Kaverini tuo aina miehensä tyttöjen iltaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei muuta kuin reippaasti kyselemään tältä mieheltä mm kuukautisista, korkkareista ja muista naisten jutuista. Ja kommentoimaan hänelle tyyliin oot sä sitten kiva likka!

Meillä ei kyllä naistenkaan kesken jutella noin tyhjäpäisistä aiheista... Ihan puhutaan elokuvista, kirjoista, politiikasta ja yhteiskunnallisista aiheista. Jännä, että joillain on salakerhoja jotain ruumiineritekeskusteluja varten. Ihme ujostelua. Kyllä meillä ollaan ystäväpiirin illoissa jankattu kaiken maailman erektiohäiriöistä eikä tuollainen aihe vaadi naisten poistamista huoneesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Jos sinut on kutsuttu mukaan niin se on eri asia. En usko että tässä oli ongelma että paikalla on poika. Vaan että tämä puoliso ei kuulu kaveriporukkaan. Se on vaan puoliso. Sinä taas olet osa porukkaa. Nyt takerrutaan turhaan sukupuoleen. Meillä on sen vuoksi tyttöjenilta kun meidän 'porukka' on ryhmä naisia. Joskus pidetään iltamia johon tulee puolisot mitta välillä on kiva olla ihan vaan kavereiden kesken. Silloin ilta on ihan erilainen.

Jostain pitää aloittaa. Kaikki tuon jätkäporukan jäsenet olivat minulle tuikituntemattomia, ainoa tapa tutustua oli lähteä mukaan jätkieniltaan.

Miten ilta on erilainen tyttöporukassa? Meillä puolisot otetaan heti mukaan porukkaan, samoin kuin muutkin uudet tuttavuudet, eikä se iltaa mihinkään muuta että mukana on pari uutta naamaa. Korkeintaan lisää mielenkiintoa ja tekemistä illoissa.

Mun mielestä nämä "kaveritapaamiset" eivät ole se paikka johon tuodaan puolisot mukana näytille. Tuparit, synttärit, pariskunta illanistujaiset ja muut on tähtää varten. Jos joku integroituu porukkaan niin hyvin että on osa sitä porukkaa niin mikäs siinä. Mä ainakin kun näen kolmea parasta tyttökaveria niin haluan itä rauhassa jutella, muistella ja vaihdella kuulumisia ilman että tarvitsee ottaa "ulkopuolisia" huomioon. Mulla ainakin on asioita koita haluan keskustella ystävieni kanssa enkä jakaa ventovieraalle.

Mutta jos teidän ystäväpiirissä on tapana että puolisot tulevat mukaan niin sitten se toimii teillä. Apn tapauksessa mies ei ole tervetullut.

Ja pointti meni ihan ohi. Totta kai se Liisan mies on ventovieras, jos sitä ei näe muualla kuin tupareissa ja häissä tai jossain "pariskuntien illanistujaisissa" mihin taas sinkut eivät ilmeisesti pääse, eli sitäkään kautta sinkku-Merja ei sitä Liisan miestä tapaa.

Onko kyse jostain juoruilusta, kun on niin salaista juttua, että vain yläasteen bestikset Minttu ja Lilli saa kuulla? Harmi, että joissain piireissä harrastetaan tuollaista asosiaalisuutta ja syrjintää pelkästään laaduttoman keskustelun takia. Kyllä se Lilli joka tapauksessa saattaa juoruta eteenpäin kumppanilleen. Onhan elämänkumppani paljon tärkeämpi kuin yksikään lapsuudenystävä.

Tai sit kaveris on ite mustis miehestään eikä uskalla jättää tätä yksin koska ei voi vahtia. Ei kaikki vika aina ole miehessä. Kukaan ei näe kulissien taakse mutta vaihtoehtoja on AINA

Meillä on yksi kaveri, joka ei pääse ilman miestään. Koska he ovat tehneet semmoisen sopimuksen aikoinaan, että vain yhdessä kulkevat. Tosin tämä sopimus koskee vain vaimoa, sillä mies kyllä reissaa miesporukassa etelässäkin.

Ei siis seinänaapuriinkaan saa tulla istumaan iltaa. Tulevat yhdessä ja neljä lasta jää keskenään kotiin. Vaikka näin kesäisin istutaan toisinaan terassillakin.

