Minun kesämökki ja miehen aikuinen poika perheineen!
Kesäpaikkani on sukumme rakas,ihana paratiisi. Täällä on rauhaa, ja useita rakennuksia ja oleskelutiloja.
Miehelläni on aikuinen poika, joka naimisissa ja kaksi peräjälkeen tehtyä lasta. Miniä on jatkuvasti väsynyt, kaikkea käskemistä ja mitään kontrollia kaihtava hippityttö. Eli lapset elää heillä kuin pellossa. Ei näytä äiti myöskään jaksavan lapsia, vaan haluaa lähinnä lukea tai haaveilla.
Minulla on vastuullinen ja paljon paineita sisältävä työ. Siksipä kuukauden kesäloma mökillämme on aina ollut minulle se tärkein ja voimaa antava tauko vuodessa. Tämä on todella erityksessissä oleva paikka jossa pääsee täydellisesti irti kaupungin ja työn ilmastosta!
Toisen lapsen synnyttyä loppui perheeltä kait jaksaminen kokonaan ja arki näyttää olevan pelkkää selviytymistä.
Joten lähdetäänpä iskän ja sen vaimon mökille. Ja ollaan siellä kokonainen kuukausi kun nekin on siellä.
Jätetään ne lapset "nauttikaa luonnosta" eli juoksemaan täysin valvomatta rantoja ja laitureita.
Ei ruokahuoltoa, ei päivärytmiä, "voi voi ku me unohdettiin päiväunet kokonaan". Äiti haaveilee ja lasten isä istuu penkillä eikä puutu mihinkään, katselee vaan.
Ja on yritetty sanoa esim että meille tulee muita vieraita. Vastaus:"Ei se haittaa, me voidaan mennä tuonne peräaittaan nukkumaan".
On sanottu että lähdetään pois mökiltä jonnekin kesäjuhliin. Nämä vaan kysyy että " koska tulette sieltä takaisin?".
Ne tietää että mun loman ajan olemme täällä.
Mieskään ei halua sanoa pahasti pojalleen, enkä minäkään voi ihan suoraan karjaista että menkää jo jumankauta muualle. Ei ole tarkoitus laittaa välejä poikki.
Mutta ei voi olla näinkään, että tullaan toiste mökille itse huilaanaan ja aivan selvästi halutaan jättää ne lapset meidän kontolle kun itellä ei voimat riitä.
Minäkin tarvitsen ja haluan lomaa. Omalla mökilläni.
Kun työt alkaa, tänne asti ei enää ajella niin helposti: Matkaa on ja mökillä laittamista.
Mun ainoa henkireikäni menee tässä hässäkässä!
Ja ei auta vaan huolehtia omista ruuista tai puuhailla vain omiaan. Niilä ei siis ole mitään mukanaan , ne ei osaa lähteä täältä itsenäisesti kaupoille (veneily mahdottomuus), lapset änkee joka tapauksessa tupaan ja mankuu ruokaa ja yleensäkin jotain kontaktia aikuisiin.
Arvioini on että keskenkasvuinen miniä ei ymmärtänyt alkuunkaan millaista pikkulasten kanssa eläminen on ja vastuu ja voimat loppui Ennenkuin alkoikaan. Toinen lapsi oli jo ihan liikaa todellakin.
Täytyy varmaan seuraavalla lomalla vuokrata huvila Italiasta.
En vaan halua uskoa että joudun luopumaan rakkaimmasta loman vietostani heidän takiaan.
Kunhan avauduin. Tähän ei ole hyvää ratkaisua olemassakaan.
Kommentit (240)
Toivon että tunnistavat. Eli jos olet viherhippi-kantoliina-sheavoi-kookosöljy -äippä, jolla pienet lapset kasvatettu ilman rajoja niin tämä on teidän perheelle. Koita jo alkaa pärjätä ihan itse ja ota aikuisen rooli. Lapset tarvii rajoja ja rutiineja. Sun päättämättömyys ei ole lapsille hyväksi vaan ne menee siitä ihan sekaisin.
Pikkulapsilta eu kuulu kysellä mielipidettä asioista joita niiden käsityskyky ei riitä tajuamaan.
