Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksei vanhan ajan kodinhoitajia enää ole?
Minun isovanhempani olivat tavallisia työläisiä. Pappa oli tehtaalla, mummo oli kaupassa. Heillä oli kaksi lasta. He elivät tavallista alemman luokan elämää. Silti heillä oli kotiapulainen laittamassa ruokaa, siivoamassa ja pyykkäämässä sekä katsomassa lasten perään, kunnes nuorempi täytti 16. Kotiapulainen asui kotonaan, tuli töihin ennen isovanhempieni lähtöä töihin, hoiti päivän aikana kodin kuntoon, teki ostokset, vastaanotti lapset koulusta, auttoi läksyissä, lähti kotiin vasta kun isovanhemmat palasivat kotiin suoraan valmiiseen pöytään.
En voi kuvitellakaan, että meillä olisi varaa nykypäivänä ottaa kotiapua, tai edes au pairia. Me olemme keskipalkkaisia ja meillä on yksi päiväkoti-ikäinen lapsi. Yhteinen nettomme on 3 500 euroa, mikä on varmasti suhteessa todella paljon paremmin kuin isovanhemmillani aikoinaan. Minua hirvittäisi palkata edes siivoojaa pari kertaa viikossa. Mutta olisihan tuollainen kotiapu ihanaa.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä taas keksitään syitä miksi ei työ kelpaa.
Parempaa on sitten se että hirveä määrä ihmisiä työttömänä tai asuu vanhempien nurkissa kuin että elättäisi itsensä.
Onhan noita siivousfirmoja paljon ja varsinkin nuoret perheet ovat tottuneet käyttämään niitä. Kuitenkin lastenhoitoon palkkaisi mielellään luotettavan ja osaavan ihmisen ja nämä taas usein ovat jo päiväkotien palkkalistoilla. Niitä ’kunnollisia maalaistyttöjä’ , jotka ovat tottuneet hoitamaan kotona pikkusisariaan, ei ole enää saatavilla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajatellaan että sopiva bruttopalkka tällaiselle ihmiselle olisi 2000 euroa/kk, se tarkoittaisi että kokonaisuudessaan hintalappu olisi 2840 euroa, sillä sosiaaliset ym sivukulut ovat 42 %.
Harvalla tavallisella ihmisellä on varaa maksaa melkein 3000 euroa kuukaudessa kodinhoidosta.
Jos rahaa on, mikäs siinä. Sen kun palaatte kodinhoitajia.
Miksi sopiva bruttopalkka olisi 2000 euroa/ kk, koska moni saattaisi tehdä sitä vaikka kympillä tunti ja kuka ihme tarvitsee kodinhoitajaa 40 h/ vko? Eiköhän puolipäiväinenkin ole jopa yli tarpeen suurimmalle osalle?
No se kodinhoitaja maksaa tuosta bruttopalkastaan verot, joten käteen jää huomattavasti vähemmän. Ja jos asut pääkaupunkiseudulla ( missä näitä töitä on) asuminen on niin kallista, että suurin osa siitä nettopalkasta menee vuokraan. Harva nuori haluaa ko uraa. Kunnallinen kodinhoitaja oli muuta, kuntahan maksoi palkan ja muutenkin työsuhde oli turvatumpi. Nythän yksityisenä kodinhoitajana olet täysin työnantajasi armoilla.
Veikkaan, että näitä tekee pimeästi aika moni ja usealle työnantajalle eikä täyttä työaikaa yhdelle. Ainakin itselle tuli paljon tarjouksia ulkomaalaisperäisiltä henkilöiltä (saa jotain tukia yhteiskunnalta/ asuu kommuunissa) ja parilta nuorelta (välivuosi? asuu vielä kotona?).
Se on tietysti siitä työnantajasta kiinni, miten haluaa tukea harmaata taloutta. Mutta, jos haluaa esim kotitalousvähennyksen, silloinhan työntekijän tiedot tulevat esille ja tieto työntekijästä menee verottajalle.
