Vauvakuume väärään aikaan
Olen 23- vuotias nainen ja kärsin ensimmäistä kertaa elämässäni ihan kunnon vauvakuumeesta. Tämä alkoi kun olin seurustellut nykyisen kumppanin kanssa vajaa puoli vuotta ja nyt tilanne on pahentunut melkoisesti. Mies on juuri sellainen jonka kanssa voisin perheen perustaa ja olen todella rakastunut. Olen seurustellut vakavasti kerran aiemminkin mutta koskaan ei tällaista tunnetta ole ollut.
Tilanne vaan on se, että olen juuri aloittamassa opintoja ja työkokemusta on melko vähän, eikä se ole omalta alalta. Suhdekin on vielä aika tuore, vuosi seurustelua takana - tosin tunnemme jo toisemme aika hyvin siihen nähden. Miehellä on ammattitutkinto ja enemmän työkokemusta mutta aikoo uudelleenkouluttautua, oman alan töitä tulee tuskin tekemään.
Meillä on kummallakin toiveissa enemmän kuin yksi lapsi ja toivoisin meidän voivan saada lapsi pian valmistumiseni jälkeen. Olen kuitenkin valmistuttuani 26- vuotias ja koska haaveissa on vähän isompi perhe, menisi lapsipuuhissa tovi. Se taas ei ole työuran kannalta hyvä asia koska olisin varmaankin työmarkkinoilla kunnolla käytettävissä yli kolmekymppisenä. Se yhdistettynä vähäiseen työkokemukseeni ei varmasti näytä kovin houkuttelevalta työnantajan silmissä.
Mielessä on käynyt jopa kesken opintojen raskautuminen mutta en haluaisi vaarantaa jaksamistani opintojen parissa. Minulle olisi henkilökohtaisesti todella tärkeää saada nuo opinnot kunnialla suoritettua.
Tällainen möykky on siis päässäni, eikä ajattelua kauheasti helpota se että kaipaan omaa lasta niin että se tuntuu joskus jopa ihan fyysisenä kipuna ja päässä ikään kuin sumenee. Järjettömältähän tämä tuntuu kun tiedän hormonien vain tekevän tepposiaan!
Antakaa pliis keltanokalle ajatuksianne asiasta! Tästähän voi olla montaa mieltä, mutta miten itse tekisitte? Mikä olisi pahin moka jonka voisin nyt tehdä?
Kommentit (6)
Jos vaikka ensin suorittaisit ne opinnot loppuun ja alkaisitte sitten lasta yrittämään? Lapsen kanssa opiskelu viivästyy ja hankaloituu, ja hoitojärjästelytkin on vaikeita. Tentteihin lukeminen ja opiskeluin liittyvien töiden tekeminen kotona on todella vaikeaa lapsen kanssa. Valmistuttuasi olet edelleen tosi nuori. Ehdit kyllä sittenkin.
Et pysty oikeasti sanomaan mitään ihmisestä kokonaisuutena puolen vuoden tai vuoden seurustelun jälkeen. Eläkää samassa asunnossa pari vuotta ja sitten alkakaa vasta yrittää jos se toisen naama ei ota päähän ja silti tuntuu oikealta.
Kiitos vastauksista! Oikeassahan te olette.
AP
Olet vasta nuori. Itse aloitin 5,5 vuotta kestävät opinnot sinun ikäisenäsi ja opinnot on siis edelleen kesken. Lapsia hankimme mieheni kanssa vasta, kun olen valmistunut 1,5 vuoden päästä. Monet saavat lapsia nykyään vasta 30 ikävuoden jälkeen ja harvalla myös paljoa oman alansa kokemusta vielä tämän ikäisenä. Ehdithän hankkia työkokemusta opintojesi ohella , nyt kannattaa nauttia ihanasta opiskeluelämästä :) Tällaista aikaa ei enää toiste tule, kun on aikaa matkustella ja omat menot saa suunnitella vapaasti. Nauttikaa miehesi kanssa siitä, että saatte viettää aikaa kahdestaan ja elää nuoruutta!
Itsellänikin on tullut jostain ihan lyhyessä ajassa todella kova vauvakuume! En ymmärrä mistä se tupsahti kun vuosi sitten en olisi uskonut että tällainen olisi ajankohtaista vielä moniin vuosiin. Ehkä kun ympärillä ystävät alkavat perustaa perheitä...
Ikää on 23v. Mulla on korkeakouluopintoja vielä kaksi vuotta jäljellä. Miehen kanssa kyllä pitkä, lähes kuuden vuoden suhde takana.
Tuntuu jo nyt kuinka biologinen kello tikittää kun olen valmistuessani 25v ja täysin rahaton, kovalla kiireellä virkaa etsivä. Haluaisin niin perustaa perheen nuorena, enkä lähempänä 30 ikävuotta. Tunnen tuskasi. Koitan helpottaa omaani sillä, että monet opiskelukaverini ovat minua vanhempia, eikä heillä edes ole välttämättä suhdettakaan. Silti moni varmasti perustaa jossain vaiheessa perheen. Eikä heitäkään tunnu stressaavan. Ja kai tämä on aika yleinen yliopisto-opiskelun seuraus, kun ei sieltä kovin paljon aiemminkaan valmistuta...
Vauvan noin tuoreeseen suhteeseen. Anna ajan kulua ja opetelkaa tuntemaan toisemme perusteellisesti, myös niinä huonoina aikoina. Hitsautukaa yhteen. Lapsiperhe-elämä vauva- ja pikkulapsiaikana erottaa monet pariskunnat, se on muutenkin rankkaa aikaa.
Jännä tuo vauvakuume. Itse en ole sellaista koskaan kokenut. Omani on 16.