Ei kannata myöskään selittää pitkiä selityksiä alle kouluikäiselle, että mikä johtuu mistäkin. Se ei tajua sitä vielä.
Hyvä jos tunnistat tosiaan. Nämä on ollu mulla mielessä sanoa jo monta kertaa.
Jos nuo eivät ole edes sinun lapsiasi niin mitä hittoa ne sinun mökilläsi lepäilevät?
Menisivätkö omat lapsesi miehesi mökille hoidattamaan perhettään?
Minä sinuna lähtisin kyllä pois tuollaisesta työleiristä, enkä jatkossa kertoisi milloin lähden mökille. Ei ne siellä keskenään kauaa jaksa ja sitten voi vaivihkaa palata mökkeilemään. Miehelle myös käsky olla kertomasta kesäloman aikatauluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et puhu miehellesi? Hänen kuuluisi sanoa tämä asia poikansa perheelle.
Meillä on vähän päinvastoin. Meillä on isän perintönä mökki ja tullaan mainiosti toimeen veljen perheen kanssa ja ihan yritetäänkin saada lomasta ainakin pari viikkoa osumaan yksiin, jolloin voidaan tehdä vaikka jotain pikku projektia mökillä porukalla
Äitini on eläkkeellä ja asuu todella lähellä mökkiä, mutta hänen pitää änkeä sinne mökille just silloin kun meillä on loma. Mitään ruokia ei hanki, mutta kauppalistalla riittää pituutta ja ideoita ruoanlaittoon, mutta itse ei siihen osallistu. Jos olemme vaikka maalaamassa jotain taloa ja lapset saavat silloin lounaaksi tyyliin kalapuikkoja ja ranskalaisia, niin kauhea marmatus siitä. Kuitenkin joku meistä keskeyttää hommat ja lähtee laittamaan sen ruoan ja myös mummille maistuu. Onneksi lapset ovat jo teini-ikäisiä ja ruokahuoltokin sujuu jo heiltä melkein itsenäisesti.
Tänä vuonna keksi, että hän kutsuu vieraita ensi viikonlopuksi mökille ja sen pitää olla silloin tyhjä. Meillä menee neljän viikon loma just kätevästi keskeltä poikki ja mökille on matkaa 350 km, eli ei nyt sitten todellakaan enää lomalla sinne tulla vaan keksitään muuta. Hänellä ja vierailla olisi ollut koko kesäkuu ja elokuu aikaa siellä vierailla, mutta silloin on Tallinnan risteilyjä ja muita ulkomaanmatkoja.
Eipä siinä mitään, mutta sitten kauhea marmatus kun ei kukaan siellä ole ruohoa leikkaamassa ja huussia tyhjentämässä. Itse hän ei näitä luonnollisesti ole ikinä tehnyt, vaan isä teki eläessään ja me lapset sitten myöhemmin ja nyt osittain lapsenlapset.
Mökin omistaa siis äitisi, sinä ja veljesi? Tokihan äidilläsi on tällöin myös oikeus siellä käydä ja sinne vieraita kutsua? Miksi ette sovi etukäteen milloin kukakin mökillä on ettei tule tuollaisia yllätyksiä?
Mökin omistavat minä ja veljeni. Äidillä on hallintaoikeus, mutta viulut maksamme minä ja veljeni. Kyllä me yritetään keskustella, ei tähän nähty edes vaihtoehtoja äitini osalta. "Minun mökkihän tämä on" on vakiokommentti. Mulla ei ole töissä juuri vaihtoehtoja, lomaa on heinäkuu ja sillä sipuli. Hän oli näin päättänyt ja tokihan se meille sopi. Meillä on myös appivanhempienkin mökki käytössä ja mielellään ollaan sitten siellä toinen puolikas lomasta tai ihan täällä kaupungissa, omassa kodissakin riittää puuhaa. Ei meillä ole mitään pakkomiellettä siellä olemisesta.
Toki äiti saa olla mökillä ihan itsekseen vaikka koko kesän, mutta sehän ei sitten käy, vaan haluaa olla just silloin kun me muutkin ollaan. Silti haluaa omaa rauhaa ja hiljaisuutta ja vapautta. "Minä en sitten ruokatouhuihin puutu millään lailla". Silti kelpaa tulla pöytään kahta kättä heilutellen.
