Mies paljasti olevansa rahaton
Olemme tavanneet vasta pari kertaa. Mies kertoi odottelevansa palkanmaksupäivää, sitä ennen onnistuu vain maksuton ajanviete. Minulla alkoi vähän hälytyskellot soida.
Olen tarjoutunut maksamaan treffeillä itse (eikä se ole mikään ongelma), mutta mies toi minulle 10-20 euron arvoiset lahjat kaksilla treffeillä. Ihmettelen kovasti, miksi hän on tuonut ne, jos rahatilanne on ollut heikko... käyköhän miehelle useinkin näin? Ei ainakaan maininnut mitään, että tämä heikko rahatilanne olisi poikkeusjuttu.
Itselläni on aina jonkin verran ylimääräistä jemmarahaa käyttötilin lisäksi toisella tilillä - ja käteistäkin löytyisi kotona. En tiedä, miten suhtautua tuohon raha-asiaan. Ei ehkä heti pitäisi maalailla piruja seinille... vai mitä mieltä olette?
Kommentit (31)
Elämänhallinnassa pahaa ongelmaa täytyy olla, jos on rahaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seilaat vaarallisilla vesillä...
Minua pelottaa juuri tämä. Yritän nyt varovasti udella, mikä tämä rahajuttu oikein on. Yhteiselo miehen ja ehkä jossain vaiheessa myös yhteisen lapsen kanssa kuulostaisi kamalalta ajatukselta, jos mies käy töissä muttei omaa sen verran itsekuria että olisi 36-vuotiaaksi elettyään saanut säästöjä kasaan... olisipa mukava sanoa lapselle, että iskällä on nyt rahat loppu, äiti maksaa. Alkoi vähän oikeasti ahdistavaa. Yritän nähdä tilanteen realistisesti ja pidän varani. Jos tämä ei ole miehelle poikkeustilanne ja jos hänen säästönsä ja omaisuutensa työssäkäyvänä ihmisenä ovat oikeasti 0 e, niin olemme liian erilaisia...
Minä olen melkein nelikymppinen nainen. Koko elämä on mennyt vuoroin pätkätöissä ja vuoroin työttömänä. Ammattikoulutus on, mutta omalla alalla palkka on niin pieni, että ei siitä näiden pk-seudun vuokrien jälkeen paljon säästöön enää jää kun elääkin pitäisi. Minulla ei siis ole omaisuutta taikka säästöjä. Mistä ihmeestä sellaisia voi kartuttaa, jos edes palkkatulot eivät ole itsestäänselvyys? En minä siltikään mikään tuhlari ole, päinvastoin, osaan vuosien kokemuksella elää hyvinkin pihisti. Luottotiedot ovat kunnossa myös, mutta en tykkää ostaa luotolle kuin äärimmäisessä tarpeessa. Viimeksi ostin pesukoneen osarilla, kun edellinen hajosi ja totesin viiden viikon jälkeen, että minun rahkeeni ja voimavarani nyrkkipyykkäämiseen kokopäivätyön ohella ovat rajalliset.
Raha on se asia mikä parisuhteissa aiheuttaa eniten riitaa. Parisuhteen onnen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kumppanien asenne rahaan on sama.
Kyse ei siis ole siitä että olisi vain yksi ainoa oikea tapa hoitaa raha-asioita vaan siitä, että se raha-asioiden hoitotapa kohtaa.
Kertoo muuten jotakin sekin että ensin ostellaan lahjoja sitten kerrotaan että täytyy keksiä ilmaista tekemistä kun ei ole rahaa. Sitä ilmaista tekemistä voisi keksiä ihan ottamatta rahaa puheeksi. Ja aikuisilla työssäkäyvillä ihmisillä ei oikeasti tule KOSKAAN mitään "isoja yllättäviä menoja", ei minulla ainakaan. Vaikka auto hajoaisi ei se ole "yllättävä" meno: olen varautuneet kaikkeen tuollaiseen.
Osa-aika- ja/tai matalapalkka-alan työ ilman lisiä yhdistettynä kalliiseen vuokraan ja mahdollisesti oman auton (velkaa?) pitämiseen - eipä siinä juuri rahaa yli jää ellei suunnitelmallisesti säästä. Hänellä taisi olla juuri joku suuri, pakollinen menoeräkin (johon tosin olisi kai pitänyt osata varautua).
Eihän tuo järkevää ole, mutta toimii naisiin. Eli evolutiivisesesti järkevää.
Normaalilla ihmisellä on varuilta luottokortti tuollaisia tilanteita varten. Eikä ole yli varojensa elämistä, jos sillä satunnaisen kahvin tai muuta pientä maksaa, koska tilannehan korjaantuu palkkapäivänä, jolloin velan voi maksaa kokonaan pois.
Opin yhden tuollaisen suhteen jälkeen, että elän mieluummin yksin kuin rahoitan jonkun miehen elämää. Sujuvasti unohtui lompakko kotiin muutamalla kauppareissulla tai baarissa. Kerran olimme ruokaostoksilla ja sanoi maksavansa ostokset. Otti ostoskoriin useamman kaljankin ja sitten ei ollutkaan rahaa. Käskin viedä kaljat pois ja maksoin ruuat itse.
muutenkin teki outoja kännykkäkauppoja eli osti kännykän ja myi sen pois. Lyhyen tuttavuuden aikana teki monet kerrat tuota.
Miksi ihmeessä ostelee lahjoja jos on niin peeaa. "Viimeiset rahani sinuun käytin kulta" ja taustalla varmaan ajatus että vastalahjaksi voisit tarjota pizzan tm.
Mitä ne lahjat muuten olivat?
Niin, voihan sitä pyytää vaikka lenkille tai rannalle näin kesällä eikä maksa mitään. Itse en uudelle tuttavuudelle tiedottaisi että on rahat loppu. Miksi edes alkaa deittailemaan semmoiseen aikaan kun ei ole varaa sitten tehdä mitään?
Se on niin totta että jos rahankäyttötottumukset ei kohtaa, tulee isoja ongelmia suhteessa pidemmän päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän eronnut ja sitä kautta menettänyt omaisuutta ja rahaa? Miksi toi sinulle lahjoja?
En tunne miestä vielä juurikaan, mutta mistään erosta en ole kuullut... Mies on kyllä ollut sinkkuna jo pidemmän aikaa.
Mies halusi varmaankin vain tehdä lahjoilla vaikutuksen. Olin hämmästynyt lahjoista, eikä lahjojen saaminen oikeastaan tuntunut kovin mukavalta, sillä olimme vasta tavanneet ja olin tosi hämmentynyt lahja-asiasta. Ihastuin kuitenkin miehen luonteeseen.
Hän on rehellinen, kunnioittaisin sitä.
Periaatteessa voisin ajatella että miehellä on se raja jonka jälkeen ei harrasta ylimääräisiä huvituksia. Tai sitten elää tosiaan kädestä suuhun, ja rahat ovat oikeasti loppu, lahjat varastettu tai ehkä ostettu alun perin jollekin muulle, tällaiseenkin olen törmännyt.
Just! Ja seuraavaan pakolliseen hankintaan / menoon hän pyytääkin sinulta pikku vippiä. Sori ap, mutta tämä on tuttu kaava, jota käyttävät myös jenkkiupseerit nettituttavuuksiensa kanssa.