Ketju, jossa keskustellaan ainoastaan laulujen sanoilla
Kommentit (9407)
On viulu vaiennut
On soitto rauennut
Mi ennen helkkyen herkästi soi
Vierailija kirjoitti:
Hetkisen vain sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmihisi sinisiin.
Silmät sil' on siniset, vaik' on kieronlaiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetkisen vain sinun kerallasi kuljin, hetken katsoin silmihisi sinisiin.
Silmät sil' on siniset, vaik' on kieronlaiset
Älä sinä muiden katsehista välitä, sillä me ollaan yhdessä.
Käymme yhdessä ain
Käymme aina rinnakkain
Vierailija kirjoitti:
Käymme yhdessä ain
Käymme aina rinnakkain
Sisko, tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma
Kaupunkien valot mulle huutaa
Älä mene njet njet
Mennessäsi sydämeni viet
Ylin riemuni oot mitä toivoisin
sä kun istut mun rinnallain
olet aarteeni kallehin
Riemuiten kuljen kuin kuningas mä oisin
Vierailija kirjoitti:
Riemuiten kuljen kuin kuningas mä oisin
Toiset on luotuja kulkemaan
Toiset on liikkeellä luonnostaan.
Yksi heistä lienen enkä milloinkaan
voi samaa paikkaa sietää kuin
ehkä viikon korkeintaan.
Matkaan taas kuljen nyt suuntaa vaan en kysellyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käymme yhdessä ain
Käymme aina rinnakkain
Sisko, tahtoisin jäädä, mutta moottoritie on kuuma
Kaupunkien valot mulle huutaa
"Tuo sitä kaljaa!" Eihän tätä kestä selvinpäin.
Ei täältä poistuta selvin päin
Sen jo lähtiessäni mä näin...
Sinä lähdit pois
Minä katselin parvekkeelta loittonevaa selkääsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä oot vapaa
Huone 105 saavu sinne siis..
ihme jos ei tää tehoa,
sarven kun sitoi hän keskelle kehoa
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa
Ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa
Sinä kulkija kuusitoista vuotias, ketään päästä et lähellesi
Vierailija kirjoitti:
Sinusta taas unta mä näin, siinä sä rakastit mua, sä olit niin uskollinen
kun toiset nukkuu vuoteessaan
mä usvaa putkeen panen vaan,
kumi laulaa, ääni on se työ
Terve metsä, terve vuori, terve metsän ruhtinas
Täss on poikas uljas nuori, esiin käy hän voimaa täys kuin tuima tunturin tuuli
Maailma niin lavea, pikku, pikku Lauri!
Siinon monta loukkoa, pikku, pikku Lauri!
Monet siellä asustaa, pikku, pikku Lauri!
Herran suojas onnen saa, pikku, pikku Lauri!
Mutt' saapui uusi aamu,
Ja kalpeena kuin haamu
Nyt hotellissa yksin istuu Kalle Tappinen.
Hän kepulisti jaksoi,
Ne viulut maksoi,
Kas poissa oli lompakko ja myöskin tyttönen.
"Oi caramba, kallis samba",
Noituu Tappinen ja itseksensä tuumii:
"Kyllä varmaan Saaran armaan
Kanssa Säkkijärven polkka oisi tullut halvemmaks'."