Lue keskustelun säännöt.
Mitä v..., äitini suuttui tästä
29.07.2017 |
Oli ollut meillä hoitamassa lapsia ja oli ihanasti siivonnut (ihan vapaaehtoisesti) ja minä tulin töistä. Siinä ihan normaalisti jutellaan, kun äiti koko ajan joka väliin kysyy "löysin täältä * -- *, mihin se kuuluu?" Ja sitten, että tässä on paristoja, mihin nää pannaan.
Sanoin, että voisitko olla koko ajan kyselemättä, en jaksa nyt miettiä, mihin mikäkin kuuluu, niin äiti loukkaantui!
Onko vähän turha mimosa???
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Sulla täytyy olla joku persoonallisuushäiriö. Ettet vaan ois kivikissaäiti?
Tottakai se on kivikissaäiti aka äitihullu. Sekoboltsien kuningatar, valittajien valittaja. Tyhjästä loukkaantumisen mestari. Tyylin tunnistaa pitkästä yksinpuhelusta palstalla 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mehän ei tiedetä, millä sanoin ja äänensävyin käskit lakata häiritsästä.Ilmeisesti tylysti, kun äiti kerran loukkaantui.
Olisiko ollut parempi,että laittaa tavarat vääriin paikkoihin, kun ei tiedä mihin kuuluvat ja kysyä ei saa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee vaan olo, että mahtaa inhota mua, kun loukkaantuu, jos en mä jaksa heti vastailla, minne meillä hänen löytämänsä tavarat kuuluvat??
Taidat itse olla se herkkä mimosa.
No oon, kun mieti nyt; AINA SYYTETÄÄN. Mitä pahaa mä tuossakin tein?
ap
Oikeasti. Sinulla on persoonallisuushäiriö ja syytät ihan kaikesta aina muita. Sinun on oikeasti aika kasvaa henkisesti ja katsoa peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Sulla täytyy olla joku persoonallisuushäiriö. Ettet vaan ois kivikissaäiti?
Mikä tässä on persoonallisuushäiriötä? Jos sinua häiritään jatkuvilla kysymyksillä, niin mitä sinä teet?
ap
En ole tuo lainattu, mutta kyllä minä ainakin osaan sanoa ihan ystävällisesti, että olen töiden jälkeen väsynyt, ja haluan vähän hengähtää.Jätä ne tavarat,joiden paikkaa et tiedä,johonkin esille niin laitan ne myöhemmin paikoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaisuuden varalle.
"Kiitos äiti tosi paljon kun siivosit! Ihana tulla siivottuun kotiin! Laita vaan se kampa ja patteri siihen pöydän kulmalle, niin minä laitan ne sitten illalla paikalleen. Älä sinä niistä enää murehdi kun olet jo niin ison työn tehnyt!"
Ja näin kukaan ei loukkaannu ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Oletko muuten kivikissaäiti?
Vierailija kirjoitti:
Mehän ei tiedetä, millä sanoin ja äänensävyin käskit lakata häiritsästä.Ilmeisesti tylysti, kun äiti kerran loukkaantui.
Olisiko ollut parempi,että laittaa tavarat vääriin paikkoihin, kun ei tiedä mihin kuuluvat ja kysyä ei saa?
Sanoin sen ihan tavallisesti! Mitä syytä mulla ois ollut äksyillä siitä? Äiti oli meillä kaksi päivää ja siivosi koko ajan, täysin vapaaehtoisesti, hän halusi, kumma kyllä, mähän pelkäsin etukäteen, että vain haukkuu meidän sotkua, mutta ei, mikä saikin minut iloiselle tuulelle. Mutta siis ne tavarat oli jo kerätty pöydälle, ehkei tarvinnut enempää laittaa niitä paikoilleen, eiköhän se kaksi päivää jo riitä. Me laitetaan ne sitten paikoilleen jos jaksetaan, niinkö ois pitänyt sanoa, ja aliarvostaa työtä, jonka äiti tosiaankin hyvää hyvyyttään teki? Mutta mä olen muka loukkaava, kun sanon, että mä en jaksa siivota nyt edes mielessäni. Ja äiti ihmetteli, enkö tiedä, mitä ne paristot ovat, siis tyhjiä vai täysiä. Sanoin, että meillä asuu neljä ihmistä, en voi mitenkään tietää, kenen jäljiltä ne ovat ja täysiä vai tyhjiä. Miksi äiti edes olettaa, että mä tiedän ties miltä pöydältä löytyneistä paristoista, minne ne on menossa? Ja mitä väliä sillä oli?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin tarjonnut jotain laatikkoa, että laita siihen mä katon ne myöhemmin, juodaan nyt vaan kahvit ja ollaan rauhaksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvänen aika. Sulla täytyy olla joku persoonallisuushäiriö. Ettet vaan ois kivikissaäiti?
Mikä tässä on persoonallisuushäiriötä? Jos sinua häiritään jatkuvilla kysymyksillä, niin mitä sinä teet?
apEn ole tuo lainattu, mutta kyllä minä ainakin osaan sanoa ihan ystävällisesti, että olen töiden jälkeen väsynyt, ja haluan vähän hengähtää.Jätä ne tavarat,joiden paikkaa et tiedä,johonkin esille niin laitan ne myöhemmin paikoilleen.
