Välilevyn pullistuma & jatko?
Hei!
Nyt yhdeksännen päivän selkäkipuilu takana. Kolme eri lääkärireissua, joista viimeisin kirjoitti +2 viikon sairasloman... Viime viikon olin myös sairaslomalla, perjantaina töissä ja työpäivän jälkeen näin tämän jälkinmäisen lääkärin.
Lääkärin tyly arvio oli, että minulla olisi välilevyn pullistuma. Kävely, istuminen ja makoileminen on kaikki yhtä tuskaa. Kipu vienyt jalat alta monta kertaa, säteilee nivusiin ja selkää on vaikea suoristaa.
Fysioterapiaan sain lähetteen, kesälomallahan ovat joten tästä ei apua. Selkä kuvataan tulevan viikon aikana. Leikkausta kuullemma vältetään viimeiseen asti, sillä tämä voi vaikuttaa viereisten nikamien välilevyihin haitallisesti.
Kiinnostaisikin tietää, ihmiset jotka kyseisestä vaivasta kärsitte/ olette kärsineet? Miten kuntouduitte tai kykenitte jatkamaan normaalia elämäänne? Jos se edes oli mahdollista? En ole jäänyt petipotilaaksi, venytellyt selän sallimissa rajoissa. Pakottanut itseni kävelemään 3 - 6km päivittäin. Liikunt on pitänyt kivut jotenkuten siedettävinä. Omaan ennestään korkean kipukynnyksen, mutta tämmöistä tuskaa ei ole vielä tullut vastaan.
Mies 27v
Kommentit (42)
Voi hitsi, tuo on äärimmäisen ikävä vaiva ja parantuminen voi kestää vuosia, välttämättä ei parane koskaan :(
Itselläni ongelmat alkoivat 22v. Lääkkeillä ja fyssarilla yritettiin aluksi korjata, ei tulosta. Kivut muuttuivat niin pahoiksi, että työssäkäynti ja opiskelu oli mahdotonta. Aiemmin menevästä ja iloisesta nuoresta naisesta tuli kodin vanki. Vaikea lupautua mihinkään, kun kaikista lamaannuttavimmat kivut voivat iskeä koska vaan. Lopulta pääsin kiireellisenä leikkausjonoon. Leikkaus onnistui ja 4 vko leikkauksen jälkeen olo oli kuin taivaassa. Tämän jälkeen samat vanhat kivut palasivat. Nyt odottelen, mitä seuraavaksi... :(
Kolmenkymmenen seitsemän kroonisen kipuvuoden jälkeen sanoisinpa tuohon seuraavaa: Jos kipua ei saada hallintaan tai kokonaan pois ensimmäisen kolmen kuukauden aikana niin kivulla on tapana kroonistua eli se jää valitettavasti jäämään osaksi elämää. Lääkkeistä sen verran että panacod aiheuttaa joillakin vaikeita ummetustiloja ja yleensä lääkkeiden vaste on minimaallinen, jopa olematon. Kivun jäädessä olemaan hoitokeinoiksi tulevat vääjäämättä akupunktio ja psykoterapia, vertaistuki ja kurssit kivunhallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla puolilla pullistuma ja vasemmalta revennyt.
Ulkomailla...onneks oli panacodia mukana. Kuukauteen ei kunnolla kävelty.
Sitten helpotti.
Se itse pullistuma ei ole siihen repeämiseen verrattuna kuule yhtikäs mitään.
Naprometinilläkin pärjää siihen repeämiseen asti.
Ja ei, ei leikata enää noita kuulemma ja jos repee, niin kuivuu itsekseen. Noin sanottiin kirurgisella kun magneettikuvia katsoivat....
Että se 9 päivää ei ole mitään.
Viis vuotta nyt kärsinyt noista ja kello käy......
Välillä parempia päiviä ja sitten ei. Liikkuminen on apu ja pakollista. Ei kannata jäädä siis makaamaan, jos vain jalat kantaa...No eipä oo kummoset kärsimykset, jos Panacodilla ohi menee.. hohhoijjaa, menisit pummi töihin.
Pummi on kuule töissä ollut kokoajan, lukuunottamatta sitä 2 viikon reissua ulkomailla...
