Onko äitiys muka pätevä syy kieltäytyä vuorotyöstä?
Tuttavani tuskaili, kun hän on työttömänä, eikä löydä muuta kuin vuorotyötä. Hänellä on lasten yksinhuoltajuus. Jos kaikki äidit kieltäytyisivät vuorotyöstä, eihän meillä olisi kohta töissä ketään esim. hoitoalalla tai kaupoissa. Todella monet vanhemmat joutuvat viemään lapsensa vuorohoitoon. Ihmettelen, mistä lähtien työttömänä on voinut valita, haluaako ottaa vuorotyön vai ei. Toinen tuttavani teki työsoppareita aina vain talviajaksi omasta tahdostaan, niin voi olla kesät lasten kanssa. Kesällä oli työtön "virallisesti", jolloin ammattiliiton työttömyyskassasta tuli rahaa. Luulin, että sellaiset systeemit on poistettu. Jos ei kesällä ammatti-ihminen Suomesta saa töitä, kun joka paikkaan palkataan sijaisia, osoittaahan se jo työhaluttomuutta. Mitä mieltä?
Kommentit (47)
Kyllä minun puolestani saa olla työttömänä joka kesä niin kuin haluaa, mutta ei siihen tarvitse työttömyystukia sotkea, jos kerran oikeasti ei ole työtön vaan vain palkattomalla.
Muutama fakta sekaan:
1) Kunnan EI ole pakko tarjota vuoropäiväkotia. Päivähoitoa on tarjottava, samoin eskari ja koulu. Mutta laki ei velvoita kuntaa VUOROpäivähoidon tarjoamiseen. Jos kunta sitä tarjoaa, niin ei ole pakko mitoittaa niin, että kaikille tarvitseville riittää.
2) Vaikka vuoropäivähoito olisi, se ei koske koululaisia. Ekaluokkalainen on kuitenkin aivan liian pieni olemaan yksin kotona yön yli.
3) Tämä olisi asia, jota kannattaa miettiä kun valitsee alaa. Esim. leipomot - helvetin huono palkka ja vielä huonommat työajat. Hoitoala, kauppa uusien aukioloaikojen myötä, tehtaat... Työnantajan ja lopulta asiakkaan on varmasti jossain vaiheessa tultava vastaan näissä kysymyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totaaliyksinhuoltajilla on lapset vuoropäiväkodissa. Yövuoroon tullessa vie lapset yöhoitoon.
Onhan se rankkaa, mutta esim sairaanhoitaja ei päiväpalkalla kyllä saa niin pajoa rahaa, että voisi perheen elättää ja vuokran maksaa..
Jos elää paremmin tuilla niin voi kasvattaa lapsia vähän isommiksi, tosin koululaistakaan ei ekaluokilla saisi jättää yöksi yksin. Jotkut kuitenkin näin tekevät, koska ei ole isovanhempia lähimaillakaan.
Koululaiset osaa jo itsekin välillä pyytää vaikka kaverilta, voiko niille tulla. Minulla ei ole yövuoroja, mutta kyllä minun äitini teki sairaalassa 3-vuorotyötä. Leskenä ei varmaan ollut pahitteeksi vuorotyölisät palkassa. Olin yövuorojen aikaan useinkin joko kummitädin luona yötä tai isompana kavereiden luona. Ei se ,että ne isovanhemmat on kaukana, tarkoita sosiaalisten suhteiden täydellistä puuttumista. Erakkona ei tarvitse elää, ja vastavuoroisesti ne kaverit voi tulla yökylään silloin kun niiden vanhemmat haluaa lastenhoitoapua.
Ihan viikottain voi siis lähettää lapset kavereille hoitoon kun niitä iltoja ja öitä on? Ja oletus että tottakai se kavereiden vanhemmille sopii. Meille ei ainakaan kukaan päässyt yökylään viikolla kun oli koulupäivä seuraava päivä. Eikä kyllä oo mun mielestä mitenkään hyväksyttävää säännöllisesti hoidattaa lapsiaan vierailla kun niitä vuoroja nyt kuitenkin joutuu jatkuvasti tekemään. Eiköhän sille vuorotyölle löydy joku muu tekijä kuin juuri se yh äiti.
