Äitini tuli käymään, kun olin muuttanut parikymppisenä kotona ja haukkui minua

Mutta onneksi mä ainakin nyt uskon, että nykyinen terapeutti osaa hoitaa piilossa olevia traumoja. Koska muuten en saa apua.

ap

Enkä ole ainoa, joka jää vaille apua piilossa olevissa syissä liittyvissä ongelmissa. Kela maksaa osaa terapioista täysin turhaan. Moni ihminen selkeästikään ei saa terapiasta sellaista apua, kuin niistä kuuluu saada.

ap

Mutta terapeuttien ei edes tarvitse kehittyä tässä, koska he saavat palkan tapahtui terapissa sitten edistystä tai oikeaa paranemista, tai ei. Puhun oikeasta parantumisest siksi, että edistys ei ole sama asia. Edistystä varmaan tapahtuu useinkin, mutta se on osalle pelkkää pintaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata tehdä samoin kuin oma äiti.

Meillä mies käyttäytyy joskus samoin kuin äitinsä - haukkuu ja haukkuu. Sanon sille suoraan, että teet kuin äitisi.

Olet kierteessä - älä tee samoin kuin äitisi.

Millä miehesi äiti oikeuttaa sen haukkumisensa? Tiedätkö?

Jos ihmiset hyväksyvät haukkujan niin sehän opettaa lapsille, että noin on oikein toimia. Että ihan kiva puoliso, miniä, anoppi, vaikka satuttaakin toisia. Ihan oikein siis, mitäpä tässä kukaan hänelle sanomaan, että teet henkistä väkivaltaa ja hylkäämme sinut, ellet muutu.

ap

Niin, hylkäämme sinut ja otamme sinulta lapsesi pois. Jos näin tehtäisiin, niin se sukupolvien ketju katkaistaisiin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut sinun vika, jos olit masentunut.

Synninpäästö myönnetty. Ego Te Absolvo!

Asiasta toiseen: varaa aika lääkärille tai mielenterveyshoitajalle, koska ei ole hyvä, että suret mokomaa vielä neljännesvuosisata myöhemmin. Ne auttavat sinut painolastistasi irti ja olosi helpottuu. Itsekin tein näin.

Olen terapiassa, mutta mitättömyyden tunteita on vaikea parantaa. Siis prosessi on vielä kesken. En kaipaa mitään leikittyä "uskoa" siitä, etten ole mitätön, yksi katse joltain ihmiseltä, joka muistuttaa äitini väitteitä siitä, että kaikki ovat minusta samaa pahaa mieltä kuin hän, ja se "usko" oli sitten siinä. Mun täytyy tietää, enkä tiedä, että miten niin en ole mitätön.

ap

Eli olet jo oppinut vähän tunnistamaan tekijöitä, jotka laukaisevat tuhoisan ajattelumallin. Hyvä!

Eikö terapeuttisi ole neuvonut pysymään pois näiltä "eoäsosiaalisen median" foorumeilta, jotka eivät ole hyväksi kellekään?

Oman itsesi ja myös läheistesi vuoksi: jatka terapiaa äläkä altista itseäsi sosiopaateille, jotka tässäkin ketjussa sinua härnäävät ja moittivat. He eivät ansaitse huomiota sinulta, joka olet herkkä ja arvokas ihminen.

Mutta kukaan läheiseni ei sanonut äidille, että hyi saatana, mikä pahoilainen, miksi harjoitat henkistä väkivaltaa ja että he haluavat tappaa ja hylätä äitini jos ei lopeta. Sulkivat vain silmiään ja paljosta eivät tienneetkään, koska äiti oli yh.

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on tarinan ainoa narsisti

Juuri näin! Tuo kivikissajuttu toi sen niin selvästi näkyviin. Mies, joka lapset hoitaa, oli antanut tuoda kivet sisälle.

Mutta eihän se sopinut rouvalle, että mies päättää jotain vaan koska HÄN ei ollut lupaa antanut, niin kivet oli vietävä takaisin tai muuten HÄN häipyy. Ja lasten oli itkien vietävä kivet takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta kukaan läheiseni ei sanonut äidille, että hyi saatana, mikä pahoilainen, miksi harjoitat henkistä väkivaltaa ja että he haluavat tappaa ja hylätä äitini jos ei lopeta. Sulkivat vain silmiään ja paljosta eivät tienneetkään, koska äiti oli yh.

Ei tietenkään koska äitisi oli ihan samanlainen hyvä äiti kuin muutkin 70-luvulla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut sinun vika, jos olit masentunut.

Synninpäästö myönnetty. Ego Te Absolvo!

Asiasta toiseen: varaa aika lääkärille tai mielenterveyshoitajalle, koska ei ole hyvä, että suret mokomaa vielä neljännesvuosisata myöhemmin. Ne auttavat sinut painolastistasi irti ja olosi helpottuu. Itsekin tein näin.