Ole sinä narkki vaan ihan hiljaa, kun et tunnu noista lääkkeistäkään mitään tajuavan....kaikki kun ei voi vedellä huumeita kipuihinsa.Sinä se näytät vetävän muutakin ku pulkkaa perässä, kun hulluja huutelet. Enköhän minä niistä lääkkeistä alaa opiskelleena ja työskentelevänä tiedä enemmän, ku sinä munaton luuseri ;)
Nukkunut olet sitten tunneilla ja duunista lintsaat tai olet sellä kännissä.....
Merkit on ihan selvät.
Vierailija kirjoitti:
Omaa tyhmyyttäsi. Välilevyt ei todellakaan pullistele jos nostat oikein etkä niitä muutenkaan itse tuhoa
Eriasteiset pullistumat ovat ihmisillä todella yleisiä, ja taitavat olla vain lisääntymään päin istumisen ja älypuhelinkykkimisen lisääntyessä. Lievät tapaukset vain ovat usein lähes oireettomia. Voi olla, että itselläsikin on jo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla puolilla pullistuma ja vasemmalta revennyt.
Ulkomailla...onneks oli panacodia mukana. Kuukauteen ei kunnolla kävelty.
Sitten helpotti.
Se itse pullistuma ei ole siihen repeämiseen verrattuna kuule yhtikäs mitään.
Naprometinilläkin pärjää siihen repeämiseen asti.
Ja ei, ei leikata enää noita kuulemma ja jos repee, niin kuivuu itsekseen. Noin sanottiin kirurgisella kun magneettikuvia katsoivat....
Että se 9 päivää ei ole mitään.
Viis vuotta nyt kärsinyt noista ja kello käy......
Välillä parempia päiviä ja sitten ei. Liikkuminen on apu ja pakollista. Ei kannata jäädä siis makaamaan, jos vain jalat kantaa...No eipä oo kummoset kärsimykset, jos Panacodilla ohi menee.. hohhoijjaa, menisit pummi töihin.
Pummi on kuule töissä ollut kokoajan, lukuunottamatta sitä 2 viikon reissua ulkomailla...
Ole sinä narkki vaan ihan hiljaa, kun et tunnu noista lääkkeistäkään mitään tajuavan....kaikki kun ei voi vedellä huumeita kipuihinsa.Sinä se näytät vetävän muutakin ku pulkkaa perässä, kun hulluja huutelet. Enköhän minä niistä lääkkeistä alaa opiskelleena ja työskentelevänä tiedä enemmän, ku sinä munaton luuseri ;)
Sun pitäis varmaan opiskella vielä aika paljon lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla puolilla pullistuma ja vasemmalta revennyt.
Ulkomailla...onneks oli panacodia mukana. Kuukauteen ei kunnolla kävelty.
Sitten helpotti.
Se itse pullistuma ei ole siihen repeämiseen verrattuna kuule yhtikäs mitään.
Naprometinilläkin pärjää siihen repeämiseen asti.
Ja ei, ei leikata enää noita kuulemma ja jos repee, niin kuivuu itsekseen. Noin sanottiin kirurgisella kun magneettikuvia katsoivat....
Että se 9 päivää ei ole mitään.
Viis vuotta nyt kärsinyt noista ja kello käy......
Välillä parempia päiviä ja sitten ei. Liikkuminen on apu ja pakollista. Ei kannata jäädä siis makaamaan, jos vain jalat kantaa...No eipä oo kummoset kärsimykset, jos Panacodilla ohi menee.. hohhoijjaa, menisit pummi töihin.
Pummi on kuule töissä ollut kokoajan, lukuunottamatta sitä 2 viikon reissua ulkomailla...
Ole sinä narkki vaan ihan hiljaa, kun et tunnu noista lääkkeistäkään mitään tajuavan....kaikki kun ei voi vedellä huumeita kipuihinsa.Sinä se näytät vetävän muutakin ku pulkkaa perässä, kun hulluja huutelet. Enköhän minä niistä lääkkeistä alaa opiskelleena ja työskentelevänä tiedä enemmän, ku sinä munaton luuseri ;)
Sun pitäis varmaan opiskella vielä aika paljon lisää.
