En haluaisi enää tavata lastani

Tämä on ehkä yököttävin avaus täällä ikinä.

Terveisin av-mamma vuodesta 2000, 17 vuotta päivittäin täällä

Vierailija kirjoitti:

Jos oot äiti, ei tuu kuin miinuspisteitä.

Mitä miinuspisteitä? Mitä isä saisi?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ehkä yököttävin avaus täällä ikinä.

Terveisin av-mamma vuodesta 2000, 17 vuotta päivittäin täällä

Vastaavia on ollut vuosien varrella paljon ja osa on vielä pahempia.

Ihan normaalia ettei lapsi kiinnosta. Eihän se välttämättä kiinnosta edes sen liiton aikana. Mitä hyvää pakottamisesta on kenellekään. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.

Ei sille mitään voi.

Miksi ihmisillä on tarve syyttää ap:eeta asiasta mihin hän ei voi vaikuttaa?

Luulis että teidän tapaamiset on sille lapsellekkin tosi kiusallista pakkopullaa? Tuskin hänkään pistäis pahakseen jos ne loppuis kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Tainnut tulla isäänsä se muksu.

Missä kohtaa ap sanoi olevansa isä?

Niin, mitäpä sen lapsen tunteista kun MINUSTA tuntuu siltä ja tältä jne...Lapsi voidaan pakottaa tapaamaan vanhempaansa mutta vanhempaa ei voi pakottaa tapaamaan lastaan eli se viaton lapsi häviää aina :(  Kiva sitten lapsen myöhemmin juosta terapiassa ja miettiä miksi toinen vanhempi hylkäsi. Olet oksettava ihminen ap! Älä sitten odota kuolinvuoteellesi ketään, minkä taakseen jättää sen edestään löytää.

Entä jos etävanhempi ei kiinnosta lasta enää?

Säännöllisesti tapaamme. Lapsi ei halua viettää tavallista arkea, vaan haluaa jotain. Yleensä tulee perjantaina ja ensimmäinen kysymys on, mitä tekemistä olen järjestänyt. Ohjelmaa pitäisi olla koko ajan, mielellään maksullista. Huvituksia. Yhdessä olo, ulkoilu ja muu ei lasta kiinnosta. Jos en anna rahaa herkkujen ostoon, lapsi saa yleensä raivarit. Kiroaa, lyö, naarmuttaa huonekaluja ja seiniä. Yritän keskustella rauhallisesti, mutta loputonta tämä on.

Lähivanhemmalla ollessa lapsi ei ikinä soita, ei vastaa soittoihin. En saa mitään kontaktia lapseen.

Luonani lapsi vaatii kaikkea ja selittää, että heillä ei ole rahaa, kun lapsilisäkin maksetaan minulle. Ja kuinka olen vienyt kaikki lähivanhemman rahat. Ihan ihme juttuja..

Täytyy sanoa, että KYLLÄ, usein olen helpottunut kun lapsi lähtee luotamme..

sterilisoi itsesi ennen uusia vahinkoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyl se ihan normaali reaktio etävanhemmalla on kuollettaa tunteensa ja jatkaa elämää uuteen suuntaan ettei olisi henkisesti kiristettävissä ja pompoteltavissa. Juu, avioerot ovat erittäin traagisia tapahtumia. Voisi hyvinkin paitsi kieltää avioerot kokonaan tai vähintään poistaa yhteiskunnan tuki yh-vanhemmilta.

Miksi tuki yh-vanhemmilta pois, sehän vaan pahentaa tilannetta?

Nimenomaan tekisi erot hyvin vaikeiksi kun tippuisi ulos tuetuista asunnoista, ei saisi mitään kelalta jne.

Ne tuet olis poistettava kaikilta, sillä yhteiskunta ei yksinkertaisesti voi syrjiä yhtä ryhmää. Yh:t ei muutenkaan saa mitään muuta erityistukea kuin pienen lisän lapslisään. Kaikki muut tuet on niitä samoja tukia mitä saa myös ydinperheet, mikäli tulot niihin oikeuttaa. Tuet jaetaan ruokakunnan tulojen persteella, ei sen mukaan onko naimisissa vai eronnut vai sinkku. Avioero on laillinen Suomessa eikä siitä silloin voi ketään rangaista. Talous saa tukea mikäli on siihen oikeutettu tulojen vähyyden perusteella. Tuet eivät voi riippua siitä oletko eronnut vai ei.

Ja mitäs tehtäis siinä tapauksessa että se onkin etä-vanhempi joka ottaa ja lähtee? Rangaistaako siitä lähivanhempaa joka olis halunnut jatkaa avioliittoa? Rangaistaanko siitä lasta sysäämällä tämä köyhyyteen? Vai joutuuko etä tuolloin maksamaan ekstrasuuria elareita? Vai onko se aina  paha ja ilkeä yh joka kärsii, silloinkin kun ei ole syyllinen yksihuoltajuuteensa.