Mutta ei me nyt lähdetä sinne ruohoa leikkaamaan hänelle ja huussia tyhjentämään. Jos haluaa kutsua vieraita ja omistaa, niin sitten pitää pikkuisen jaksaa tehdä myös hommia.
Ikävä kyllä on olemassa todella itsekkäitä ja hyväksikäyttäviä ihmisiä. Heitä ei kiinnosta se, kuinka paljon vaivaa heistä on muille. Olen kerran vuokraamallani mökillä joutunut tällaista pariskuntaa katsomaan. Oli sovittu, etteivät he yövy, koska mökki oli pieni. Heitä ei meinannut millään saada poistumaan mökiltä. En kuitenkaan antanut jäädä yöksi. Pimeässä sitten ulkona syötiin ja yön pimeinä tunteina he viimein suostuivat lähtemään. Sen koommin en ole kutsunut heitä mökille, mutta he ovat kyllä yrittäneet itse tyrkyttää seuraansa ja ovat kaveripiiriinsä hankkineet ihmisiä, joiden mökille voi tunkea.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuohon on ratkaisu, sanotte että saa tulla viikoksi ja sitten se on adjö!
Kyllä sä viikon kestät, etkö kestäkin? Sovitte vaan säännöt selvemmiksi, omat ruuat mukaan, ruuanlaittovuorot puoliksi, vastuu omien lasten kaitsemisesta jne. Venettä mä en noille antaisi tai lähtisi opettamaankaan.
Sitten sulla on vielä 3 viikkoa lepoa, rauhaa ja mahdollisuus kestitä vieraita ilman häiriöitä.
Suu auki, nainen!
Viikko ON AIVAN LIIKAA uhrata tommoiseen härdelliin. Ehkä 2 yötä olisi sopivampi ja joskus loppukesästä 1-2 yötä lisää. Maksimissaan.
Ja kyllä ap, sun on pakko nyt alkaa ilkeäksi ja sanoa asiasta. Rauhoitu ja vältä tunnekuohuja sanoessasi. Mietit sanasi etukäteen. Oikea tapa olisi miehesi hoitaa tämä tai hoidatte yhdessä. Sanot, että " te olette tervetulleita ja lapset on kivoja, mutta kun tämä on teille myös lomaa ja rentoutumista, ja nyt teidän täytyy lähteä kotiin". Tottakai nuo suuttuu ja sinä olet se hirveä harppuuna, mutta pakkohan se on sanoa. Nyt vaan alat kerätä vihaa ja inhota koko miehen lasta perheineen. Parempi vetää raja ennen kuin asia menee liian tunnepitoiseksi.
Kuka väitti, että saman kestäisi omilta lapsilta? No, ei todellakaan. Ero on vaan, että omille lapsille voisi sanoa, että "hus, menkääs kotiinne välillä". Esimerkiksi omat vanhemmat on mahtavia isovanhempia, hoitivat nuorimmaista joka päivä 1-vuotiaana, kun olin koulussa. Mutta hekin tarvivat vapaa-aikansa, ei yötä päivää päivystäminen ja sen härdellin pyörittäminen mene enää siinä sivussa. Mökilläkin ollaan maksimi yksi yö ja sitten kotiin, koska näkee isän väsyvän lasten viihdyttämisestä ja äidin jatkuvasta passaamisesta. Huomaa myös, että kun ollaan "hankkimassa" lähtöä, niin äiti melkein innokkaana alkaa pakkaamaan tavaroita apuna. Enkä sekuntiakaan epäile, ettei äitini meistä pitäisi ja lapsista. Hän vaan ei jaksa sitä häsellystä 24h kauaa putkeen.
Mieheni osallistuu täysin mökillä arkeen: Ruuanlaittoon, tiskaamiseen, kalastaa ja perkaa kalat ymym. Siinä ei ole mitään epäselvää.