Meillä on kanssa 4 muijan porukka, käydään syömässä ja juoruamassa kunnolla pidemmän kautta silloin tällöin. Aina tän yhden muijan mies ilmestyy "sattumalta", kun ollaan oltu vähän aikaa syömässä. Tosi raivostuttavaa. Luulis, ettei muijien juorut kiinostais kauheesti ja me ollaan sentäs jo osa viidenkympin tienoilla. Tsiisus.

Ollaan tutustuttu kotiäitivuosina neljä naista. Tapailtiin kerran kuussa ihan ilman lapsia ja miehiä, käytiin leffassa/teatterissa/syömässä/dokaamassa/jne.

Vuosien varrella on tapahtunut yhtä ja toista, mutta jengi on kasassa pysynyt. Yksi erosi ja oli muutaman vuoden sinkkuna ja nyt pari vuotta sitten löyti uuden miehen.

Ekalla kerralla olikin ihan ok, että ottaa miehen mukaan, että tutustutaan. Tavattiin myös perheiden kesken. Sitten se alkoikin olla jo rasittavaa, kun tuo mies on hankala. Se päälle päsmäröi kaikkea ja puhuu päälle, oikeastaan huutaa muiden juttujen päälle.

Olihan siitä pakko jutella, että jos jättää miehen kotiin, että saadaan jutella tyttöjen juttuja. Okei, hän jättää. Vaan niinpä taas tuli ukkonsa kanssa ja jätkä pisti oikein ranttaliksi, kun oli ymmärtänyt, ettei häntä haluta tavata. Selitettiin asia, mutta eihän tuo ottanut ymmärtääkseen.

Kaveri ei myöskään ymmärtänyt tuommoista ulosjättöä, että kivaahan meillä on ollut, vaikka mies onkin mukana. EI OLE! Aina menee siihen, että se mies on ensinnäkin kännissä, vaikka leffaan oltais menossa. Se pitää siellä helvetinmoista elämää, että muutkin ärsyyntyy. Sitten syömässä kun ollaan, niin äijä sörkkii muiden lautasilta, ei itse syö mitään vaan keskittyy keppanaan. Mölöttää päälle koko ajan. (hemmetti tästähän pitäs kirjottaa sinne lokki ketjuun lisää)

Se tyyppi on täysmoukka, ei alkeellisimpiakaan käytöstapoja ja lisäksi syyttää käytöksestään muita.

Joten jätettiin tuo yksi sitten kutsumatta. Se tapaaminen meni lähes terapoinniksi tuon miehen takia. Kurjaa, että nainen ei näe, minkälaiseen pässiin on rakastunut. Täysin sen vietävissä nyt.

Tuo sai selville, että ollaan tavattu kolmistaan ja nythän se syyllistää meitä. Häntä kiusataan, suljetaan piirin ulkopuolelle. Enkä edes kiellä, tottahan se puhuu, niin ollaan tehty. :(

Mun exällä ei muka ollut omia kavereita joten halusi siksi aina mukaan, kun lähdin johonkin tapaamaan omia kavereitani. Hän vaan tuli pyytämättä mukaan. Kerran ilmestyi ilmoittamatta baariin missä olimme. Kuitenkin hänellä silloin tällöin oli jotain illanviettoja työkavereiden kanssa. Yhden ainoan kerran pidin pikkujoulut meillä ja oli sovittu, että hän lähtee ulos serkkunsa kanssa mutta kesken illan hän tuli kotiin ja ei edes tervehtinyt ystäviäni. Meni mököttämään sohvalle. Tunnelma alkoi hiipumaan, kun siinä itsekukin mietti miksi hän tuli eikä edes moikannut takaisin. Pian ystäväni lähtivät :(

Suhteessa oli paljon muutakin outoa ja lopulta jätin miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Jos sinut on kutsuttu mukaan niin se on eri asia. En usko että tässä oli ongelma että paikalla on poika. Vaan että tämä puoliso ei kuulu kaveriporukkaan. Se on vaan puoliso. Sinä taas olet osa porukkaa. Nyt takerrutaan turhaan sukupuoleen. Meillä on sen vuoksi tyttöjenilta kun meidän 'porukka' on ryhmä naisia. Joskus pidetään iltamia johon tulee puolisot mitta välillä on kiva olla ihan vaan kavereiden kesken. Silloin ilta on ihan erilainen.

Jostain pitää aloittaa. Kaikki tuon jätkäporukan jäsenet olivat minulle tuikituntemattomia, ainoa tapa tutustua oli lähteä mukaan jätkieniltaan.

