Kaverini tuo aina miehensä tyttöjen iltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Jos sinut on kutsuttu mukaan niin se on eri asia. En usko että tässä oli ongelma että paikalla on poika. Vaan että tämä puoliso ei kuulu kaveriporukkaan. Se on vaan puoliso. Sinä taas olet osa porukkaa. Nyt takerrutaan turhaan sukupuoleen. Meillä on sen vuoksi tyttöjenilta kun meidän 'porukka' on ryhmä naisia. Joskus pidetään iltamia johon tulee puolisot mitta välillä on kiva olla ihan vaan kavereiden kesken. Silloin ilta on ihan erilainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Jos sinut on kutsuttu mukaan niin se on eri asia. En usko että tässä oli ongelma että paikalla on poika. Vaan että tämä puoliso ei kuulu kaveriporukkaan. Se on vaan puoliso. Sinä taas olet osa porukkaa. Nyt takerrutaan turhaan sukupuoleen. Meillä on sen vuoksi tyttöjenilta kun meidän 'porukka' on ryhmä naisia. Joskus pidetään iltamia johon tulee puolisot mitta välillä on kiva olla ihan vaan kavereiden kesken. Silloin ilta on ihan erilainen.

Jostain pitää aloittaa. Kaikki tuon jätkäporukan jäsenet olivat minulle tuikituntemattomia, ainoa tapa tutustua oli lähteä mukaan jätkieniltaan.

Miten ilta on erilainen tyttöporukassa? Meillä puolisot otetaan heti mukaan porukkaan, samoin kuin muutkin uudet tuttavuudet, eikä se iltaa mihinkään muuta että mukana on pari uutta naamaa. Korkeintaan lisää mielenkiintoa ja tekemistä illoissa.

Miksi sitä ei voisi sanoa suoraa? Miksi se pitäisi jotenkin vihjailla?

Tähän on äärettömän helppo ratkaisu kaupunkiolosuhteissa: harhautatte pariskunnan heti alkuillasta lähtemällä yhdessä johonkin baariin ja sitten nopeaan tahtiin liukenette pois sieltä baariin, jota pariskunnalle ei ole mainittu.

Siis omaa aviomiestä syyllistämään, jos tulee jotain häiritseviä kyselyjä mukamas pettämisestä. Sellaista ei tapahdu koskaan tai jos tapahtuukin, niin tyttöjen illan juttuja ei lasketa!!!!!!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Pari kertaa tuonut mukanaan kysymättä meiltä mitään. Todella ärsyttävää! Kuinka vihjata hänelle ettei miehensä ole tervetullut illanviettoon?

Älä vihjaa vaan sano suoraan että kyseessä on naisten ilta. Jos ei tajua, jätä kutsumatta moinen ääliö. Voi toki olla että sen mies on niin kontrolloiva ettei päästä sitä itsekseen minnekään.

Vaki-aihe, tässä pari vanhempaa samasta aiheesta:

http://www.vauva.fi/keskustelu/1451065/ketju/kaverin_mies_tunkee_tyttojen_iltoihin

http://www.vauva.fi/keskustelu/3900728/ketju/arsyttaa_kun_tyttojen_illoista_on_tullut_melkein_mahdottomia

Oli näitä muistaakseni uudempiakin.

Kumma hinku aikuisilla ihmisillä kutsua itseään "pojiksi" ja "tytöiksi". Minä ainakin puhuttelen itseäni miehenä ja naiset ovat naisia. Jotenkin tuo antaa kuvan sellaisesta epätoivoisesta nuoruuden ihannoimisesta. 

Mulla oli aikanaan myös eräs kaveri, joka toi aina mukaan miehensä. Vaikka oli ollut puhetta, että tavataan kahdestaan. Mä en pystynyt enää puhumaan hänelle mitään henkilökohtaisia asioita, kun mies vahti vieressä koko ajan. Kiva tyyppi se mies oli, ei siinä mitään.

Ajattelin tämän kertovan siitä, että se nainen nyt vaan asettaa miehensä etusijalle kaikessa, kaverit eivät ole hänelle enää niin tärkeitä kun se oma kulta on löytynyt. Aloin itse suhtautua tähän ystävään samalla tavalla, eli vaan sellaisena pintakaverina, vaikka alussa se oli vaikeaa. Kyseessä oli kuitenkin mun teinivuosien paras ystävä.