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin, että kun lapset ovat pieniä, työnteosta voisi hiukan tinkiäkin ja olla vaikka ajoittain työttömänä työnhakijana. Ei se päivähoitokaan nimittäin yhteiskunnalle ilmaista ole, varsinkaan vuorohoito.
Itse olen lapseton ja koko ikäni töitä tehnyt, edelleen tekevä, joten tämä mielipiteenä siihen, mihin mun verovarojani saa käyttää.
En tiedä paljon on työttömyystuki tai muut mutta sen tiedän että minun palkkani ei ole koskaan kuukaudessa noussut niin korkeaksi mitä lasteni vuorohoito kunnalle maksaa. Eli oikeastaan yhteiskunta joutuu maksamaan siitä ilosta että minä teen töitä :D
Käyttäjä2628 kirjoitti:
Muutama fakta sekaan:
1) Kunnan EI ole pakko tarjota vuoropäiväkotia. Päivähoitoa on tarjottava, samoin eskari ja koulu. Mutta laki ei velvoita kuntaa VUOROpäivähoidon tarjoamiseen. Jos kunta sitä tarjoaa, niin ei ole pakko mitoittaa niin, että kaikille tarvitseville riittää.
2) Vaikka vuoropäivähoito olisi, se ei koske koululaisia. Ekaluokkalainen on kuitenkin aivan liian pieni olemaan yksin kotona yön yli.
3) Tämä olisi asia, jota kannattaa miettiä kun valitsee alaa. Esim. leipomot - helvetin huono palkka ja vielä huonommat työajat. Hoitoala, kauppa uusien aukioloaikojen myötä, tehtaat... Työnantajan ja lopulta asiakkaan on varmasti jossain vaiheessa tultava vastaan näissä kysymyksissä.
Juu, tai sitten jos kunta tarjoaakin vuorohoitoa, se voi tarjota sitä toisesta kunnasta! Mulla oli aikoinaan tilanne, jossa olisin joutunut kuljettamaan lapset vuorohoitoon naapurikuntaan, matkaa yli 30 km suuntaansa. Ja toki eri suuntaan, kun missä työpaikka oli...
Suomessa tukiverkosto on niin hyvä, että se mahdollistaa työkykyisen ihmisen jäämisen kotiin työnteon sijasta. Kannattaa kuitenkin hyvin tarkaan miettiä käyttääkö tätä mahdollisuutta vai tekeekö töitä ja kerryttää eläkettä ja työkokemusta. Työttömäksi jättäytymistä voi perustella itselleen lasten hoidolla tai millä huvittaa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että on omasta tahdostaan työtön.
Jossain vaiheessa työttömänä makaaminen voi koitua kohtaloksi. Jos olet ollut tarpeeksi pitkään työttömänä, et enää tarvittaessa saakaan töitä kovin helposti. Työnantajat palkkaavat mielummin töissäolevia ihmisiä kuin työttömiä. Vielä vähemmän pitkäaikaistyöttömiä. Työttömänä makaamista kadut viimeistään siinä vaiheessa kun on aika nauttia eläkepäivistä. Pienellä eläkkeellä on hankala nauttia elämästä kunnolla.
Kannattaa miettiä myös sitä, millaista esimerkkiä haluat näyttää lapsillesi. Lapset huomaavat hyvin aikaisessa vaiheessa, että muiden lasten vanhemmat käyvät töissä ja ihmettelevät miksi heidän vanhempansa ei käy töissä. Lapset ottavat esimerkkiä vanhemmista ja aikuisina omaksuvat vanhempiensa elämäntyylin. Työttömien lapsista tulee todennäköisemmin työttömiä aikuisena.
Kaikesta äitejä näköjään voikin syyllistää. En ole ikinä tehnyt vuorotyötä ja nyt lasten myötä entistä tyytyväisempi tilanteeseen. Mikäs sen hienompaa kuin vanhempi joka ihan itse haluaa olla lastensa kanssa esimerkiksi ne kesälomat! Ei ne lapset ikuisesti ole lapsia.