Nuorena likkana 70luvulla olin tuollaisessa pestissä
Meilläkin oli kotiapulainen 80-luvulla. Isäni oli sähköinsinööri ja äiti piirtäjä, joten kovin keskiluokkaista elämää elettiin. ”Hanna” asui meillä, hän sai minun huoneeni kun minä ja sisarukseni jaoimme huoneen. Työaika alkoi kun äiti lähti töihin ja päättyi, kun toinen vanhemmista tuli kotiin n.17 maissa. Palkasta en tiedä paljonko hänelle maksettiin. Hän oli tyytyväinen ja muistan, että hän itki lopettaessaan meillä. Saimme kaikki lapset kukkalähetyksen häneltä yo-päivänä vielä 15v sen jälkeen kiun hän muutti muualle.
Palkkaaminen on tehty tänä päivänä aivan mahdottomaksi. Sen lisäksi, että se on älyttömän vaikeaa ja paperisotaa vaativa asia, niin 1500 euron palkka maksaa perheelle oikeasti 2700 euroa, eli yhden bruttopalkan. Sen sijaan, että molemmat vahemmat ja kolmas henkilö olisi töissä, on usein kannattavampaa, että toinen vanhempi jää pois työelämästä, varsinkin jos perheessä on vielä erityistä tukea vaativa lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli kotiapulainen 80-luvulla. Isäni oli sähköinsinööri ja äiti piirtäjä, joten kovin keskiluokkaista elämää elettiin. ”Hanna” asui meillä, hän sai minun huoneeni kun minä ja sisarukseni jaoimme huoneen. Työaika alkoi kun äiti lähti töihin ja päättyi, kun toinen vanhemmista tuli kotiin n.17 maissa. Palkasta en tiedä paljonko hänelle maksettiin. Hän oli tyytyväinen ja muistan, että hän itki lopettaessaan meillä. Saimme kaikki lapset kukkalähetyksen häneltä yo-päivänä vielä 15v sen jälkeen kiun hän muutti muualle.
Palkkaaminen on tehty tänä päivänä aivan mahdottomaksi. Sen lisäksi, että se on älyttömän vaikeaa ja paperisotaa vaativa asia, niin 1500 euron palkka maksaa perheelle oikeasti 2700 euroa, eli yhden bruttopalkan. Sen sijaan, että molemmat vahemmat ja kolmas henkilö olisi töissä, on usein kannattavampaa, että toinen vanhempi jää pois työelämästä, varsinkin jos perheessä on vielä erityistä tukea vaativa lapsi.
Niin tuo teidän kotiapulainen maksaisi palkastaan normaali veron lisäksi asuntoedusta, minkä tarjositte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin 90-luvulla, juuri valmistuneena 19 -vuotiaana päivähoitajana, lasten -ja kodinhoitajana varakkaassa perhessä. Palkka oli ihan normi, sama minkä olisi saanut päiväkodissa. Tykkäsin kovasti, oli täysi vapaus ja itsenäisyys työpäivän aikana päättää, miten asiat tekee. Työaika joustava, kunhan tuli 40 h/vko täyteen. Perheen lapset oli myös ihania ja koko perheestä tuli mulle läheinen, ollaan vieläkin yhteydessä. Hyvin leppoisaa työtä, viikkosiivousta lukuunottamatta. Välillä nykyisessä työrumbassa ja kiireessä muistelee kaiholla noita aikoja. Hyvä ensimmäinen työpaikka nuorelle, parin vuoden jälkeen tosin alkoi kaivata hieman haastavampaa duunia ja niinhän sen kuuluukin mennä.
Miksi näin kuvittelet? Minun lapsuudessa oli meillä, ja vielä 80luvulla pojallani oli hoitaja kotona. Tosin hän ei siivonnut mutta ruokaa laittoi ja oikein nauttii siitä. Meillä oli tilaa joten hän myös asui meillä mielellään. Kotiin vietiin hänet perjantaina. Joskus hän ei halunnut mennä kotiin ollenkaan. Ihana Sylvi-täti oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täällä taas keksitään syitä miksi ei työ kelpaa.
Parempaa on sitten se että hirveä määrä ihmisiä työttömänä tai asuu vanhempien nurkissa kuin että elättäisi itsensä.
Mikä työ? Maksaako joku ne työnantajamaksut ja muut että työstä jäisi vielä palkkaa,veikkaan että ei maksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään rahaa laitetaan mielummin kalliisiin puhelimiin, merkkivaatteisiin, ulkomaanmatkoihin yms. Sen rahan voisi käyttää vaikka siivoojan palkkaamiseen.