Olemme edelleen kavareita, mutta siis tosiaan vain kavereita. Sen olen huomannut, että nyt vuosien jälkeen hän osaa tulla jo yhteisiin kaveritapaamisiin ilman sitä miestään. Tosin puhuu vain perheasioita ja lastensa kuulumisia. Ehkä hänen elämässään ei tapahdu muuta, tai sitten hän ei näe tarpeelliseksi jakaa niitä asioita ystävien kanssa. Ja se on mulle ihan ok, en enää itsekään hänelle mitään kovin henkilökohtaista kerro.

Eri ihmisillä on erilaiset tarpeet ja ajatukset ystävyyden suhteen, ei se kaikille ole niin syvällistä. Eikä siinä ole mitään väärää. Kyllähän se perhe on ihmisille yleensä se ykkönen, ja niin sen kuuluu ollakin. 

Ei muuta kuin reippaasti kyselemään tältä mieheltä mm kuukautisista, korkkareista ja muista naisten jutuista. Ja kommentoimaan hänelle tyyliin oot sä sitten kiva likka!

Onko siis ihan sattumaa, että tämä kyseinen kaveripiiri koostuu yksinomaan naisista? Mullakin on tietysti yksittäisiä naispuolisia kavereita, mutta työ-, opiskelu-, harrastus- yms. porukoissa on yleensä muitakin, vaikka alani on naisvaltainen. Ja jos joku oikeasti haluaa kuukautissuojista keskustella 😂 niin kyllä se aikuisten kesken onnistuu.

Mikä mies semmonen joka jaksaa kuunnella kananmunan kotkotuksia näin kärjistetysti.

Vierailija kirjoitti:

Mikä mies semmonen joka jaksaa kuunnella kananmunan kotkotuksia näin kärjistetysti.

Hauskaa... kanalauman

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Nämä voivat mennä tosi vaikeiksi. Meillä on opiskeluajoilta yhden harrastuksen ympärille rakentunut tiivis ryhmä, jossa on sekä naisia että miehiä. Osa naimisissa ja osa sinkkuja.  Meillä on oma Whatsappiryhmä ja omat jutut ja kaikki ymmärtää toisiaan puolesta sanasta, koska ollaan tosiaan tunnettu iät ja ajat. Kun siihen sitten putkahtaa toisen avioliiton kautta ulkopuolinen, ollaan haasteiden edessä. 

Mitä? Eikö ne ollukkaan orgiat, no en ois tullu jos oisin tieny!

Vierailija kirjoitti:

Onko siis ihan sattumaa, että tämä kyseinen kaveripiiri koostuu yksinomaan naisista? Mullakin on tietysti yksittäisiä naispuolisia kavereita, mutta työ-, opiskelu-, harrastus- yms. porukoissa on yleensä muitakin, vaikka alani on naisvaltainen. Ja jos joku oikeasti haluaa kuukautissuojista keskustella 😂 niin kyllä se aikuisten kesken onnistuu.

Mulla on ihan yksittäisiä miespuolisia kavereita mutta kaikki "porukat" on pelkästään naisia. En mitenkään erityisesti etsinyt mutta näin on vaan mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni raahaa minua miesvaltaisiin tapaamisiin. Eli olen ainoa nainen ja muut ovat miehen mieskavereita. Hyvin ovat ottaneet minut mukaan, mikseivät olisi?

Jos minun kaverini pitäisivät jotain tyttöjen iltoja, joihin ei saa tuoda kumppania (oli sitten nainen tai mies) niin en menisi itsekään.

Heh. Ovat vain kohteliaita, mutta kyllä niitä oikeasti korpeaa se että kaveri on taas akkansa raahannut mukanaan.

Olen muuten itsekin ollut mukana "poikien illoissa", mutta erona on tosiaan ollut se että olen ollut paikalla koska olen yksi kaveriporukkaa, en siksi että olisin jonkun puoliso. Usein tyttöjen-/poikienillan idea onkin että kaveriporukka viettää aikaa keskenään ilman puolisoita, eikä mikään sukupuolijako. Toki joskus on syytä tavata ihan oman sukupuolen kavereiden kanssa ja jutella siihen liittyviä juttuja. Näissä kaikissa tilanteissa mukaan tunkeva puoliso ei kyllä todellakaan ole tervetullut, vaikka usein kohteliaasti siedetäänkin ainakin pari kertaa ennenkuin ruvetaan huomauttelemaan. Toivotaan että kaveri itse ymmärtää jättää partnerinsa kotiin.

Heh heh. Tätä on jatkunut nyt viisi vuotta ja yleensä nuo "pojat" ottavat minuun yhteyttä noista illoista, kun olen parempi organisoimaan, tai kysyvät mieheltä erikseen, että tuleehan Maijakin sitten.