Ja tosiaan, kuinka moni lapseton ja mies kieltäytyy vuorotöistä? Heitäkin löytyy. Heillä ei ole mitään todellista syytä muuta kuin laiskuus! Yksi lapseton työkaveri aikanaan valitti, ettei voi olla koskaan pidempään töissä, koska hänellä on koira. Pidempään tarkoitti klo 18-19 asti. Ihme, että pystyi kuitenkin töiden jälkeen lähteen vaikkapa baariin. Syitä on monia.
Ottakaa niitä työttömiä vuorotöihin, kun kerran niitä on pilvin pimein tarjolla. Ei ne kaikki ole yh- äitejä.
Se nyt on niin ettei kaikki pysty vuorotyöhön edes lapsettomina. Lapsillakin on ne tietyt tarpeet eikä mun mielestä yh:n ole hyvä tehdä vuorotyötä jos lapset ovat pieniä. Miten jaksaa edes olla lasten kanssa yövuoron jälkeen? Ei lapsi voi olla hoidossa ympäri vuorokauden. Kotona on jaksettava tehdä myös paljon muuta kuin vain olla lasten kanssa. Kyllä se on sellainen määrä hommaa ettei siihen kannata ottaa vuorotyötä jos toisinkin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tukiverkosto on niin hyvä, että se mahdollistaa työkykyisen ihmisen jäämisen kotiin työnteon sijasta. Kannattaa kuitenkin hyvin tarkaan miettiä käyttääkö tätä mahdollisuutta vai tekeekö töitä ja kerryttää eläkettä ja työkokemusta. Työttömäksi jättäytymistä voi perustella itselleen lasten hoidolla tai millä huvittaa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että on omasta tahdostaan työtön.
Jossain vaiheessa työttömänä makaaminen voi koitua kohtaloksi. Jos olet ollut tarpeeksi pitkään työttömänä, et enää tarvittaessa saakaan töitä kovin helposti. Työnantajat palkkaavat mielummin töissäolevia ihmisiä kuin työttömiä. Vielä vähemmän pitkäaikaistyöttömiä. Työttömänä makaamista kadut viimeistään siinä vaiheessa kun on aika nauttia eläkepäivistä. Pienellä eläkkeellä on hankala nauttia elämästä kunnolla.
Kannattaa miettiä myös sitä, millaista esimerkkiä haluat näyttää lapsillesi. Lapset huomaavat hyvin aikaisessa vaiheessa, että muiden lasten vanhemmat käyvät töissä ja ihmettelevät miksi heidän vanhempansa ei käy töissä. Lapset ottavat esimerkkiä vanhemmista ja aikuisina omaksuvat vanhempiensa elämäntyylin. Työttömien lapsista tulee todennäköisemmin työttömiä aikuisena.
Mikä on sellainen vuorotyö jossa saa kerrytettyä eläkkeen jolla nauttii elämästä? Moni vuorotyö kuuluu noihin matalapalkka ja osa-aika aloihin.
Itse kun hain töitä piti tarkkaan laskea mitä palkka tulisi olemaan, kuinka paljon matkakulut ja mitä niihin menee aikaa eli kannattaako työn teko. Suomessa ei todellakaan ole mitään ruhtinaallisia tuki vaan osalla palkkataso on jäänyt todella pahasti elinkustankusten noustessa jälkeen ja siksi kaikki työ ei ole kannatavaa tekijälle.
Käyttäjä2628 kirjoitti:
Muutama fakta sekaan:
1) Kunnan EI ole pakko tarjota vuoropäiväkotia. Päivähoitoa on tarjottava, samoin eskari ja koulu. Mutta laki ei velvoita kuntaa VUOROpäivähoidon tarjoamiseen. Jos kunta sitä tarjoaa, niin ei ole pakko mitoittaa niin, että kaikille tarvitseville riittää.
Miksi pitää valehdella? http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730239: "5 §
Päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan."
Kyseessä siis asetus, ei laki, mutta ihan yhtä sitova. Jos vuoropäivähoidon järjestäminen olisi vapaaehtoista, yksikään kunta ei sitä järjestäisi, niin kallista se on.
