Helsinkiläiset, majoitatteko sukulaisia?
Miehellä valtava suku. Pelkästään äidillä 7 sisarusta, joilla kaikilla 2-4 lasta. Siskoja on kaksi ja näillä lapsia.
Kuinka paljon voidaan olettaa että majoitamme heitä? Olemme ainoa perhe joka asuu Helsingissä. Me emme koskaan käy siellä missä he asuvat.
Kommentit (56)
Siis ootko AP nyt kuitenkin taipumassa siihen että majoitat heidät? ÄLÄ TEE SITÄ. Oikeasti ihmiset, vähän nyt selkärankaa!
Me majoitetaan satunnaisesti yksiä sukulaisia, jotka tulevat Helsinkiin harrastusjuttujen takia. Eivät ole joka kerta yötä meillä, vaan heillä on muitakin paikkoja täällä. Samoin majoitamme nuorisoa, joka tulee pääsykokeisiin, konsertteihin tms. Meidän molempien vanhemmat yöpyvät toki meillä kun tulevat kaupunkiin, vaikka heillä olisi omaakin ohjelmaa Helsingissä.
Ongelmana lomalaisten kanssa meilläkin on tuo ap:n mainitsema töiden tekeminen kotona. Meillä ei ole edes sitä ylimääräistä huonetta, vaan minun työpisteeni on meidän olohuoneen yhteydessä. Töiden teko on mahdotonta, kun olohuoneessa hengaa myös vanhemman sukupolven edustajia, joille töiden tekeminen kotona on hankalasti hahmotettava ajatus. Passaaminen , juttelu ja emännöinti on pakollista, kun "sähän oot vaan kotona". Sit jos yrittää pakata kamansa ja lähteä vaikka kahvilaan, niin tulee sellainen "ei, ei, tee sinä vaan tässä kyllä mä olen hiljaa" -vastareaktio. Ja sit puolen tunnin päästä pitää taas höpötellä ja keittää kahvia. Ärsyttävää!
Vierailija kirjoitti:
Siis ootko AP nyt kuitenkin taipumassa siihen että majoitat heidät? ÄLÄ TEE SITÄ. Oikeasti ihmiset, vähän nyt selkärankaa!
En ole.
Toki, mutta ei vieraita niin paljoa käy. Silloin tällöin joku on yön tai pari. Ihan mukavaa, että näkee sukulaisiakin eikä tarvitse itse lähteä maakuntiin sukuloimaan.
Sanotaan aina etukäteen, jos ollaan silloin töissä, että aamupalaksi on tarjolla sitä samaa mitä itsekin syödään ja muuta tarjoilua ei ole. Näin tietävät varautua ja tuoda mukanaan tarvitsemansa ruoat.
Jos joku olisi pidempään kuin pari yötä, niin ohjaisin hotelliin. Meillä on myös aika pieni asuntoa eli ainoastaan kaksi vierasta mahtuu yhtä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkyy taas hesalaisten itsekkyys. Kyllä ne "Perähikiän sukulaiset" teitäkin varmasti mielellään majoittaisivat, jos vaan vaivautuisitte matkustamaan sinne missä he asuvat. Mutta ei taida Hesassa asuvia kiinnostaa. Onko ihmisten välinen luonnollinen vuorovaikutus unohtunut teiltä kokonaan. Normaaliahan se on majoittua samaan osoiitteeseen, kun samalla paikkakunnalla ollaan, eikä minnekään hotelliin! Ei siitä luulisi olevan paljoa haittaa jos joku tuttavaperhe kyläilee muutaman päivän. Erityisesti jos on ylimääräinen huone.
Tässä näkyy taas kuinka pihalla pöndet ovat. Aika harvalla helsinkiläisellä on ylimääräisiä huoneita, vaan kalliit neliöt ovat kaikki hyötykäytössä.
Majoitan kaikki halukkaat. Olen majpittanut kavereiden sukulaisia ja kavereitakin. Minusta se on mukavaa. Osaan kieltäytyä jos on tarvis. En suostuisi majoittamaan ketään neljäksi vuodeksi.
Mielestäni tuo majoittuminen pitää olla iloinen juttu. En usko, että normaali vieras haluaa majoittautua vastahakoinen emännän hoiviin. Sen pitää olla molemminpuolinen ilo.
Jos mä teen etätöitä kotona, on ihan päivänselvä, että mitään vieraita ei silloin oteta lainkaan. Mulla ei ole erillistä työhuonetta ja työnteko on hyvin pitkälle luurit päässä palavereissa istumista, keskustelusta ja keskittymisestähän ei tule mitään, jos joku vieressä möykkää. Vieraat siinä tilanteessa olisi sana kuin että suku kokoontuisi mun työpaikalla kesken työpäivän. Ei pitäisi olla mikään ongelma kieltäytyä vieraista tai mennä toimistolle töihin. Lasten kavereitakaan en ota lainkaan meille silloin, kun teen töitä. Pitää uskaltaa sanoa ei.