Olen terapiassa, mutta mitättömyyden tunteita on vaikea parantaa. Siis prosessi on vielä kesken. En kaipaa mitään leikittyä "uskoa" siitä, etten ole mitätön, yksi katse joltain ihmiseltä, joka muistuttaa äitini väitteitä siitä, että kaikki ovat minusta samaa pahaa mieltä kuin hän, ja se "usko" oli sitten siinä. Mun täytyy tietää, enkä tiedä, että miten niin en ole mitätön.

ap

Eli olet jo oppinut vähän tunnistamaan tekijöitä, jotka laukaisevat tuhoisan ajattelumallin. Hyvä!

Eikö terapeuttisi ole neuvonut pysymään pois näiltä "eoäsosiaalisen median" foorumeilta, jotka eivät ole hyväksi kellekään?

Oman itsesi ja myös läheistesi vuoksi: jatka terapiaa äläkä altista itseäsi sosiopaateille, jotka tässäkin ketjussa sinua härnäävät ja moittivat. He eivät ansaitse huomiota sinulta, joka olet herkkä ja arvokas ihminen.

No kyllä mä sen olen tunnistanut jo kauan, mutta en siis tosiaan pysty tuntemaan muuta kuin että olen muille mitätön, vaikka järki sanoisikin muuta. Epäsosiaalinen media, niin... mullakin on epäsosiaalisia ajatuksia, joskin haluaisin ne pois tai pienenemään, mutta en tiedä missä voisin vahvistaa herkkyyttäni, joka lienee niiden vastakohta? Ostin sellaiset voimakortit ja olen lueskellut niitä, tai itseasiassa kahdetkin. En tiedä missä voisin vahvistaa herkkyyttäni. Sen myymälän myyjän kanssa oli sellainen herkkyys vahvistuu -fiilis, mutta ne on ain niin lyhyitä hetkiä.

ap

Ei 45 vuotta opitusta ongelmasta viikossa/vuodessa opi irti. Se on loppuelämän mittainen prosessi.

Eikä kukaan meistä tule koskaan valmiiksi, eikä kukaan ole täydellinen eikä pidäkään olla.

Voimakortinmyyjät ja ennustajaeukot nykivät ihmisiltä rahaa. Pitäydy psykiatriassa, älä anna huijata itseäsi ostamaan itsevarmuutta. Se löytyy itsestäsi kasvun ja itsetuntemuksen kautta.

Kaikilla on pahoja ajatuksia. Niin kauan kuin ne eivät ohjaa elämää ja tekoja eivätkä pakonomaisesti häiritse, ne ovat normaali osa ihmistä.

Jos ei saisi mielessään "lyödä lapiolla toista päähän", saattaisi tehdä sen oikeasti.

On turhaa ja haitallista yrittää tehdä itsestään pyhimystä edes omissa ajatuksissaan. On sallittava itselleen virheet, jotta ne voi muissakin ihmisissä antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitihullu on tarinan ainoa narsisti

Juuri näin! Tuo kivikissajuttu toi sen niin selvästi näkyviin. Mies, joka lapset hoitaa, oli antanut tuoda kivet sisälle.

Mutta eihän se sopinut rouvalle, että mies päättää jotain vaan koska HÄN ei ollut lupaa antanut, niin kivet oli vietävä takaisin tai muuten HÄN häipyy. Ja lasten oli itkien vietävä kivet takaisin.

Kyllä miehen olisi pitänyt keskustella mun kanssa se, sopiiko mulle, että kiviä tuodaan sisälle, kun ne oli sellaisia naarmuttavia murikoita, joita lapset ois voineet tiputtaa varpailleen. Minusta se oli bad idea, mies ei osannut ajatella asiaa sen pidemmälle. Aivan normaali tilanne, jossa vain sinä näet jotain omistuista, että miehellä olisi jokin yksinoikeus puuttua minun-kin kodissani tehtäviin valintoihin. Ja minun lasteni turvallisuuteen (ne varpaat).

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kukaan läheiseni ei sanonut äidille, että hyi saatana, mikä pahoilainen, miksi harjoitat henkistä väkivaltaa ja että he haluavat tappaa ja hylätä äitini jos ei lopeta. Sulkivat vain silmiään ja paljosta eivät tienneetkään, koska äiti oli yh.

Ei tietenkään koska äitisi oli ihan samanlainen hyvä äiti kuin muutkin 70-luvulla

No kyllä siitä olisi pitänyt noin sanoa! Vai eikö rikollisiakaan pidä mielestäsi rangaista, koska se on rikolliselle normaalia, että tekee pahaa?

ap

Voi että sä osat tehdä pienistä jutuista isoja. Tai sitten et vaan osaa kertoa niistä oikeasti merkityksellistä, ja takerrut yhteen tapahtumaan.