Miehen poika on väsynyt vuoden töistä hänkin eikä oikein mielestäni osaa osallistua lasten kanssa mihinkään. Hän istuu ja katselee mutta ei puutu mihinkään. Tekee jos käsketään mutta lapset on ihan kasvattamattomia.
Ja miniä ei mielestäni tajua millaista ohjausta ja kasvattamista lapset edes tarvii. Tai ainakaan häneltä ei mitään irtoa. Paitti haaveilua ja haahuilua. Ei ole käytännön ihminen kyllä. Että ei juurikaan avuksi vaikka suoraa käskee koska ei osaa eikä saa valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni osallistuu täysin mökillä arkeen: Ruuanlaittoon, tiskaamiseen, kalastaa ja perkaa kalat ymym. Siinä ei ole mitään epäselvää.
Miehen poika on väsynyt vuoden töistä hänkin eikä oikein mielestäni osaa osallistua lasten kanssa mihinkään. Hän istuu ja katselee mutta ei puutu mihinkään. Tekee jos käsketään mutta lapset on ihan kasvattamattomia.
Ja miniä ei mielestäni tajua millaista ohjausta ja kasvattamista lapset edes tarvii. Tai ainakaan häneltä ei mitään irtoa. Paitti haaveilua ja haahuilua. Ei ole käytännön ihminen kyllä. Että ei juurikaan avuksi vaikka suoraa käskee koska ei osaa eikä saa valmiiksi.
Paskaminiä. Yllättävää.
Meillä on varmaan sitten käynyt hyvä tuuri. Ostettiin mökkirähjä parikymmentä vuotta sitten ja siitä on kunnostettu mieluinen loma-asunto ja kaunis piha. Vieraita on käynyt, mutta kaikki ovat olleet mieluisia, ovat jopa osallistuneet kunnostustöihin, että sitten on jäänyt aikaa myös huvitella keskenään.
Kaikki ovat tuoneet ruokaa tai muuta tuliaisia mukanaan, yövierailla on omat lakanat mukana, ja yhdessä on ruuat laitettu ja tiskattu. Kukaan ei ole jäänyt ei toivottuna loisimaan tai passattavaksi moniksi viikoiksi.
Kun nyt oikein muistelen, niin yksi sukulaismies, joka on vähän viinaanmenevä, tyhjensi viinivaraston jo alkuillasta ja alkoi sitten kinuamaan kyytiä ravintolaan.Ei viety ja suostui sitten menemään nukkumaan aittaan. Oikein hauska mies, mutta ei ole kutsuttu uudestaan.
Jos ovat noin avuttomia mitä kerrot niin miten ne kotonaan pärjäävät omassa arjessaan.
Käykö tämä huuhailijaäiti töissä? Minkäikäisiä lapset ovat? Kuka heidän kanssaan leikkii mökillä?
Vierailetteko heidän luona ja millaista heillä on?
Nyt tekisin teinä niin että menisin heille yökylään useammaksi päiväksi passattavaksi tekemättä yhtään mitään josko viesti menisi perille.
On miehesi tehtävä sanoa pojalleen, että nyt loppuu vierailu. Ja että tervetuloa ensi kesänä uudelleen max. niin moneksi päiväksi kuin sinulle sopii.
Ai näilläkö aikuisilla ihmisillä on aina samaan aikaan loma kuin sinullakin. Kuinka sattuikin?
Vierailija kirjoitti:
Ai näilläkö aikuisilla ihmisillä on aina samaan aikaan loma kuin sinullakin. Kuinka sattuikin?
Sanottiinko missään, että nämä sankarit olisivat töissä.
Mene vanhempiesi mökille miehesi kanssa. Sano vain miehen pojalle ja vaimokkeelle, että menette käymänn vanhempiesi luona ja voitte viipyä siellä jonkin aikaa. Yleensä vanhemmat ottavat mielellään lapset vastaan iästä riippumatta. Tai vuokratkaa mökki ja menette sinne kahdestaan. Välejä ei kannata missään tapauksessa rikkoa, elämä on henkisesti raskasta jos ihmisten välit rikkoutuvat.
Yleensä kannattaa kärsiä naapureiden ja ystävienkin sopimatonta käytöstä jonkin verran.
