Miten valmistautua koiran hankintaan.

Jos ajatus on sellainen, että ihan vaan kotikoira koska mitään ei haluta harrastaa niin jätä hankkimatta. Jokaisen koiran kanssa pitää lähteä siitä, että sen kanssa on tehtävä jotain. Ei riitä että se koira hinaa hullun lailla taluttajaa pitkin poikin, vaan tottelee taluttajaa. Koirat ei osaa sitä automaattisesti. Eli joka koiran kanssa on harrastettava sen verran, että perustottelevaisuus on hanskassa ja opittua ylläpidetään. Eli luoksetulo, seuraaminen ja käskystä pysähtyminen ainakin. Kontakti kuntoon!

Taas tänä kesänä nähny sellaisia suoritteita uusien koiranpentujen omistajien tahoilta, että suorastaan sääliksi käy.

Etsi hyvä kasvattaja ja käy jossain rotutapahtumassa ennen koiran hankintaa juttelemassa omistajille. 

Suosittelen myös häkin ja 'leikkikehän' ostoa. Meillä on nyt 4kk pystykorva joka nukkuu yöt pienemmässä häkissä meidän makkarissa ja on päivisin yksin ollessaan isommassa leikkikehässä. Koira oppii sisäsiistiksi paljon nopeammin (koirat eivät halua liata omaa pesäänsä) eikä tarvitse pelätä että kämppä on tuhottu/koira saanut sähköiskun tms. kun ei ole itse vahtimassa. Meillä koira on nykyään pieniä aikoja yksin olohuoneessa koska on oppinut jo olemaan 'ihmisiksi'. 

Ja sanottakoon, että olin itse ehdottomasti häkkiä vastaan, mutta tutustuin lopulta asiaan ja olen todella tyytyväinen päätökseen. Koira nukkuu rauhassa yöt (on pienemmässä häkissä ainoastaan yöllä) eikä kärsi tästä ratkaisusta mitenkään. Eri asia sitten jos ihmiset pitävät koiraa pienessä häkissä jatkuvasti. 

Pennut nukkuu suurimman osan ajasta joka tapauksessa eivätkä kärsi siitä että liikkumatilaa on vähemmän kun ovat yksikseen. 

Lapsiportti tai useampi kannattaa myös hankkia, ettei koira pääse vapaasti juoksentelemaan ympäri taloa. Näin ei tarvitse myöskään tehdä kaikista huoneista pentuystävällisiä.

Ota selvää alueesi pentukouluista ja rotuyhdistyksen toiminnasta yms. Koiran sosialisoiminen on aivan mielettömän tärkeää. Pentukoulu on hyvä käydä vaikka kokisikin osaavansa koiran kouluttaa. Kannattaa myös lukea muutama koira- ja pentuopas että osaa välttää pahimmat sudenkuopat ja pääsee hyvään alkuun. Näitä kannattaa lukea koko perheen kesken niin että kaikki ovat selvillä siitä mitä koiran tulo perheeseen tarkoittaa jne. Lasten kanssa pitää olla tarkkana erityisesti sen suhteen että osaavat jättää koiran rauhaan kun se nukkuu (leikkikehä auttaa myös tässä).

Jos ostatte koiralle valjaat niiden pitää olla sellaiset jotka eivät lepää koiran olkapäiden päällä. Kaulapanta pitäisi olla kuitenkin aina ensisijainen väline ja valjaat käytössä vain leikissä ja vapaammassa juoksentelussa. 

Ei vinkuvia leluja, ei kannata hukuttaa koiraa leluihin, muutama kerralla riittää (niitä kannattaa vaihdella ettei koira tylsisty), kunhan ovat erilaisia. 

Toivottavasti kaikki menee hyvin! 

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatus on sellainen, että ihan vaan kotikoira koska mitään ei haluta harrastaa niin jätä hankkimatta. Jokaisen koiran kanssa pitää lähteä siitä, että sen kanssa on tehtävä jotain. Ei riitä että se koira hinaa hullun lailla taluttajaa pitkin poikin, vaan tottelee taluttajaa. Koirat ei osaa sitä automaattisesti. Eli joka koiran kanssa on harrastettava sen verran, että perustottelevaisuus on hanskassa ja opittua ylläpidetään. Eli luoksetulo, seuraaminen ja käskystä pysähtyminen ainakin. Kontakti kuntoon!