Miten ilta on erilainen tyttöporukassa? Meillä puolisot otetaan heti mukaan porukkaan, samoin kuin muutkin uudet tuttavuudet, eikä se iltaa mihinkään muuta että mukana on pari uutta naamaa. Korkeintaan lisää mielenkiintoa ja tekemistä illoissa.

Mun mielestä nämä "kaveritapaamiset" eivät ole se paikka johon tuodaan puolisot mukana näytille. Tuparit, synttärit, pariskunta illanistujaiset ja muut on tähtää varten. Jos joku integroituu porukkaan niin hyvin että on osa sitä porukkaa niin mikäs siinä. Mä ainakin kun näen kolmea parasta tyttökaveria niin haluan itä rauhassa jutella, muistella ja vaihdella kuulumisia ilman että tarvitsee ottaa "ulkopuolisia" huomioon. Mulla ainakin on asioita koita haluan keskustella ystävieni kanssa enkä jakaa ventovieraalle.

Mutta jos teidän ystäväpiirissä on tapana että puolisot tulevat mukaan niin sitten se toimii teillä. Apn tapauksessa mies ei ole tervetullut.

Ja pointti meni ihan ohi. Totta kai se Liisan mies on ventovieras, jos sitä ei näe muualla kuin tupareissa ja häissä tai jossain "pariskuntien illanistujaisissa" mihin taas sinkut eivät ilmeisesti pääse, eli sitäkään kautta sinkku-Merja ei sitä Liisan miestä tapaa.

Onko kyse jostain juoruilusta, kun on niin salaista juttua, että vain yläasteen bestikset Minttu ja Lilli saa kuulla? Harmi, että joissain piireissä harrastetaan tuollaista asosiaalisuutta ja syrjintää pelkästään laaduttoman keskustelun takia. Kyllä se Lilli joka tapauksessa saattaa juoruta eteenpäin kumppanilleen. Onhan elämänkumppani paljon tärkeämpi kuin yksikään lapsuudenystävä.

Lillistä tuntuu että lapsen saannin jälkeen heidän seksielämä ei ole palautunut joten haluaa keskustella asiasta parhaiten ystäviensä Mintun, Iineksen ja Netan kanssa. Mintulla on asiasta kokemusta ja kävivät pariterapiassa asian tiimoilta. Ilneksellä on ongelmia puolisonsa kanssa kun mies on hirveän mustasukkainen. Mutta hei onneksi Netta otti uuden poicciksen pyytämättä tutustumaan kavereihin. Nyt voidaa näiden asioiden tilalta puhua säästä ja politiikasta ja kysellä poikaystävästä millainen tyyppi on. Varmasti ihmiset kertoo puolisolleen mitä on keskusteltu mutta se on ihan eri asia kuin puhua suoraan omista asioista toiselle ihmiselle.

Mun ystävyyssuhteet on sitä varten että voin jakaa eri asioita kuin sen puolison kanssa ja saada eri näkökulmaa ja tehdä erilaisia asioita. Tähän tietysti vaikuttaa kuinka usein nähdään.

Vähän myös haastan ajatusta että miksi kavereiden pitäisi ylipäätään tulla yhteisiä mutta meitä on tämän asian tiimoilta joka lähtöön. Kai tämä on turha "väittely" kun ajatusmaailma asian suhteen on eri.

Ne on niin rakastuneita toisiinsa vielä että pitää nähdä koko ajan.  Miksi ajatella negatiivisen kautta.

Minusta on ihanan vapauttavaa puhua vähän ohi suunsa tyttöjen kesken ilman että oma äijä on vieressä kuulemassa.. Mitä varten kaikkialla pitäisi olla yhdessä? Olen oma itseni mieheni seurassa mutta likkojen kesken jutut vaan joskus lähtee lapasesta eikä mieheni varmaan haluaisikaan sitä kuulla.. ;) Eikä toiset naisetkaan välttämättä halua jutella tiettyjä asioita jos on miehiä paikalla..

Näitä on. Kuulun moneen porukkaan ja aina joka porukassa on vähintään 1, joka ei halua tulla yksin.

Huippu oli, kun yks toi polttareihin lapsensa. Oltiin ihan kysymysmerkkinä ja valtaosa oltiin jo vähän humalassa, la klo 12 plus meille tuli illalla miesstrippari, joka oli siis ihan nakuna.