Kaikissa vuorotöissä ei ole edes säännölliset vuorot, vaan mitä sattuu. Itse olen työskennellyt työssä, jossa työajat oli esim. 05.00-10.30 ja 16.00-20.00, eli kaksi pätkää samana päivänä.
Tai työssä, jossa aamuvuoro on 04.15-14.00 välisenä aikana,alkaen jossain välissä tuossa ajanjaksossa, ja iltavuoro 14.00-01.00 välisenä aikana. Yövuorossa oltiinkin sitten esim. 18.00-05.00. Ja tosiaan yön jälkeen saattoi olla iltavuoro, alkaen kello 17.00... puhumattakaan niistä 12 tunnin päivistä, esim. 8.00-20.00
Aamuvuoroon mennessä herätin lapset kolmelta ja vein hoitoon, tarhaikäiset siis, koululaiset jäi nukkumaan.
Iltavuorossa vanhempani hoitivat lapsia, jotka tulivat aamulla klo 8 kotiin, mennäkseen kouluun, samalla tarhassaolijat tulivat myös, eli omat uneni jäivät vähäisiksi
Tarviiko mainita,että olen yh.
Äitiys ei ole. Yksinhuoltajuus voi hyvinkin olla.
Meillä lähin vuoropäiväkoti on 45 kilsan päässä. Eikä työoaikkani ole siellä päinkään, vaan kotini lähellä. Vuorotyötä tehdäkseni minun pitäisi ajaa autolla (en omista autoa, mutta kun ei julkisiakaan kulje) ensin 90 km eli hoitopaikkaan ja takaisin, käydä sitten työvuorossa, ajaa uudestaan 90 km hakemaan lapset. Tarvitsisin siis auton ja lasten hoitopäivien mitta olisi lyhimmilläänkin työpäiväni pituus + hoitomatkat.
En suostu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähin vuoropäiväkoti on 45 kilsan päässä. Eikä työoaikkani ole siellä päinkään, vaan kotini lähellä. Vuorotyötä tehdäkseni minun pitäisi ajaa autolla (en omista autoa, mutta kun ei julkisiakaan kulje) ensin 90 km eli hoitopaikkaan ja takaisin, käydä sitten työvuorossa, ajaa uudestaan 90 km hakemaan lapset. Tarvitsisin siis auton ja lasten hoitopäivien mitta olisi lyhimmilläänkin työpäiväni pituus + hoitomatkat.
En suostu.
Täsmennän tätä vielä. En siis tyystin luumua kotona, vaan teen päivätyötä ja lapseni käyvät lähipäiväkodissa. Vuorotyö ei olisi sinällään ongelma, mutta lähipäikky on auki vain n. 6:30-17:30. Kuntahan kumminkin hoitaa velvollisuutensa ja tarjoaa vuorohoitoa, se nyt vain sattuu sijaitsemaan meidän kannalta ihan vikapaikassa. Ja kunnan kanta on, että yksi vuoropäikky riittää, missään kun ei sanota, kuinka kaukana ne saavat sijaita tarvitsijoista.
Onko aloittajalla lapsia, tuntuu olevan käsityskyky rajallinen siitä miten paljon lapset vaativat. Myös vanhemman on huolehdittava omista voimavaroistaan että saa lapset kasvatettua onnistuneesti. Esimerkiksi se saako nukkua säännöllisesti ei ole mikään pikkujuttu etenkään yksinhuoltajalle. Eikä kyse ole siitäkään pelkästään vaan kuten todettua hoitopaikoista, ajoista, onko tukiverkkoa, onko autoa, miten pitkät työmatkat. Kaikilla ei todellakaan ole ketään jolle lapset voi aina lykätä. Lapsilla olisi hyvä olla myös jonkinlainen rytmi. Olipa kertakaikkiaan ymmärtämätön ja sivistymätön keskustelunaloitus.
Meillä oli tuossa taannoin tilanne, että itse olin työtön ja mies normaalissa päivätyössä jossa työpäivä matkoineen klo 6.30- 16.15.
