Menettekö jonkun ohi niin, että ette ole näkevinänne häntä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menen. On niin huono näkö eikä viitsi metron päästä tuijottaa ja epäröidä tunnenko tämän. Joten en katsele ympärilleni.

Hanki silmälasit.

Tai tässä tapauksessa ehkä kiikarit.

Menen esim. aggressiivisen naispuolisen eläkeläisnaapurin.

Olen senverta ujo etten juuri huomaa tervehtimisiä. Ei pahalla (;

Vierailija kirjoitti:

En jaksa ttöissä tervehtiä joka päivä tosi montaa kertaa samoja ihmisiä viisi kertaa viikossa. Joskus tervehdin, joskus en.

Kadulla en tervehdi, jos en tunnista ihmistä. Olen tosi huono ihmisten tunnistamisessa. Saattaa kestää kauan ennen kuin muistan, että tuo on tuo tai että tuon tunnenkin sieltä ja tuon sieltä. Sitten on tietty jotain ikiaikaisia lapsuuden ja nuoruuden tuttuja, joiden kanssa ei ole aikoihin pidetty yhteyttä, enkä tiedä, tuntevatko nämä minut. Odotan, tervehtiikö hän, jos sellaisen näen. Jos ei tervehdi, niin en itsekään.

Joskus on käynyt niin että olen tervehtinyt töissä, mutta koska se oli vahingossa toinen kerta samana päivänä, hän ei tervehtinyt takaisin. Joten ilmeisesti parempi olla tervehtimättä jos ei ole varma onko jo tervehtinyt.

Joskus en vain näe, vaikka sisko kävelisi vastaan kaupassa. Joskus esitän etten näe, varsinkin työpaikallani. He kyllä ottavat kontaktia jos haluavat jutella.

Aina saa naurattamaan kun katsoo syvälle sieluun vastaantulijaa.

Tulee kiusallisia hymyjä tai katse äkkiä siirtyy katse muualle.

Ei oo vaan tapana vilkuilla ympärille. Kävelen vaan ajatuksissani eteenpäin, joten en erityisemmin havainnoi edes vastaan tulevia ihmisiä.

Jos on kiire, en tervehdi, vaan kierrän kaukaa mieluummin, kun en ehdi jäädä seurustelemaan.

Jos joku tuttu näyttää olevan kovin tiiviissä keskustelussa jonkun tai joidenkin kanssa, en aina kehtaa mennä väliin tervehtimään.

Menkääs vähäksi aikaa töihin Aalto-yliopistoon Otaniemeen. Alkaa aika usein diplomi-insinöörejä kiinnostaa seinät,  katto ja omat kengät kun tulee käytävällä vastaan eikä pysty väistämään. Ei siellä kaikki tällaisia ole, mutta on niitä ihan helkkarin paljon enemmän kuin missään muualla. Kummaa porukkaa.

Tunnistan huonosti kasvoja eri ympäristöissä, joten en kiinnitä ihmisiin hirveästi huomiota.

Mua sanotaan usein ylpeeksi, kun en moikkaile tuttujani. En vaan ymmärrä, miksi pitäisi kytätä jokaista lähimailla olevaa ihmistä.

Aina pitäisi tervehtiä, juttelemaan ei tarvitse jäädä. Tervehtimättä jättäminen ja kattojen tuijottelu osoittaa käytöstapojen puutetta.

Käytöstavat!

Vmäinen naapuri. En ole huomaavinani koska en jaksa kuunnella sen ärsyttävää lässytystä.

Teen noin yhdelle kerrostalonaapurille, joka oli parin ensimmäisen juttelukerran jälkeen joka kerta tavatessamme jotain palvelusta vailla. Ja lenkillä yhdelle koiraa taluttavalle miehelle, joka jää juoruamaan joka ikisen vastaantulijan kanssa, ei lopeta puhumista ikinä ja kailottaa perään vielä siinä vaiheessakin kun menet sadan metrin päässä. Niin ahdistavaa!

Vierailija kirjoitti:

Mua sanotaan usein ylpeeksi, kun en moikkaile tuttujani. En vaan ymmärrä, miksi pitäisi kytätä jokaista lähimailla olevaa ihmistä.

Vaikutatkin sekä leuhkalta että tyhmältä.

Juu menen ehkä useastikin mutta se johtuu siitä että en jaksa aina laittaa piilareita ja en siis erota tuttua ihmistä kaukaa sellaiselta etäisyydeltä miltä yleensä erotetaan. Niinkuin juoku tuolla alussa sanoi niin en viitsi jäädä tuijottamaan mielummin en sitten kattele ihmisiä. Tietenkin jotkut tyypit osaa jo erottaa yleiskuvasta esim. olemuksesta ja pukeutumisesta kaukaakin joten osaan "valmistautua" tutun moikkaamiseen mutta sellaiset ei selvästi erottuvat tutut jäävät kyllä massaan minun silmilläni. Ja sitten vielä kun ihmisillä on yleensä se moikkaamis etäisyys niin huonoilla silmillä en tunnista häntä silloin kun hän tunnistaa minut joten lopputulos on että hänkin sitten ehkä loukkaantuneena esittää että ei huomaa minua. Sitten mä huomaan hänet mutta koska ei ole katsekontaktia en moikkaa. On se vaikeeta...

En keksi yhtään fiksua syytä olla tervehtimättä tuttuja.

Aivan naurettavia selityksiä täällä lueteltu.

Ohi vaan kaikista tutuista ja sukulaisista tervehtimättä, se nykyaikaista.