Mitä v..., äitini suuttui tästä

Otapa nyt herne sieltä OMASTA nenästäsi pois ja kasva aikuiseksi ! Jos sinulla on omia lapsia niin mietipä nyt omalle kohdallesi.Äitinäsi en kyllä siivoisi olipa kotonasi kuinka p..kaista tahansa.Ole omillasi ja piste.Kasva tosiaan aikuiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?

ap

EI ole

No, hyvä jos olisi, ei se vaan ikinä sille tunnu, kun AINA haukutaan.

Sinua ei haukuttu. Lakkaa jauhamasta

Siis hyvä jos olisi noin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?

ap

EI ole

No, hyvä jos olisi, ei se vaan ikinä sille tunnu, kun AINA haukutaan.

Sinua ei haukuttu. Lakkaa jauhamasta

No mitä muuta se on, kun hän ei ilahtunut minun käytöksestäni, aivan kuin siinä olisi jotain vikaa?

ap

Ei mun äiti tuollaisesta loukkaantuisi. Jotkut on vaan ylitulkitsijoita ja käytöstiukkiksia, ja niiden kanssa täytyy olla varpaisillaan ja miettiä kaikki sanavalinnat ja tekemiset oikein. Ja siltikin saa ne jotenkin loukkaantumaan.

Vierailija kirjoitti:

Otapa nyt herne sieltä OMASTA nenästäsi pois ja kasva aikuiseksi ! Jos sinulla on omia lapsia niin mietipä nyt omalle kohdallesi.Äitinäsi en kyllä siivoisi olipa kotonasi kuinka p..kaista tahansa.Ole omillasi ja piste.Kasva tosiaan aikuiseksi.

Ei tarvitsisikaan, osaan itsekin siivota, jos haluan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei mun äiti tuollaisesta loukkaantuisi. Jotkut on vaan ylitulkitsijoita ja käytöstiukkiksia, ja niiden kanssa täytyy olla varpaisillaan ja miettiä kaikki sanavalinnat ja tekemiset oikein. Ja siltikin saa ne jotenkin loukkaantumaan.

No tätä mä juuri ajan takaa. Miten joku äiti voi luulla, että mä tarkoitan pahaa, jos MÄ en JAKSA jotain asiaa? En jaksa! Miettiä, minne ne tavarat menee. Ei siinä voi loukata toista, koska en sanonut vihaisesti, enkä tylysti, enkä töykeästi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Sulla täytyy olla joku persoonallisuushäiriö. Ettet vaan ois kivikissaäiti?

Mikä tässä on persoonallisuushäiriötä? Jos sinua häiritään jatkuvilla kysymyksillä, niin mitä sinä teet?

ap

En ole tuo lainattu, mutta kyllä minä ainakin osaan sanoa ihan ystävällisesti, että olen töiden jälkeen väsynyt, ja haluan vähän hengähtää.Jätä ne tavarat,joiden paikkaa et tiedä,johonkin esille niin laitan ne myöhemmin paikoilleen.

Miksi minun pitää puhua jollain itselleni ei-ominaisella tavalla äidilleni? Luuletteko te, että hän varoi loukkaamasta minua, kun olin lapsi? Esim. Kun tultiin kylästä ja minä olin sanonut siellä, että haluan jonkotiin, äiti huusi autossa mulle koko matkan kotiin, miten hirveä mä olen ja loukkasin kuulemma paikan emäntää. Ja itse näin, etten loukannut. Kaikilla muilla oli normaalirnnot äidit, jotka ymmärtää, miten lapset voi väsyä illalla kylässä, eikä se tarkoita sitä, että halveksisi kyläpaikkaa.

ap

Eisinun tarvitsekaan olla ystävällinenr, jos koet että se ei ole sinulle ominaista käytöstä, kysymys olikin miten joku muu hoitaisi kyseisen tilanteen.

En ymmärrä, kuinka tuo lapsuudentraumasi liityyy avauksen aiheeseen, mutta kyllä lapsille saa ja pitääkin sanoa, jos he eivät osaa käyttäytyä.

Koin, että ois vaan pitänyt pakkona jaksaa vastailla vaikka mä olin väsynyt... Ei saa olla omia tuntemuksia, ei saa olla väsynyt, koska rouva herkkä-mimosa loukkaantuu. Minusta ihan hirveää. Mä en todellakaan tarkoittanut pahaa. Minusta äiti on narsistinen, koska kaikessa pitäisi tanssia hänen ajatustensa mukaan.

ap

Tulee mieleen epävakaa persoonallisuushäiriö. Ap:lla ainakin, äidistä en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?

ap

EI ole

No, hyvä jos olisi, ei se vaan ikinä sille tunnu, kun AINA haukutaan.

Sinusta vain tuntuu siltä, koska olet marttyyri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Sulla täytyy olla joku persoonallisuushäiriö. Ettet vaan ois kivikissaäiti?