Minulle tarjottiin vuorotyötä, jossa tehtäisiin pääasiassa iltavuoroa, myös yövuoroa olisi ollut 1-3 yötä/viikko, listasta riippuen. Päivävuoroa olisi ollut max. 1päivä viikossa, mutta ei joka viikko. Iltavuoro olisi alkanut 14 ja kestänyt klo 22 saakka. Näinä päivinä en olisi siis nähnyt lastani kuin sen hetken aamulla ennen kuin hän lähtee kouluun. En olisi voinut hakea häntä koulusta kotiin, koska ei pärjäisi yksin tuota aikaa, mikä olisi jäänyt minun lähdettyä töihin siihen että isänsä tulisi kotiin. Tukiverkkoa meillä ei paikkakunnalla ole.
En millään äitinä pystynyt taipumaan tuohon, tuskin kukaan Äiti pystyy tekemään tuollaista työaikaa, kuin pakosta.
Kenelläkään ei ole velvoitetta tehdä vuorotyötä oli lapsia tai ei. Tai työtä ylipäätään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta äitejä näköjään voikin syyllistää. En ole ikinä tehnyt vuorotyötä ja nyt lasten myötä entistä tyytyväisempi tilanteeseen. Mikäs sen hienompaa kuin vanhempi joka ihan itse haluaa olla lastensa kanssa esimerkiksi ne kesälomat! Ei ne lapset ikuisesti ole lapsia.
Ja tosiaan, kuinka moni lapseton ja mies kieltäytyy vuorotöistä? Heitäkin löytyy. Heillä ei ole mitään todellista syytä muuta kuin laiskuus! Yksi lapseton työkaveri aikanaan valitti, ettei voi olla koskaan pidempään töissä, koska hänellä on koira. Pidempään tarkoitti klo 18-19 asti. Ihme, että pystyi kuitenkin töiden jälkeen lähteen vaikkapa baariin. Syitä on monia.
Ottakaa niitä työttömiä vuorotöihin, kun kerran niitä on pilvin pimein tarjolla. Ei ne kaikki ole yh- äitejä.
Mitä työttömiä? Hoitoalalla ei edes ole työttömiä. Kun yritettiin saada kesäsijaisia, alkoi heti vinkuminen, voiko tehdä vain aamua, saako joka toisen vkl vapaaksi (ei saa), voiko ottaa palkatonta vapaata lomamatkan ajaksi, voiko tehdä työsopparit vain kesäkuulle ja elokuulle, kun heinäkuussa päiväkoti kiinni jne. Yrittäkää itse löytää ne pilvin pimein jossain lymyilevät työhaluiset, työttömät ei-yh:t.
Itse olen neljän lapsen äitinä tehnyt aina kolmivuorotyötä. Mulla on kyllä mies joka tekee säännöllistä työaikaa. Meilläkin lapset on olleet hoidossa noin 3 pv/viikossa juuri tuon vuorotyön ansiosta. Mun työpaikalla useampikin totaali-yh on tehnyt 3-vuorotyötä, mutta ymmärrän kyllä että on siinä hirveä järjesteleminen ja aikatauluttaminen. Meillä on ollut etuna se että työnantaja on todella joustava työvuorojen kanssa ja työntekijöiden tarpeet huomioidaan erinomaisen hyvin vuorojen suunnittelussa.
Sanoisin siis että yh-äitiys ei estä vuorotyön tekoa ainakaan niin kauan kuin on päiväkoti-ikäisiä lapsia. Koululaisten kanssa onkin sitten hankalampaa koska heille ei ilta- ja yöhoitoa enää järjesty niin helposti.
Mä sanoisin, että kun lapset ovat pieniä, työnteosta voisi hiukan tinkiäkin ja olla vaikka ajoittain työttömänä työnhakijana. Ei se päivähoitokaan nimittäin yhteiskunnalle ilmaista ole, varsinkaan vuorohoito.
Itse olen lapseton ja koko ikäni töitä tehnyt, edelleen tekevä, joten tämä mielipiteenä siihen, mihin mun verovarojani saa käyttää.