Vierailun kesto, emännöinnin taso ja ylipäätään se otetaanko vieraaksi riippuu ihan siitä kuka on tulossa, oli se sukulainen tai ei. Asun tällä hetkellä perähikiällä, mutta olen asunut myös ok-seudulla. Jos minä kutsun jonkun kaukana asuvan käymään, tietenkin on kunnollinen nukkumapaikka, haen asemalta ja teen ruokaa. Varoitan kyllä että olen huono emäntä enkä aina muista tarjota, mutta kaapit on ihan vapaasti käytössä ja sieltä saa ottaa kun tulee nälkä. Leivon/laitan aina pientä välipalaa ja ruokaa. Silloin kun joku hyvä ystävä pyytää majoitusta, toimin muuten samoin mutta ruoat ostetaan puoliksi ja tehdään yhdessä mitä halutaan syödä. Voin ottaa vieraammankin hätätilanteessa majoittumaan, mutta silloin odotan että vieraalla on omat lakanat ja ruoat. Pk-seudulla asuessa aina joku serkun kummin kaima pyysi majoitusta ja kieltäydyin jos ei muuten olla lainkaan tekemisissä.
Omassa ystäväpiirissä kyläilyä harrastetaan paljon vapaammin kuin av:n mukaan on tapana. Toki olemme kaikki yksinasuvia sinkkuja. Olin juuri kuukauden Helsingissä ystäväni nurkissa "loisimassa". Siivosin, pesin pyykkiä, hoidin asiat joita ystäväni pyysi hoitamaan ja laitoin sekä maksoin ruoan. Toisen ystäväni luona olen yleensä noin viikon ja silloin kannan kaapit täyteen ruokaa, omat lakanat on mukana ja tietenkin siivoilen omat jälkeni. Näiden ihmisten kohdalla tiedän ettei heitä haittaa ja minut on kutsuttu uudelleenkin. Vieraampien nurkissa en yhtä yötä pidempään kehtaisi olla ja silloin toisin omat ruoat, lakanat ym. ja jotain viemisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin käsitystä siitä että mikä on se vieraanvaraisuuden oletettu aste nimenomaan Itä-Suomessa. Olen itse sukujuuriltani lännestä ja Helsingissä ikäni asunut. Meillä ei ollut koskaan tapana majoittaa sukulaisia isoja määriä kerralla jo ihan siksi, että kaikki asuvat niin lähellä ettei yöpyä tarvinnut. Yhden serkkuperheen kanssa me lapset vierailimme toistemme luona ristiin. Ja joskus myös äitini heillä ja he meillä.
Nyt tuntuu että käsitykset törmää ja tänne olisi tulossa leegioittain sukulaisia...
Ap
Sulla on käynyt huono tuuri :D Itä-Suomalainen vieraanvaraisuus kun on juuri sitä, että jos tulet kahville, pöydässä on riisipiirakkaa, kakkua, karjalanpaistia ja muuta noin viikon tarpeiksi. Jos tulet käymään, niin tottakai voit olla vaikka kaksi viikkoa jos olet yhtään mitään sukua tai tutun tuttu (näin siis kärjistettynä ja enemmän vanhempien ihmisten keskuudessa). Mutta juuri tuollainen anoppi-ikäinen ihminen voi ihmetellä, että eikö edes sukulaisia majoiteta siellä Helsingissä... kannattaa vain tehdä selväksi että ette voi, kun tulijoita olisi niin paljon ja usein ja teillä on pieni asunto. Kyllä se sana siitä leviää suvun keskuudessa. Ja lieventäkää vaikka sillä että mielellään kyllä tapaisitte sukulaisia kun ovat Helsingissä, vaikka ravintolassa/kahvilassa tms. niin tuskin siinä välit menee. Me itäsuomalaiset nyt vain ollaan... outoja :D
t: yksi joka muuttaa kohtaa lentokentän naapuriin, niin mahtaa yökyläilijöitä löytyä...
Meillä ei ole koskaan ollut aikuisia yövieraita, lasten kavereita joskus. Ei meillä edes ole mitään vieraspatjoja- tai peittoja. Lasten kaverit ovat nukkuneet tuomassaan makuupussissa.
Mökkinaapurit kun tulevat Helsinkiin, niin he käyvät meillä kylässä, mutta yöpyvät tietenkin hotellissa.
Ketään ei tarvitse majoittaa ketä ei itse halua, tietenkään. Mutta minusta menee jo vähän yli tämä oletus että "hyvä vieras" ei ole yhtä yötä pidempään, raahaa mukanaan lakanat monen sadan kilometrin päästä, maksaa ruuat majoittajallekin ja siivoaa kylässä ollessaan :D itse olen niin usein ollut siinä tilanteessa, missä minulla on omat lakanat mukana ja majoittaja ei kohteliaisuudesta edes salli niitä käytettävän, että en kyllä roudaa enää mukana! Lakanat oletan saavani (toki kysyn asiasta etukäteen jos en ole aiemmin kyläillyt), pyyhettä lainaan jos ei ole laukkuun mahtunut, ruuasta sovitaan paikan päällä että tehdäänkö yhdessä, ostanko omat vai tarjoaako kyläpaikka (jos kyseessä on esim. pelkät aamupalat niin tuntuisi nololta alkaa niistä rahaa tarjoamaan). Tarjoudun tiskaamaan astiani ja olen muutenkin peruskohtelias, mutta en intä vastaan jos joku haluaa passata (tyhmää tehdä numeroa että "pesen kyllä omani!" jos kyläpaikassa on tiskikone). Pari yötä voin olla jos olen kaupungissa jonkin oman asiani vuoksi, kolmatta en mielellään samassa paikassa ellei minua ole erikseen kutsuttu kylään. Ja vaikka olisinkin omilla asioillani, niin tietysti vietän aikaa myös isäntäväen kanssa.