Miksi minun pitää puhua jollain itselleni ei-ominaisella tavalla äidilleni? Luuletteko te, että hän varoi loukkaamasta minua, kun olin lapsi? Esim. Kun tultiin kylästä ja minä olin sanonut siellä, että haluan jonkotiin, äiti huusi autossa mulle koko matkan kotiin, miten hirveä mä olen ja loukkasin kuulemma paikan emäntää. Ja itse näin, etten loukannut. Kaikilla muilla oli normaalirnnot äidit, jotka ymmärtää, miten lapset voi väsyä illalla kylässä, eikä se tarkoita sitä, että halveksisi kyläpaikkaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko liian vaikea sanoa että "laitan ne itse myöhemmin oikeille paikoilleen, kiitos avusta"
Vierailija kirjoitti:
Olisin tarjonnut jotain laatikkoa, että laita siihen mä katon ne myöhemmin, juodaan nyt vaan kahvit ja ollaan rauhaksiin.
No mielestäni suunnilleen noin mä teinkin. Mutta jos sanoin, että "älä kysele tai voisitko olla kyselemättä" niin mitä pahaa siinä on? Miten sen voi ottaa pahalla??? Miten voi ajtella, että olin ilkeä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin tarjonnut jotain laatikkoa, että laita siihen mä katon ne myöhemmin, juodaan nyt vaan kahvit ja ollaan rauhaksiin.
No mielestäni suunnilleen noin mä teinkin. Mutta jos sanoin, että "älä kysele tai voisitko olla kyselemättä" niin mitä pahaa siinä on? Miten sen voi ottaa pahalla??? Miten voi ajtella, että olin ilkeä?
ap
No kun se nyt vaan ei ole kauhean kiltti tapa ilmaista asia. "Älä" alkuinen lause harvoin johtaa mihinkään hyvään vastaanottoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai siis niille Suomeen tuleville ulkomaalaisille asiantuntijoille. Siellä ollaan varmasti oltu välillä hyvinkin vaativia äitiä kohtaan. Niin sitten, minulle kun pitäisi pikkuisen sietää, että puhun noin, en halua pahaa, niin ei vain voi sietää. Suhtautuu kuin olisin halunnut loukata, en osaa ilmeisetsi käyttäytyä, haluan pahaa hänelle ja olla ilkeä. Ajatteliko näin niistä ulkomaalaisista? Koskaan? Ei ole ainakaan ikinä paljastanut. Päinvastoin sanonut, että ei saa purnata, kun muut toivoo jotain, vaan pitää tehdä parhaansa. Mun kanssa se ei sitten lainkaan ole tärkeää?
ap
Tulit hyvälle tuulelle
Ja pari päivää olet täällä TAAS äitiäsi moittinut.
Hän vaikuttaa olevan mukava ihminen. Ja toi kyläesimerkki. Ihan tavallinen äiti siinäkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin tarjonnut jotain laatikkoa, että laita siihen mä katon ne myöhemmin, juodaan nyt vaan kahvit ja ollaan rauhaksiin.
No mielestäni suunnilleen noin mä teinkin. Mutta jos sanoin, että "älä kysele tai voisitko olla kyselemättä" niin mitä pahaa siinä on? Miten sen voi ottaa pahalla??? Miten voi ajtella, että olin ilkeä?
apNo kun se nyt vaan ei ole kauhean kiltti tapa ilmaista asia. "Älä" alkuinen lause harvoin johtaa mihinkään hyvään vastaanottoon
Äiti on sanonut minulle, että ei halua puhua sievistelevästi minulle. Eli haluaa kuulemma, että ymmärrän, ettei tarkoita pahaa. Mites tämä ei ollenkaan koske häntä itseään sitten? Äidistä jos joku ei halua pahaa, on epäkohteliasta loukkaantua. Tietenkään tunteilleen ei mitään voi, mutta miksei hän voi edes noudattaa omaa oppiaan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Tulit hyvälle tuulelle
Ja pari päivää olet täällä TAAS äitiäsi moittinut.
Hän vaikuttaa olevan mukava ihminen. Ja toi kyläesimerkki. Ihan tavallinen äiti siinäkin
Joo, ihan tavallinen, paitsi toi, että vetää herneen nenään, kun mä en halua keskustella niistä paristoista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?
ap
EI ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on työkseen organisoinut isohkoja tapahtumia ulkomaalaisten kanssa. Siellä on varmasti sattunut ja tapahtunut. Miten ei kestä oman lapsen aivan normaalia puhetta, vaan loukkaantuu, etten osannut sanoa asiaa jollain tietyllä tavalla? Onko tässä siitä kysymys, että ei vain arvosta omaa lastaan?
apEI ole
No, hyvä jos olisi, ei se vaan ikinä sille tunnu, kun AINA haukutaan.
En tiuskaissut, en todella! Koska siis en minä halunnut mitään riitaa. Mutta halusin, ettei mun tartte olla vaan, että jaksaa jaksaa kuunnella. Kai OMALLE ÄIDILLE VOI PUHUA TODELLISISTA TOIVEISTAAN? Juodaan nyt vain tätä kahvia, jutellaan jostain muusta. Ja kysyin äidiltä, että miten olisi pitänyt sanoa, ettei hän ois loukkaantunut, niin vastaus oli, että mä oisin sanonut hänelle "en tiedä". Mutta kun se ei kerro, että en kaipaa miettiä nyt noita.
ap