joskus huomiotaherättävän kauniin naisen kanssa muutaman vuoden, jolloin tein saman havainnon. Alkkuillasta jossain pubissa vielä sai olla suht rauhassa, mutta jos loppuillasta erehtyi yökerhoon, niin johan oli ukkelia tyrkyllä, vaikka varmasti näkivät minut siinä kaunottaren käsipuolessa. Ja kaikki vielä kännisiä urpoja, joista osalle ei edes mennyt enää normaali puhe perille.

Todella rasittavaa illanviettoa. Varsinkin kun se toistuu joka kerta. Onneksi nykyinen vaimoni ei herätä muissa miehissä ihan vastaavia loppuillan intohimoja.

Ikäihmistä (38v)  tuo ei haittaa enää, kun ei käy yökerhoissa. Eikä pubissakaan semmoiseen aikaan että tuo olisi ongelma.