Taas tänä kesänä nähny sellaisia suoritteita uusien koiranpentujen omistajien tahoilta, että suorastaan sääliksi käy.[/quote

Kyllä meitä kovasti kiinnostaa koiran koulutus ja kaikki muukin mitä sen kanssa voi puuhailla. Tietysti tärkeintä että osallistuu meidän elämään ja on mukana siinä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä just lapset ei ole kovin innostuneita, heillä ei ole mitään kokemusta koirista. Ainoastaan kuopukselle ja nekin tosi huonoja. Teinit ovat nyt hiukan alkaneet innostua, mutta pienin pelkää.

Jos 5v pelkää, niin sitten tulee ongelmia pennun kanssa. Mieti nyt tarkkaan, mitä teet.

Joo harmittaa kyllä aikalailla ku leikkikaverin kotona ihan vauhko pitelemätön koira, joka ei tottele yhtään. Itse asiassa lapsi pelkää sitä ihmeen vähän, muut kaverit eivät siedä kuulemma ollenkaan vaan koira on heti laitettava ulos kiinni.

Jos lapset juokee niin pentuhan on puntissa kiinni ja napsii myös sormista. Varsinkin paimenkoirat tekee tätä.

Ei vaan lapsi on ihan hiljaa paikoillaan, itsekin yritän olla mahdollisimman neutraali, en kyllä Itse asiassa tiedä miten pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Nosta kaikki sähköjohdot metrin korkeudelle. Samoin pistorasioissa olevat muuntajat yms laturit. Vie arvokkaat matot väliaikaisesti pois.

Voi olla tarpeen joidenkin koiranpentujen kohdalla, mutta ei todellakaan kaikkien. Oma koiramme ei tuhonnut yhtään mitään pentuaikana, ei edes sukkia tai kenkiä tms. 

Koirarotuun on tietenkin hyvä tutustua etukäteen ja niin olette varmaan tehneetkin, koska olette jo rodun päättäneet. Jokainen koira on kuitenkin yksilö ja omalla kohdallamme esim. rotumääritelmän luonnekuvaus ei ole pitänyt juurikaan paikkaansa koiramme suhteen. 

Itse pitäisin tärkeänä, sitä että koulutukseen liittyvistä asioista tehtäisiin pelisäännöt ennen koiran kotiutumista. Epäjohdonmukaisuus johtaa helposti huonoon lopputulokseen. Koulutukseen tulee sitoutua koko perheen ja jokaisen tulee ymmärtää, että kouluttaminen on pitkä projekti, joka pitää aloittaa mahdollisimman pian pennun tultua kotiin. 

Kannatta etukäteen keskustella lasten kanssaa koiran käyttäytymisestä - etenkin pentuvaiheessa on noita ärsyttäviä juttuja (holtiton haukkuminen, pureminen, sisälle pissiminen), jotka kuuluvat asiaan eikä niistä saisi pennulle suuttua. Aikuisellakin voi näistä joskus palaa käpy, vaikka ymmärtäisikin ettei koira tahallaan ketään "kiusaa". Jos lasta pelottaa, kannattaa olla niin kuin koiraa ei olisikaan (sen lapsen siis). Karkuun juoksevat jalat ja nopeasti ylös nousevat kädet ovat koiralle leikki. Ylipäänsä kannattaa paljon tutustua koirien ajatusmaailmaan, se tekee koulutuksestakin paaaaljon helpompaa. Itse tykkäsin Tuire Kaimion Pennun -kirjasta, oli paljon hyviä vinkkejä joista pystyi sitten valikoimaan ne omaan mieleen ja arkeen sopivimmat. Kannattaa kuunnella asiantuntijoita, mutta myös omaa järkeä kouluttamisessa (esim. mikä on teidän arjessanne tarpeellista osata, mikä ei niinkään).

Pennun kasvatus -kirja siis t. ylempi :)