Vastavuoroisesti kun meillä on vieraita, niin heille laitetaan peti valmiiksi eikä tarvitse lakanoista huolehtia. Kaikkea saa lainaan mitä tarvitsee, asemalta haetaan ja viedään ja kaupassa käytetään jos on vaikka erityisruokatoiveita, muuten talo tarjoaa ruuat. Ollaan läsnä ja seurana vieraille.
Minusta paljon mukavampaa näin kuin majoittua hotellissa, näkee niitä kavereitakin paljon enemmän parin päivän vierailun aikana. Mutta ei meille kyllä kukaan puolituttu sukulaistäti ole halunnutkaan majoittua, vielä :D
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei tarvitse majoittaa ketä ei itse halua, tietenkään. Mutta minusta menee jo vähän yli tämä oletus että "hyvä vieras" ei ole yhtä yötä pidempään, raahaa mukanaan lakanat monen sadan kilometrin päästä, maksaa ruuat majoittajallekin ja siivoaa kylässä ollessaan :D
Jos viittaat minun kommenttiin jossa kerroin maksaneeni majoittajani ruoat ja siivonneeni, niin ihanko oikeasti itse kehtaisit olla kuukauden toisen nurkissa siivoamatta ja tarjoamatta ainakin osaa ruoista? Minun hotellilasku kuukauden ajalta olisi ollut niin iso, että pienellä osalla siitä summasta katan molempien ruoat. Kuukauden aikana myös ehtii vedenkulutuskin tuplaantumaan. Eri asia olla lyhyt aika, mutta kuukaudeksi en koskaan kehtaisi mennä tekemättä mitään.
Voi kun olisikin sukulaisia ketä majoittaa. Asumme omakotitalossa ja osa lapsista jo aikuisia ja muuttaneet pois. Enää yksi lapsi kotona, joten meillä olisi yläkerrassa kaksi vapaata huonetta mutta ei ketään tarvitsijaa :( Kaikki sukulaisemme ja tuttavamme asuvat pääkaupunkiseudulla. Toki löytyy jotain kaukaisempia sukulaisia, jotka asuvat mm. Oulussa, mutta heidän kanssaan ei ole yhteyttä. Monesti oikein mietin, että olisi ihanaa kun sukulaisteinit tms. tulisivat meille kesällä kyläilemään.
Voi kun olisikin sukulaisia ketä majoittaa. Asumme omakotitalossa ja osa lapsista jo aikuisia ja muuttaneet pois. Enää yksi lapsi kotona, joten meillä olisi yläkerrassa kaksi vapaata huonetta mutta ei ketään tarvitsijaa :( Kaikki sukulaisemme ja tuttavamme asuvat pääkaupunkiseudulla. Toki löytyy jotain kaukaisempia sukulaisia, jotka asuvat mm. Oulussa, mutta heidän kanssaan ei ole yhteyttä. Monesti oikein mietin, että olisi ihanaa kun sukulaisteinit tms. tulisivat meille kesällä kyläilemään.
Itse majoitan kaikki, jotka hakuavat tänne tulla. Meillä on periaatteessa vierashuone (huone, jossa on kirjahylly ja vuodesohva). Lisäksi löytyy vuodedivaani ja täytettävä ilmapatja. Kuusi ihmistä pystyy helposti majoittumaan meille.
Jotkut tulevat kylään/yöksi kun ovat lähdössä aikaisella lennolla tai lautalla. Jotkut tulevat kyläilemään ja viettämäön aikaa meidän kanssa. Jotkut tulevat jostain toisesta syystä. En ole koskaankokenut ongelmaksi. Jos itse olen kiireinen niin annan vara-avaimet käteen ja sanon, että "pärjäilkää, olkaa kuin kotonanne". Ensi viikolla vaimon kaveri on tulossa reiluksi viikoksi. En koe sitä lainkaan ongelmaksi. Kiva kun on välillä vieraita.
Tietenkään mitään serkunkumminkaimoja en majoita. Kyllä kyseessä pitää olla henkilö, jonka kanssa olemme säännöllisesti yhteyksissä (vanhemmat, sisarukset, siskon tyttö, kaverit). Esimerkiksi serkkujani olen nähnyt viimeksi 2008 enkä heitä majoittaisi.
Kysy miehesi mielipidettä ettei teillä mene sukset ristiin. Sano, että voit majoittaa yhdeksi yöksi mutta et enempää.