Minulla on näppäinpuhelin, ulkomailla emme ole käyneet neljään vuoteen (eikä edes laivalla), vaatteeni ostan Halpa-Hallista, autot ovat 15 vuotta vanhoja, mitään emme harrasta. Itse siivotaan. Verotus on kova, työmatkoihin menee kaksi tankillista bensaa joka kuukausi, asuntolainaan tonni kuussa. Kotiapulainen olisi superluksusta. Mutta eihän sitä tästä 3500 euron netosta makseta.
Entisaikaan, kun nuoren naisen piti itsenäistyä omilleen, ehkä jo nuorena, lastenhoitajaksi lähteminen oli hyvä keino, kun hän sai työsuhdeasunnon.
Meidän hoitaja asui kellarihuoneessa.
Silloin aivan pienille ei ollut kai tarhasysteemiä.
90-luvulla kotiavustajakurssi kesti n.3kuukautta.
Kodinhoitajakoulutus kesti peräti 2vuotta, työnkuva oli monipuolinen. Mutta usein vanhemmat asiakkaat piti tätä vain piikana tai siivoojana, vaikka koulutukseen kuului ensiapua, kuuntelua tai vaikka vaikeiden papereiden tulkintaa.
Suurin virhe on ollut jättää kansalaistaito-aine pois peruskoulusta.
Myös yliopistossa voisi olla pakollinen käytännön taitojen kurssi. On nähty kamalia poikia, maistereita oikein, mutta eivät osaa yhtään siivota, laittaa pyykkejä. Ei yhtään osata ruoanlaittoa, ei saada rahoja riittämään. Niiltä ei saa koskaan rahojaan tai lainaamiaan tavaroita takaisin.
Pahan mielen jättää toiselle humanisti vailla käytännön taitoja vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa aika rankalta että on tosi huonolla palkalla tärkeässä työssä (kasvattaa lapsia yms. mitä esimerkiksi läksyissä auttaminen on) ja työajat ovat 5 päivänä viikossa "ennen kun vanhemmat lähtee töihin siihen asti että tulevat takaisin". Eikö tämä tarkoittaisi perus 8-4-duunille että kodinhoitajan työaika olisi jotain 7-5, ehkä jopa aiemmin riippuen vanhempien työmatkan pituudesta?
Tekisittekö itse 10h työpäiviä 5 päivänä viikossa palkalla, joka olisi nykyaikaan suhteutettuna juurikin tuo n.300€/kk joka mainittiin aiemmin? Luojan kiitos yhteiskuntamme on mennyt siinä määrin eteenpäin ettemme oleta enää että nuoren naisen (tosiasia on että ette te mitään miehiä kodinhoitajina kuvittele kun mietitte näitä, ollaan rehellisiä) elinkaareen kuuluu normaalina osana muutama kuukausi tai vuosi orjatyötä kunnes joku mies tulee ja korjaa pois ja sitten "palkkaat" jo oman orjan seuraavasta sukupolvesta.
Siksi ei ole enää "kodinhoitajia". Epäinhimillinen käytäntö joka nykyään ymmärretään oikeaksi ammatiksi (jollainen se on) josta on maksettava vaatimustason mukainen palkka.
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa kaikille, paitsi sille kodinhoitajalle.
jos tuosta sais sopivaa palkkaa niin mikäs siinä! itse ainakin voisi tehdä tuollaista hommaa jos palkkakin olisi sen mukainen. Noille vaan maksettais niin kurjasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika rankalta että on tosi huonolla palkalla tärkeässä työssä (kasvattaa lapsia yms. mitä esimerkiksi läksyissä auttaminen on) ja työajat ovat 5 päivänä viikossa "ennen kun vanhemmat lähtee töihin siihen asti että tulevat takaisin". Eikö tämä tarkoittaisi perus 8-4-duunille että kodinhoitajan työaika olisi jotain 7-5, ehkä jopa aiemmin riippuen vanhempien työmatkan pituudesta?
Tekisittekö itse 10h työpäiviä 5 päivänä viikossa palkalla, joka olisi nykyaikaan suhteutettuna juurikin tuo n.300€/kk joka mainittiin aiemmin?
