MIten työantaja on suhtautunut irtisanoutumiseesi?

Pomo oli vähän pettyneen oloinen, mutta toivotti kuitenkin onnea uuteen työhön.

Yksi suuttui. Teki loppuviikot firmassa tosi vaikeiksi. Mies, n. 35v, olin itse 29v

Toinen otti asian muuten hyvin, paitsi luuli itse tehneensä jotain väärin, Mies, 37v, olin 32v

Yksi teki heti vastatarjouksen, hyvän sellaisen, mutta olin ottanut toisen työn jo vastaan. Mies, noin 45v, olin 34v

Yksi syyllisti minua että kuinka kehtaan ja hommat jäävät kesken jne jne. Hirveä draama. Nainen, noin 40v, olin 35v

Sen enempää en olekaan ehtinyt irtisanoutua. Olisi jännää saada kyllä potkut.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mukava kuulla kokemuksia. Esim. antoiko työnantaja vastatarjouksen? Vai näytettiinkö ovea samantien? Itselläni se edessä piakkoin ja jännittää vähän suhtautuminen.

Kun olen irtisanoutunut niin päätös on sillon tehty ja työsopimus uuteen paikkaan valmiina, ei siinä tilanteessa aleta enää neuvottelemaan palkasta vanhan työnantajan kanssa, eikä kukaan ole moista yrittänytkään.

Naispomo menetti malttinsa. Sain kerjätä työtodistustakin kuulausitolkulla ja kun vihdoin sain sen, se oli töynnä kirjoitusvirheitä.

Seuraavassa paikassa miespomo oli pahoillaan ja sitten sovittiin yksityiskohdista ja aikataulusta. Jälkeenpäin sanoi, että löhdin parhaaseen mahdolliseen aikaan, silloin kun vielä oli kivaa. Itsekin häippäsi myöhemmin.

Oma pomoni sanoi vain "jaaha, vai niin!" kun ilmoitin puhelimessa että olen saanut uuden työpaikan. Kyselivät myöhemmin että miksi, sanoin suoraan että palkan takia :) Yhtäkkiä muutuinkin sitten hyväksi työntekijäksi vaikka kuraa oli tullut niskaan jo jonkun aikaa, ihan syyttä ja suotta. No palkka parani 500€:lla kuukaudessa uudessa paikassa että eivät kitupiikit sitä olisi raskineet maksaa kuitenkaan.

Oli lomalla, kun jätin irtisanomisilmoitukseni hänen sähköpostiinsa eikä ollut palannut vielä kun irtisanomisaikani päättyi eli olin jo lopettanut hänen palatessa lomalta. Ekana oli kuulemma raivonnut, että olenko saikulla, kun vuorojani oli siirretty muille. Oli mennyt hiljaiseksi, kun hänelle kerrottiin minun irtisanoutuneen. Ilmeisesti vasta sitten sai katsottua sähköpostinsa, koska oli kyllä vastannut viestiini muistaakseni samana päivänä. Työpaikalla oltiin esimiehen loman aikana jo kuhistu siitä, kuinka tämä oli ennen lomaansa kieltänyt ottamasta häneen mitään yhteyttä vaikka mitä tapahtuisi. Ei ihme, kun ei siis ihan ollut kärryillä työpaikkansa menosta.

Ihmeellistä kyllä että työntekijä on saattanut saada kuraa niskaansa ja tovin, huono palkka yms yms. Sitten kun hän on lähdössä pois, niin suututaan!? Pitääkö työnantajat työntekijöitään itsestäänselvyyksinä.. Kuka jää loputtomiin työpaikkaan jossa saa koko ajan vain kuulla moitteita? Miksi työnatajat eivät tajua arvostaa työntekijöitään ennenkuin on liian myöhäistä jo..