Sinun sukusi mökki. Missä ovat sukulaisesi? Vai oletko sukusi viimeinen?
Onhan se aika rankkaa yksin ylläpitää suvun vanhaa kesäpaikkaa, jossa on monia rakennuksia. Ei siinä jää enää aikaa vahtia lapsia.
En ymmärrä, miksi tähän ei olisi hyvää ratkaisua. Mutta minä olenkin ihminen, jolla on selvät prioriteetit, ja niissä omat tarpeeni tulevat aina muiden miellyttämistä ennen.
Vierailija kirjoitti:
On miehesi tehtävä sanoa pojalleen, että nyt loppuu vierailu. Ja että tervetuloa ensi kesänä uudelleen max. niin moneksi päiväksi kuin sinulle sopii.
Kyllä sanominen minusta on sen tehtävä joka vieraita ei siedä. Toki mökin omistajan pitää kieltää myös hyväksyttyä vierastaan (=miestään) että tämä ei kutsu mökille myös muita vieraita ilman vaimon lupaa.
Milloin sun loma alkaa? Itse tekisin niin, että menisin ennen lomaa näiden luo käymään (tai jos on ihan mahdoton niin kutsuisin käymään meillä), istuttaisin tyypit pöytään ja keskustelusin asian halki.
Kertoisin mitä kaikkea tuo täysihoito sinulta päivittäin velvoittaa ja miten ärsyttää passata aikuisia.
Kertoisin että jos haluaa mukaan niin siihen ja siihen mökkiaskareeseen pitäisi osallistua (siivous, perunoiden pesu, saunan lämmitys, veden kanto jne), ja sanoisin myös ruoista että ottavat ilman muuta omat eväät matkaan, niin itselleen kuin lapsille. Ja ruokkivat itse omat lapsensa.
Ja aikarajoista keskustelisin myös. Siitä että ei ole ok loisia toisten nurkissa koko lomaa ja varastaa muiden aikaa.
Suuttuvat tod näk.
Käykää tämä keskustelu siis ennen sun lomaajos ehditte, niin ei tule muka yllärinä kun patistat raukkaparat siivoamaan ja ehditte vielä menomatkalla kauppaan kun ruuat jännästi pääsivät unohtumaan.
Niin justiin, että poika on siis tietysti "väsynyt vuoden töistä" kun ei jaksa mitään, mutta miniä se on vaan sellainen laiska haahuilija, joks ei osaa mitään käytännöllistä! Ja varmaan masennustakin ehkä..no mitä jos onkin vaikka masentunut. Mies arkena töissä, eikä auta kotona lasten kanssa tippaakaan?
Niin, kyllähän se kunnon naisen pitää olla riuska työemäntä, ei mikään kirjoja lukeva haahuilija?
Nyt oikeasti ap:lle itselleen vähän sitä riuskuutta, ettei vaan haahuile täällä vauvalla valittamassa, puhu miehesi kanssa ja sitten puhutte miehen pojalle ja miniälle!
Lista hommista mitä siellä mökillä pitää tehdä.
Ensimmäisenä huussin tyhjennys, jos sellainen on.
Mattojen pesua, ikkunoiden pesemistä, terassin öljyämistä. Kyllä hommia riittää kun oikeen keksii.
Voi mökkeilyhalut karista nopsaan.
Miksi tämä miehesi poika ei sinusta ole millään lailla syyllinen tilanteeseen? Hänkin on "kyllästynyt", mutta jos kerran ruokahuollosta alkaen kaikki kaatuu sinulle, niin miksi tämä lasten isä ei ole kuviossa mukana? Miksi miehesi ei puutu tilanteeseen? Syytät vaan miniää, ettei tee sitä ja tätä vaan kaikki kaatuu sinulle? Mitä jos osallistaisit sen vaarinkin hommiin? Puhumatakaan lasten isästä. Meillä ainakin mökillä kaikki tekee kaikkea. Naiset voi tyhjentää huussia ja käyttää klapikonetta ja miehet huolehtia lasten ruokahuollosta.
Lapsille sanot että isä laittaa teille jotain ruokaa, menkää sinne taka-aitalle kyselemään isältä.