Minustakin on aina mukavaa, kun joku kavereista tuo kumppanin näytille ja mielelläni tutustun ja kutsun heidät molemmat uudestaankin.

Minusta aikuisilla ei pidä olla mitään tyttöjen juttuja ja poikien juttuja! Ehkä tämä on sukupolvisidonnainen juttu. Omat vanhemmat, ne 50-vuotiaat, ajattelevat ja sosialisoivat tosi sukupuolitetusti ja sisäsiittoisesti. Toi ei oo mun kaveri enkä jaksa tutustua, niin se ei saa tulla illanviettoon. Tytöt on tyttöjä ja tykkää hömpästä eikä osaa keskustella mistään sen ulkopuolella. Pojat on putkiaivoja ja harrastaa vain olutta ja penkkiurheilua.

Jos sinut on kutsuttu mukaan niin se on eri asia. En usko että tässä oli ongelma että paikalla on poika. Vaan että tämä puoliso ei kuulu kaveriporukkaan. Se on vaan puoliso. Sinä taas olet osa porukkaa. Nyt takerrutaan turhaan sukupuoleen. Meillä on sen vuoksi tyttöjenilta kun meidän 'porukka' on ryhmä naisia. Joskus pidetään iltamia johon tulee puolisot mitta välillä on kiva olla ihan vaan kavereiden kesken. Silloin ilta on ihan erilainen.

Jostain pitää aloittaa. Kaikki tuon jätkäporukan jäsenet olivat minulle tuikituntemattomia, ainoa tapa tutustua oli lähteä mukaan jätkieniltaan.

Miten ilta on erilainen tyttöporukassa? Meillä puolisot otetaan heti mukaan porukkaan, samoin kuin muutkin uudet tuttavuudet, eikä se iltaa mihinkään muuta että mukana on pari uutta naamaa. Korkeintaan lisää mielenkiintoa ja tekemistä illoissa.

Mun mielestä nämä "kaveritapaamiset" eivät ole se paikka johon tuodaan puolisot mukana näytille. Tuparit, synttärit, pariskunta illanistujaiset ja muut on tähtää varten. Jos joku integroituu porukkaan niin hyvin että on osa sitä porukkaa niin mikäs siinä. Mä ainakin kun näen kolmea parasta tyttökaveria niin haluan itä rauhassa jutella, muistella ja vaihdella kuulumisia ilman että tarvitsee ottaa "ulkopuolisia" huomioon. Mulla ainakin on asioita koita haluan keskustella ystävieni kanssa enkä jakaa ventovieraalle.

Mutta jos teidän ystäväpiirissä on tapana että puolisot tulevat mukaan niin sitten se toimii teillä. Apn tapauksessa mies ei ole tervetullut.

Mä oon varmaan outo mutta mulla ei ole erityistä kunnostusta tutustua kavereiden poikaystävä/tyttöystävä/puolisoihin. Osasta on tullut ihan hyviä kavereita kun ollaan pikkuhiljaa tutustuttu ja osan kanssa moikataan kun juon kahvia ja hän menee piiloon makuuhuoneeseen. Mulla ei ikinä ole ollut sellaista "koska Pena tulee näytille?" Tahtoa. Enkä myöskään koe tärkeäksi esitellä omaa poikaystävääni kavereille. Jos tulee tapahtuma jossa se on luonnollista niin tottakai tutustua ja esittelen toisen mutta en koe tärkeäksi erikseen nähdä vaivaa asian eteen

Ilmiselvä tapaus.

Mies on patologisen mustasukkainen,

kadehtii naiselta jopa tämän kavereita,

mitään elämää ei saisi olla ilman miestä, koska hänellä ei itsellään ole kavereita.

Tuttu ihmistyyppi.

Nuorena erehdyin yhteen tällaisen hyypiön kanssa,

hän raivostui kun kuuli että minut kutsuttiin tyttöjen iltaan. Itse hän ei saanut koskaan kutsua keneltäkään, mihinkään. Äiti vain soitteli miehelle.

Pääsin eroon ukosta, enkä ikinä enää sorru tällaiseen riippakiveen.

Tällainen mustasukkainen, vahtiva mies on usein vaarallinen sille naiselle. Hän voi lyödä, jos nainen yrittää irrottautua suhteesta.

Oikea ystävä yrittäisi ottaisi selvää tältä naiselta, olisiko hän tuen tai Turvakoti-paikan tarpeessa.