Onkohan toiveajattelua vaan?

Hassua. Vanhempani erosivat n.10 vuotta sitten. Pari päivää sitten he olivat luonani käymässä yhtä aikaa... Olipa omituista. Tunsin vieläkin sen lämmön ja " Jonkun" , jota heidän välillään aivan varmasti on vieläkin. Jotain sellaista luottamusta?? jonka näen puuttuvan molempien nykyisistä suhteista.



Onhan se tietty niin, että tytär näkee vanhempiensa suhteen aivan eri valossa kuin ne uudet suhteet... jossa kuviossa on itselle vieras uusi kumppani.



Välähtipä vaan mielessä, että kaipaavatkohan nuo koskaan toisiansa.