Tää mamma kauhisteli meidän juttuja ja juomista ja joku vaan totesi äidille miten ajattelet stripparin aikana olla, kun päivällä oli monta krt kieltänyt juomasta ja pyysi pitämään jutut siustimpinä. Yksi sitten nosti kissan pöydälle ja vaati vastausta miksi pentu on raahattu mukaan. Isä ei halunnut jäädä lapsen kanssa. Kyseinen ihminen sitten soitti miehelle ja kertoi missä ollaan ja sanoi jos et halua tyttäresi on mulkkunäyttelyssä, tule hakemaan pois.

No, otti vaimon samalla ja vaimo sitten pyysi hyvitystä, kun ei päässyt näkemään stripparia.

Toinen äiti tulee aina lasten kanssa, sama juttu, mies ei halua jäädä lasten kanssa kotiin.

Tälle ilmoitettiin jos tulet lapsien kanssa, saat lähteä samantien kotiin. Tämän jälkeen ei enää kutsuttu.

Yhdessä porukassa ei enää kutsuta yhtä, kun unohtaa aina tuomaan omat tarjottavat ja juomat.

Me kokoonnutaan kerran kk ja yhden kerran tuli tyhjin käsin . Toisella kerralla passitin kauppaan ja tämän jälkeen ilmoitin hän ei saa enää kutsua.

Meillä tyttöjen ilta tarkoittaa kauneushoitolareissua, erikoista vegesafkaa ja meikkituotteiden vertailua. Olisin kyllä vähän kummistunut jos jonkun mies yrittäisi tunkea mukaan. Ei sillä että katsoisin pahalla jos joku mies olisi oikeasti kiinnostunut tuollaisista jutuista.

Vierailija kirjoitti:

Minua vähän ihmetyttää että se mies ylipäänsä haluaa lähteä mukaan tyttöjen iltaan. Kun meillä mies lähtee poikien iltaan, ei minulle tule mieleenkään lähteä mukaan.

Jos ne kaverit on vähänkään hyvännäköisiä, niin totta kai tulee, jos ei ole muuta elämää. Tai sitten on niin lapanen, ettei osaa sanoa ei, vaikka haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Olisiko aivan ylivoimaista puhua asioista suoraan, heti?

"Meitä häiritsee, että tuot miestäsi naisten iltaan. Olisitko ystävällinen ja jättäisit hänet kotiin täksi ajaksi?"

Ärsyttävää lukea joka kerta samaa "mitä tyttöjen juttuja tyttöjen illassa muka puhutaan, meillä ainakin miehet ja naiset istuvat iltaa keskenään"-jankkausta. Tyttöjen illoissa on se ideana että voi kaikkien muiden aiheiden ohella puhua turvallisesti asioista joita vain naiset kokevat ja joihin vain naiset voivat samaistua ilman että tarvitsee huolehtia miesten viihtyvyydestä tai mielipiteistä. Enkä nyt tarkoita mitään meikkausta tai kuukautisia vaan ihan mitä tahansa jota naiset tavanomaisesti kohtaavat elämässään. Ja mikäli tyttöjen ilta-nimitys tulee lähinnä siitä että kaveriporukkaan nyt sattuu vain kuulumaan tyttöjä, niin on mielestäni todella tahditonta tuoda puolisoaan mukaan jos muutkaan eivät tuo.

Mulla oli aikoinaan kiva duunikaveri, jonka kanssa oltiin hyvin samanhenkisiä. Lähdettiin muutaman kerran kaljalle. Ensimmäisellä kerralla saatiin olla ehkä 15 minuuttia kahdestaan puhumassa duunipaikan juttuja.

Hänellä oli poikaystävä, josta oli jotain kertonut, mutta en tuntenut tyyppiä. Kertoi, että J tulee myöhemmin mukaan. Tuli siis melkein heti.

Ei antanut meidän puhua omia asioitamme, vaan keskeyttämässä koko ajan. Puhui vielä niin epäselvästi, etten tajunnut puoliakaan sen jutuista. Jotenkin oletin, että ymmärtäisi lähteä nostelemaan siitä, mutta duunikaveri kääntyi aina välillä poikaystävän puoleen tiedustellen jotain. Kaikki asiat piti selittää tälle J:lle , hän kun ei tuntenut työpaikkaamme.

Ne muutamat ravintolaillat olivat ihan inhottavia. Ei voitu mitään puhua, kun piti ottaa J huomioon.