Mullakin soi äidin ääni päässä, kun välillä katselen sotkuista kotiamme. Mutta aikuinen minä ymmärtää, että kodin siistinä pitäminen oli oman äitini tapa hallita elämän kaaosta ja sopeutua keskiluokkaiseen ihanteeseen.

Toisin sanoen, äitini on välillä sanonut ikäviä asioita, joskus jopa satuttaakseen minua. Mutta tiedän, että hän rakastaa minua ja on yrittänyt parhaansa. Koska olen itsekin aikuinen, tiedän, että äitiys ei tee ihmisestä hyvää ja täydellistä.

Ei ole mitään syytä vatvoa vanhempien tekemisiä tai tekemättä jättämiä loputtomiin. Suunnataan katse eteenpäin, ei toistetaan itse samoja virheitä.

Kaikilla on pahoja ajatuksia. Niin kauan kuin ne eivät ohjaa elämää ja tekoja eivätkä pakonomaisesti häiritse, ne ovat normaali osa ihmistä.

Jos ei saisi mielessään "lyödä lapiolla toista päähän", saattaisi tehdä sen oikeasti.

On turhaa ja haitallista yrittää tehdä itsestään pyhimystä edes omissa ajatuksissaan. On sallittava itselleen virheet, jotta ne voi muissakin ihmisissä antaa anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Voi että sä osat tehdä pienistä jutuista isoja. Tai sitten et vaan osaa kertoa niistä oikeasti merkityksellistä, ja takerrut yhteen tapahtumaan.

Mullakin soi äidin ääni päässä, kun välillä katselen sotkuista kotiamme. Mutta aikuinen minä ymmärtää, että kodin siistinä pitäminen oli oman äitini tapa hallita elämän kaaosta ja sopeutua keskiluokkaiseen ihanteeseen.

Toisin sanoen, äitini on välillä sanonut ikäviä asioita, joskus jopa satuttaakseen minua. Mutta tiedän, että hän rakastaa minua ja on yrittänyt parhaansa. Koska olen itsekin aikuinen, tiedän, että äitiys ei tee ihmisestä hyvää ja täydellistä.

Ei ole mitään syytä vatvoa vanhempien tekemisiä tai tekemättä jättämiä loputtomiin. Suunnataan katse eteenpäin, ei toistetaan itse samoja virheitä.

No se onkin eri asia, kun tiedät, että äitisi rakastaa sinua. Mua ei rakastettu ellen olisi ollut sellainen kuin vaaditaan, enkä ollut.

ap

Vierailija kirjoitti:

Niin, hylkäämme sinut ja otamme sinulta lapsesi pois. Jos näin tehtäisiin, niin se sukupolvien ketju katkaistaisiin.

ap

...ja aloitettaisiin uusi. Et tosiaan taida tajuta, miten tyhmä olet. Etkä ihan terve, kun hauraalle, henkisesti sairaalle latelet pösilön "totuuksiasi". Onko sosiopaattisen persoonallisuushäiriön käsite tuttu? Pitäisi olla, koska sinulla todennäköisesti on sellainen. Sinussa ei ole hitustakaan empatiankykyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, hylkäämme sinut ja otamme sinulta lapsesi pois. Jos näin tehtäisiin, niin se sukupolvien ketju katkaistaisiin.

ap

...ja aloitettaisiin uusi. Et tosiaan taida tajuta, miten tyhmä olet. Etkä ihan terve, kun hauraalle, henkisesti sairaalle latelet pösilön "totuuksiasi". Onko sosiopaattisen persoonallisuushäiriön käsite tuttu? Pitäisi olla, koska sinulla todennäköisesti on sellainen. Sinussa ei ole hitustakaan empatiankykyä.

No minulla olisi siihen kai oikeus, kun se hauras henkinen sairas muuten sairastutti minutkin? Ja eihän jatkaisi, eihän sellainen hylätty ihminen enää tekisi lapsia. Ja jos tekisi, hakisin nekin pois tai sukulaiseni ois voineet hakea. Ei ilkeille tarvitse olla ystävällinen, kun ne syyttävät muita kaikesta, eivätkä itseään ja hae apua.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, hylkäämme sinut ja otamme sinulta lapsesi pois. Jos näin tehtäisiin, niin se sukupolvien ketju katkaistaisiin.

ap

...ja aloitettaisiin uusi. Et tosiaan taida tajuta, miten tyhmä olet. Etkä ihan terve, kun hauraalle, henkisesti sairaalle latelet pösilön "totuuksiasi". Onko sosiopaattisen persoonallisuushäiriön käsite tuttu? Pitäisi olla, koska sinulla todennäköisesti on sellainen. Sinussa ei ole hitustakaan empatiankykyä.

Sinunlaistesiko takia meillä hyysätään ilkeitä vanhempia lasten kustannuksella?

ap