Jos lapset kerran ovat koulussa, työaika olisi 7-9 ja sitten esim. 12-17 riippuen lasten kotiintuloajasta. Aamupalan päiväruuan tekemisen lisäksi olisi kevyttä siivousta. Moni nykypäivän siivoojahan esimeriksi tekee tuollaista työpäivää ja jopa vielä typerämmillä työajoilla.
Itsekin olen ollut siivousfirmalla opiskeluaikoina ja siellä tein työtä kolmessa paikassa päivittäin niin, että yhdessä paikassa olin klo 7-9 (vaatekauppa), toisessa klo 14-16 (rappusiivous) ja kolmannessa klo 18-20 (toimisto). Päivällä kävin luennoilla, kakkos- ja kolmospaikan välillä söin ja kävin kaupassa, illalla tein opiskelutehtäviä ja luin tentteihin. Tuntipalkka töistä oli 8 euroa.
Mielestäni olisi loistohomma, jos nykyteini opiskelisi päivisin ja tekisi töitä esim. klo 7-9 ja 14-17 saisi vielä sen asunnon itselleen palkan lisäksi (tai asua siellä perheen kotona omassa huoneessa + oma vessa + oma keittopaikka siellä huoneessa, siis mikro ja jääkaappi ja kahvinkeitin). Työ olisi juuri tuollaista aamupalaa+päiväruokaa, imurointia, moppausta, lasten vastaanottamista koulusta tai päiväkotikuljettamista. Opintotukeahan ei saa ennen kuin kaksikymppisenä, ja tuosta irtoaisi jo 800 euroa kuussa asunnon lisäksi. Moni äiti tai isä olisi hyvilläänkin, kun asunto ja toimeentulo omalle opiskelijalapselle järjestyisi noin hyvin ja vielä olisi toisen perheen silmälläpidon alaisena eikä heti kylmiltään muuta kauas pois kotoa ihan yksikseen asumaan ja pärjäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika rankalta että on tosi huonolla palkalla tärkeässä työssä (kasvattaa lapsia yms. mitä esimerkiksi läksyissä auttaminen on) ja työajat ovat 5 päivänä viikossa "ennen kun vanhemmat lähtee töihin siihen asti että tulevat takaisin". Eikö tämä tarkoittaisi perus 8-4-duunille että kodinhoitajan työaika olisi jotain 7-5, ehkä jopa aiemmin riippuen vanhempien työmatkan pituudesta?
Tekisittekö itse 10h työpäiviä 5 päivänä viikossa palkalla, joka olisi nykyaikaan suhteutettuna juurikin tuo n.300€/kk joka mainittiin aiemmin?
Jos lapset kerran ovat koulussa, työaika olisi 7-9 ja sitten esim. 12-17 riippuen lasten kotiintuloajasta. Aamupalan päiväruuan tekemisen lisäksi olisi kevyttä siivousta. Moni nykypäivän siivoojahan esimeriksi tekee tuollaista työpäivää ja jopa vielä typerämmillä työajoilla.
Itsekin olen ollut siivousfirmalla opiskeluaikoina ja siellä tein työtä kolmessa paikassa päivittäin niin, että yhdessä paikassa olin klo 7-9 (vaatekauppa), toisessa klo 14-16 (rappusiivous) ja kolmannessa klo 18-20 (toimisto). Päivällä kävin luennoilla, kakkos- ja kolmospaikan välillä söin ja kävin kaupassa, illalla tein opiskelutehtäviä ja luin tentteihin. Tuntipalkka töistä oli 8 euroa.
Mielestäni olisi loistohomma, jos nykyteini opiskelisi päivisin ja tekisi töitä esim. klo 7-9 ja 14-17 saisi vielä sen asunnon itselleen palkan lisäksi (tai asua siellä perheen kotona omassa huoneessa + oma vessa + oma keittopaikka siellä huoneessa, siis mikro ja jääkaappi ja kahvinkeitin). Työ olisi juuri tuollaista aamupalaa+päiväruokaa, imurointia, moppausta, lasten vastaanottamista koulusta tai päiväkotikuljettamista. Opintotukeahan ei saa ennen kuin kaksikymppisenä, ja tuosta irtoaisi jo 800 euroa kuussa asunnon lisäksi. Moni äiti tai isä olisi hyvilläänkin, kun asunto ja toimeentulo omalle opiskelijalapselle järjestyisi noin hyvin ja vielä olisi toisen perheen silmälläpidon alaisena eikä heti kylmiltään muuta kauas pois kotoa ihan yksikseen asumaan ja pärjäämään.