Muutama vuosi sitten tämä duunikaveri soitti yllättäen ja pyyteli tapaamista. Heti muistin tuon poikaystäväkuvion, enkä sopinut mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Jos sinut on kutsuttu mukaan niin se on eri asia. En usko että tässä oli ongelma että paikalla on poika. Vaan että tämä puoliso ei kuulu kaveriporukkaan. Se on vaan puoliso. Sinä taas olet osa porukkaa. Nyt takerrutaan turhaan sukupuoleen. Meillä on sen vuoksi tyttöjenilta kun meidän 'porukka' on ryhmä naisia. Joskus pidetään iltamia johon tulee puolisot mitta välillä on kiva olla ihan vaan kavereiden kesken. Silloin ilta on ihan erilainen.

Jostain pitää aloittaa. Kaikki tuon jätkäporukan jäsenet olivat minulle tuikituntemattomia, ainoa tapa tutustua oli lähteä mukaan jätkieniltaan.

Miten ilta on erilainen tyttöporukassa? Meillä puolisot otetaan heti mukaan porukkaan, samoin kuin muutkin uudet tuttavuudet, eikä se iltaa mihinkään muuta että mukana on pari uutta naamaa. Korkeintaan lisää mielenkiintoa ja tekemistä illoissa.

Mun mielestä nämä "kaveritapaamiset" eivät ole se paikka johon tuodaan puolisot mukana näytille. Tuparit, synttärit, pariskunta illanistujaiset ja muut on tähtää varten. Jos joku integroituu porukkaan niin hyvin että on osa sitä porukkaa niin mikäs siinä. Mä ainakin kun näen kolmea parasta tyttökaveria niin haluan itä rauhassa jutella, muistella ja vaihdella kuulumisia ilman että tarvitsee ottaa "ulkopuolisia" huomioon. Mulla ainakin on asioita koita haluan keskustella ystävieni kanssa enkä jakaa ventovieraalle.

Mutta jos teidän ystäväpiirissä on tapana että puolisot tulevat mukaan niin sitten se toimii teillä. Apn tapauksessa mies ei ole tervetullut.

Ja pointti meni ihan ohi. Totta kai se Liisan mies on ventovieras, jos sitä ei näe muualla kuin tupareissa ja häissä tai jossain "pariskuntien illanistujaisissa" mihin taas sinkut eivät ilmeisesti pääse, eli sitäkään kautta sinkku-Merja ei sitä Liisan miestä tapaa.

Onko kyse jostain juoruilusta, kun on niin salaista juttua, että vain yläasteen bestikset Minttu ja Lilli saa kuulla? Harmi, että joissain piireissä harrastetaan tuollaista asosiaalisuutta ja syrjintää pelkästään laaduttoman keskustelun takia. Kyllä se Lilli joka tapauksessa saattaa juoruta eteenpäin kumppanilleen. Onhan elämänkumppani paljon tärkeämpi kuin yksikään lapsuudenystävä.

Lillistä tuntuu että lapsen saannin jälkeen heidän seksielämä ei ole palautunut joten haluaa keskustella asiasta parhaiten ystäviensä Mintun, Iineksen ja Netan kanssa. Mintulla on asiasta kokemusta ja kävivät pariterapiassa asian tiimoilta. Ilneksellä on ongelmia puolisonsa kanssa kun mies on hirveän mustasukkainen. Mutta hei onneksi Netta otti uuden poicciksen pyytämättä tutustumaan kavereihin. Nyt voidaa näiden asioiden tilalta puhua säästä ja politiikasta ja kysellä poikaystävästä millainen tyyppi on. Varmasti ihmiset kertoo puolisolleen mitä on keskusteltu mutta se on ihan eri asia kuin puhua suoraan omista asioista toiselle ihmiselle.

Mun ystävyyssuhteet on sitä varten että voin jakaa eri asioita kuin sen puolison kanssa ja saada eri näkökulmaa ja tehdä erilaisia asioita. Tähän tietysti vaikuttaa kuinka usein nähdään.

Vähän myös haastan ajatusta että miksi kavereiden pitäisi ylipäätään tulla yhteisiä mutta meitä on tämän asian tiimoilta joka lähtöön. Kai tämä on turha "väittely" kun ajatusmaailma asian suhteen on eri.

Yritän vain ymmärtää tätä sukupolvien välistä kuilua.