Mikä tässä on persoonallisuushäiriötä? Jos sinua häiritään jatkuvilla kysymyksillä, niin mitä sinä teet?

ap

En ole tuo lainattu, mutta kyllä minä ainakin osaan sanoa ihan ystävällisesti, että olen töiden jälkeen väsynyt, ja haluan vähän hengähtää.Jätä ne tavarat,joiden paikkaa et tiedä,johonkin esille niin laitan ne myöhemmin paikoilleen.

Miksi minun pitää puhua jollain itselleni ei-ominaisella tavalla äidilleni? Luuletteko te, että hän varoi loukkaamasta minua, kun olin lapsi? Esim. Kun tultiin kylästä ja minä olin sanonut siellä, että haluan jonkotiin, äiti huusi autossa mulle koko matkan kotiin, miten hirveä mä olen ja loukkasin kuulemma paikan emäntää. Ja itse näin, etten loukannut. Kaikilla muilla oli normaalirnnot äidit, jotka ymmärtää, miten lapset voi väsyä illalla kylässä, eikä se tarkoita sitä, että halveksisi kyläpaikkaa.

ap

Eisinun tarvitsekaan olla ystävällinenr, jos koet että se ei ole sinulle ominaista käytöstä, kysymys olikin miten joku muu hoitaisi kyseisen tilanteen.

En ymmärrä, kuinka tuo lapsuudentraumasi liityyy avauksen aiheeseen, mutta kyllä lapsille saa ja pitääkin sanoa, jos he eivät osaa käyttäytyä.

Saa sanoa, totta kai, mutta äiti huusi minulle kuin joku joka häpeää sitä, että minä olin halveksinut sitä emäntää ja kyläpaikkaa, vaikka se ei käynyt mielessäni mitenkään. Minä en halveksinut ketään, sen sijaan äiti oikeutti halveksuntansa minua kohtaan sillä, että väitti minun halveksineen. Ja hän ei sanonut, että halveksin, olen vasta aikuisena tajunnut hänen ottaneen sen ainakin tunnetasolla niin, eikä hän osannut hallita järkeään ja käytöstään oman lapsensa tarpeisiin sopivaksi. Eli että lapsi ei halveksi, vaikkei vielä osaa kaikkia fiksuja käytössääntöjä. Tai tiedä, hoksaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?

ap

EI ole

No, hyvä jos olisi, ei se vaan ikinä sille tunnu, kun AINA haukutaan.

Sinusta vain tuntuu siltä, koska olet marttyyri.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?

ap

EI ole

No, hyvä jos olisi, ei se vaan ikinä sille tunnu, kun AINA haukutaan.

Sinusta vain tuntuu siltä, koska olet marttyyri.

Kaipaisin hyväksyntää, koska en tehnyt mitään pahaa. Hyväksynnäksi riittäisi se, että hyväksytään. Miten sen toive on marttyyria?

ap

Luoja miten rasittava ihminen tämä kirjoittaja ja olen muutaman minuutin lukenut ketjua. Lapsista ei voi mitenkään tulla normaaleja tuollaisen sekopään kanssa, toivottavasti otetaan huostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mun äiti tuollaisesta loukkaantuisi. Jotkut on vaan ylitulkitsijoita ja käytöstiukkiksia, ja niiden kanssa täytyy olla varpaisillaan ja miettiä kaikki sanavalinnat ja tekemiset oikein. Ja siltikin saa ne jotenkin loukkaantumaan.

No tätä mä juuri ajan takaa. Miten joku äiti voi luulla, että mä tarkoitan pahaa, jos MÄ en JAKSA jotain asiaa? En jaksa! Miettiä, minne ne tavarat menee. Ei siinä voi loukata toista, koska en sanonut vihaisesti, enkä tylysti, enkä töykeästi.

ap

Sinä olet se ylitulkitsija

Vierailija kirjoitti:

Mehän ei tiedetä, millä sanoin ja äänensävyin käskit lakata häiritsästä.Ilmeisesti tylysti, kun äiti kerran loukkaantui.

Olisiko ollut parempi,että laittaa tavarat vääriin paikkoihin, kun ei tiedä mihin kuuluvat ja kysyä ei saa?

Kaikilla tavaroilla EI tarvitse perustuslain mukaan olla jotain "paikkaa" mihin kaikki satunnaiset siivouskulut osaavat sen oikein siivota.

AP minä ymmärrän sinua täysin ja erittäin hyvin. Meillä joskus harvoin pyydettiin äiti hoitamaan lapsia, siis pliis, leiki / katso niiden perään kun ne leikkivät / vietä aikaa lastenlastesi kanssa ja hän AINA myös päätti tehdä jonkun siivousoperaation (nuuskiakseen???) ja parhaimmillaan lapset ehtivät ties minne pahantekoon kun hän silitteli miehen T-paitoja (meillä niitä ei todellakaan silitetä) tai järjesti jääkaappia (kun hänen antamat "kurpitsa-porkkana-maa-artisokka-melkein kuin lakkahillot" oli jossain takanurkassa, niiden paikka on tässä ovessa, mistä ne kätevästi saa (josta ketsuppi voidaan hyvin laittaa tänne kuivakaappiin, ei se oikeasti kylmäsäilytystä vaadi...) "

Ja kun hän oli lähtenyt ja minä saanut äidillisiä opastusta järjestyksen tärkeydestä voin palauttaa ketsupin jääkaappiin jne ja ryhtyä korjaamaan lasten aiheuttamia tuhoja...