On monta opiskelualaa, millä ehdottamasi rytmi ei ole mahdollista mitenkään päin.
Korkeakouluopinnoissa voi ensimmäinen luento alkaa hyvinkin klo 8.00. Siitä ne vajaat pari tuntia yhtä. Seuraava perään tai tauko, milloin syödään tai luetaan. Sitten taas luento. Tauko. Viimeisin luento voi olla josku klo 18-20. Sitten lisää tehtäviä ja lukemista päälle. Rytmitys ei ole mitään lukujärjestyshommaa välttämättä.
Aivan järkyttävää kuinka moni suomalainen olisi valmis orjuuttamaan maansisarensa :(
Nykyisin opiskelijat eivät ole aikoihin enää halunneet asua edes soluasunnoissa. Oma talous, wc ja keittiö ilman muita. Puhumattakaan, että eläisi vieraan nurkissa. Au pairitkin ovat teini-iässä ja kiukuttelevat välillä koti-ikävässä ja hemmotellulla paremman perheen taustalla ihan perustehtävistä, mitkä on etukäteen selvitetty ja määritelty. Poikaystävän kanssa chattaily on kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa kaikille, paitsi sille kodinhoitajalle.
Hienoa, että joku ymmärtää :)
Minä olin tuollainen kodinhoitaja, paitsi en siivonnut, vaan tein ruuat, siistin keittiön ja hoidin pyykkihuollon. Oli aluksi ihan kivaa, ja kaikki tyytyväisiä.
Tein aivan tavallista kotiruokaa, mutta sitten alkoivat kovat vaatimukset. "Laitatko sitä hyvää sosekeittoa meille myös lauantaiksi"? "Ostin ison paistin, laitatko uuniin"? "Silitä kuule äkkiä se mun punainen hame" (Olin juuri saanut työni tehdyksi ja lähdössä kotiin)
Hellalla kiehui yhtä aikaa kiisseli, kastike, perunat, kananmunat, soppakattila jne. Uunissa kypsyi laatikkoruoka ja pakkasesta piti jotain sulattaa ja paistaa ja keittää. "Jos ehdit, niin tekisitkö vielä sitä ja sitten vielä tätä"? "Voi hyvä ihme, kuinka sinä olet nopea" "Vieraita tulee illalla, etkö viitsisi imuroida ja katsotko, että vessa on puhdas" ?(Ei kuulunut mun hommiin) Työhaastattelussa asiat olivat aivan toisin. Minulle valehdeltiin ja kieroiltiin.
Kiitti, mulle riitti. Perheen lellikakara rupesi komentelemaan ja haistattelemaan jne. Mitään kunnioitusta ei ollut. Kaiken päälle minua kutsuttiin kotiapulaiseksi, koulutettua työntekijää. Sain myöhemmin kuulla, että mulla oli ollut kymmeniä edeltäjiä joille oli kaikille annettu potkut. Työsuhteeni kesti useita vuosia. Varovasti näiden kanssa!
Alue: Aihe vapaa
Ap: kysymys oli, miksei entisaikojen kodinhoitajia enää ole. Voihan sitä tehdä tuntitöinä perheissä siivous- ja lastenhoitotöitä, toki. Ja maksu silloin tuntipalkkaperusteinen.
Entisajan kodinhoitajathan olivat Kotisisaropiston käyneitä kodin-ja lastenhoidon ammattilaisia ja useimmiten kunnan palkkaamia.
Olivat lapsiperheessä viikosta kahteen esim, kun äiti oli synnytyslaitoksella. Tuohon aikaan ei vain enää ole paluuta.
Jos haluaa palkata kotiin apua, sitä on kyllä saatavilla, mutta se on itse maksettava. Saahan ko menoa kyllä käyttää kotitalousvähennykseen.