Mitä ihmettä... Jos minulla on ongelmia parisuhteessa, henkisellä (mustasukkaisuus) tai fyysisellä (seksielämä) puolella niin minähän puhun siitä KUMPPANILLENI enkä kavereille. Miksi ihmeessä pettäisin kumppanini puhumalla hänen luonteensa tai sukupuolielimensä vioista suhteen ulkopuolella!? Ei hänkään käy missään äijäkerhossa avautumassa sille Mintun miehelle miten minä pihtaan ja nalkutan ja olen lihonut kamalasti. (Ja tämä tietenkin vaikuttaisi negatiivisesti myös minun ja Mintun miehen väliseen kaverisuhteeseen) Minä lopettaisin suhteen tuollaiseen mutta jos teidän miehet sietää (tai oma moraali kestää) niin mikäs siinä. :(

Vierailija kirjoitti:

Meillä tyttöjen ilta tarkoittaa kauneushoitolareissua, erikoista vegesafkaa ja meikkituotteiden vertailua. Olisin kyllä vähän kummistunut jos jonkun mies yrittäisi tunkea mukaan. Ei sillä että katsoisin pahalla jos joku mies olisi oikeasti kiinnostunut tuollaisista jutuista.

Minun ikäryhmässä (20-30) miehetkin syövät mielellään eksoottista vegeruokaa ja naiset ovat kiinnostuneet muustakin kuin kauneudenhoidosta. Suurin ero lienee sitten tuo? Sukupuolitus ja asenteet. Ei ihme, ettei nykyään enää ole nuoremmilla tyttöjen ja poikien iltoja.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävää lukea joka kerta samaa "mitä tyttöjen juttuja tyttöjen illassa muka puhutaan, meillä ainakin miehet ja naiset istuvat iltaa keskenään"-jankkausta. Tyttöjen illoissa on se ideana että voi kaikkien muiden aiheiden ohella puhua turvallisesti asioista joita vain naiset kokevat ja joihin vain naiset voivat samaistua ilman että tarvitsee huolehtia miesten viihtyvyydestä tai mielipiteistä. Enkä nyt tarkoita mitään meikkausta tai kuukautisia vaan ihan mitä tahansa jota naiset tavanomaisesti kohtaavat elämässään. Ja mikäli tyttöjen ilta-nimitys tulee lähinnä siitä että kaveriporukkaan nyt sattuu vain kuulumaan tyttöjä, niin on mielestäni todella tahditonta tuoda puolisoaan mukaan jos muutkaan eivät tuo.

No en minä miesten viihtyvyydestä huolehdi ikinä muutenkaan. Jos olen emäntänä niin joudun huolehtimaan tyttökavereidenkin viihtyvyydestä. Enkä kenenkään mielipiteitäkään varo, pahin tulos on ystävällinen debaattihan on kiinnostava keskustelu johon kaikki voivat osallistua. Missä siis ongelma?

Ja mikä on sellainen naisen kohtaama arkiasia, mitä mies ei saa kuulla ja josta mies ei kykene keskustelemaan?

Meillä on naisporukka, joka koostuu kymmenestä tyypistä. Ollaan oltu yhdessä ala- ja yläasteella, osan kanssa vielä luonnossakin ja osa on opiskellut samassa yliopistossa/tiedekunnassa. Yhdenkään puoliso ei ole noilta ajoilta eivätkä puolisot tunne toisiaan.

Meillä on tapana tavata n. kolmen vuoden välein esim. jonkun mökillä. Saunotaan pitkän kaavan mukaan, loikoillaan nakuna paljussa, tehdään ruokaa ja juorutaan. Vaikka ei olla nähty pitkiin aikoihin ollaan heti samalla aaltopituudella. Ekat pari tuntia menee kun päivitetään kunkin kuulumiset, ne kipeätkin asiat. Illan kuluessa muistellaan menneitä ja sitä " onko kukaan ollu sen ja sen kanssa yhteydessä? Mitähän sille ja sille mahtaa kuulua?

Olis todella kummallista jos joku raahasi siippansa tuonne mukaan. Taustoittaisi koko ajan tälle ulkopuoliselle että kenestä puhutaan jne. Sauna pitäisi vuoroittaa ja uikkarit käyttöön uidessa ja paljussa jne. Tää on meidän juttu eikä meillä ole tarvetta tutustuttaa puolisoitamme keskenään.