AP anna äitisi pahoittaa mielensä, et voi elää kuin vaa'ankielellä yrittäen vain miellyttää. It is your house - it is your mess :)

Vierailija kirjoitti:

Luoja miten rasittava ihminen tämä kirjoittaja ja olen muutaman minuutin lukenut ketjua. Lapsista ei voi mitenkään tulla normaaleja tuollaisen sekopään kanssa, toivottavasti otetaan huostaan.

Miten niin? Äitinihän se tuossa loukkaantui, miksi ihmeessä lapsista siksi tulisi sekoja?

ap

Voi herranen aika mikä kauhea draama pikkujutusta...

Äitisi on ollut kotonasi hoitamassa lapsiasi ja siivonnut. Hänellä on ollut rankka päivä. Hän ei tarkoittanut kysymyksillään mitään pahaa eikä kysynyt loukatakseen sinua.

Sinä olet ollut töissä ja sinulla on ollut rankka päivä. Töksäytät hänelle vähän turhan tylysti ja hän loukkaantuu. No, et sinäkään pahaa tarkoittanut, olit vain väsynyt. Sinä olit siis väsyneenä turhan tyly äidillesi ja hän väsyneenä loukkaantui vähän turhan herkästi. Ikävää toki, mutta sellaista sattuu. Asia hoituu yhdellä pienellä puhelinsoitolla: "Sorry äiti, että töksäytin liian tylysti sinulle. Olin vaan tosi väsynyt, en tarkoittanut pahoittaa sun mieltäsi."

Oikeasti tämän enempää ei näin pientä asiaa tarvitsisi jauhaa. Lopeta nyt tämä turha asioiden suurentelu, ole iloinen siististä kodistasi ja nauti viikonlopusta perheesi kanssa. Hauskaa illanjatkoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mehän ei tiedetä, millä sanoin ja äänensävyin käskit lakata häiritsästä.Ilmeisesti tylysti, kun äiti kerran loukkaantui.

Olisiko ollut parempi,että laittaa tavarat vääriin paikkoihin, kun ei tiedä mihin kuuluvat ja kysyä ei saa?

Kaikilla tavaroilla EI tarvitse perustuslain mukaan olla jotain "paikkaa" mihin kaikki satunnaiset siivouskulut osaavat sen oikein siivota.

AP minä ymmärrän sinua täysin ja erittäin hyvin. Meillä joskus harvoin pyydettiin äiti hoitamaan lapsia, siis pliis, leiki / katso niiden perään kun ne leikkivät / vietä aikaa lastenlastesi kanssa ja hän AINA myös päätti tehdä jonkun siivousoperaation (nuuskiakseen???) ja parhaimmillaan lapset ehtivät ties minne pahantekoon kun hän silitteli miehen T-paitoja (meillä niitä ei todellakaan silitetä) tai järjesti jääkaappia (kun hänen antamat "kurpitsa-porkkana-maa-artisokka-melkein kuin lakkahillot" oli jossain takanurkassa, niiden paikka on tässä ovessa, mistä ne kätevästi saa (josta ketsuppi voidaan hyvin laittaa tänne kuivakaappiin, ei se oikeasti kylmäsäilytystä vaadi...) "

Ja kun hän oli lähtenyt ja minä saanut äidillisiä opastusta järjestyksen tärkeydestä voin palauttaa ketsupin jääkaappiin jne ja ryhtyä korjaamaan lasten aiheuttamia tuhoja...

AP anna äitisi pahoittaa mielensä, et voi elää kuin vaa'ankielellä yrittäen vain miellyttää. It is your house - it is your mess :)

Niinpä, siis ja sitten, jos kerrot ihan normaaliin juttelutyyliin oman näkemyksesi omassa kodissasi olevista tavaroista, että "ei ne noin kuulu olla" niin loukkaannutaan. En enää viitsinytkään sanoa kaikesta, mm. siitä, että äiti oli keräänyt käytettyjä tyynyn alla olevia korvatulppia ja pannut ne pussiin upouusien sekaan. Siis mielelläni tiedän, mitkä niistä on uusia ja käyttämättömiä, vaikka käytänkin niitä useamman kerran. Toi nyt oli niin pientä, mutta toisaalta hassua loukkaantua siitä, kun itse ei oikein tajua, eikö halua oppia?? Mulle sitten kehtaa kyllä sanoa, jos nillittää mulle etukäteen jos menisimme golf klubille, että mitä saan laittaa päälle, vaikka osaan sinne kyllä pukeutua, että "minä olisin vain iloinen, jos joku opastaisi ja sivistäisi minua". Niinkö? Mutta et halua oppia, ettei likaisia korvatulppia monikaan halua käyttämättömien joukkoon? Ei ole iso asia, miksi et voisi siis kuulla sitä?

ap