Lopeta jo :D Ei sulla raukka oo ees mitään, mihin vedota.
Selkäkipu kirjoitti:
En ole jäänyt petipotilaaksi, venytellyt selän sallimissa rajoissa. Pakottanut itseni kävelemään 3 - 6km päivittäin.
Itse jättäisin venyttelyt pois, niiden vaikutus voi olla aika arvaamaton. Kävely on kyllä ehdoton, mutta sitäkin kannattaa tehdä pääasiassa hyötyliikuntana - urheilemalla tämä ei parane.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla puolilla pullistuma ja vasemmalta revennyt.
Ulkomailla...onneks oli panacodia mukana. Kuukauteen ei kunnolla kävelty.
Sitten helpotti.
Se itse pullistuma ei ole siihen repeämiseen verrattuna kuule yhtikäs mitään.
Naprometinilläkin pärjää siihen repeämiseen asti.
Ja ei, ei leikata enää noita kuulemma ja jos repee, niin kuivuu itsekseen. Noin sanottiin kirurgisella kun magneettikuvia katsoivat....
Että se 9 päivää ei ole mitään.
Viis vuotta nyt kärsinyt noista ja kello käy......
Välillä parempia päiviä ja sitten ei. Liikkuminen on apu ja pakollista. Ei kannata jäädä siis makaamaan, jos vain jalat kantaa...No eipä oo kummoset kärsimykset, jos Panacodilla ohi menee.. hohhoijjaa, menisit pummi töihin.
Pummi on kuule töissä ollut kokoajan, lukuunottamatta sitä 2 viikon reissua ulkomailla...
Ole sinä narkki vaan ihan hiljaa, kun et tunnu noista lääkkeistäkään mitään tajuavan....kaikki kun ei voi vedellä huumeita kipuihinsa.Sinä se näytät vetävän muutakin ku pulkkaa perässä, kun hulluja huutelet. Enköhän minä niistä lääkkeistä alaa opiskelleena ja työskentelevänä tiedä enemmän, ku sinä munaton luuseri ;)
Sun pitäis varmaan opiskella vielä aika paljon lisää.
Lopeta jo :D Ei sulla raukka oo ees mitään, mihin vedota.
Minkä ihmeen takia olet noin ilkeä täysin tuntemattomalle ihmiselle? Miksi?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla puolilla pullistuma ja vasemmalta revennyt.
Ulkomailla...onneks oli panacodia mukana. Kuukauteen ei kunnolla kävelty.
Sitten helpotti.
Se itse pullistuma ei ole siihen repeämiseen verrattuna kuule yhtikäs mitään.
Naprometinilläkin pärjää siihen repeämiseen asti.
Ja ei, ei leikata enää noita kuulemma ja jos repee, niin kuivuu itsekseen. Noin sanottiin kirurgisella kun magneettikuvia katsoivat....
Että se 9 päivää ei ole mitään.
Viis vuotta nyt kärsinyt noista ja kello käy......
Välillä parempia päiviä ja sitten ei. Liikkuminen on apu ja pakollista. Ei kannata jäädä siis makaamaan, jos vain jalat kantaa...No eipä oo kummoset kärsimykset, jos Panacodilla ohi menee.. hohhoijjaa, menisit pummi töihin.
Pummi on kuule töissä ollut kokoajan, lukuunottamatta sitä 2 viikon reissua ulkomailla...
Ole sinä narkki vaan ihan hiljaa, kun et tunnu noista lääkkeistäkään mitään tajuavan....kaikki kun ei voi vedellä huumeita kipuihinsa.Sinä se näytät vetävän muutakin ku pulkkaa perässä, kun hulluja huutelet. Enköhän minä niistä lääkkeistä alaa opiskelleena ja työskentelevänä tiedä enemmän, ku sinä munaton luuseri ;)
Sun pitäis varmaan opiskella vielä aika paljon lisää.
Lopeta jo :D Ei sulla raukka oo ees mitään, mihin vedota.
Eikös sulla ala olla jo kiire sinne litteä maa RY:n kerhokokoukseen?
Morjens.
Olen nyt ollut töissä 4 kk, ennen sitä sairauslomaa 7 kk välilevyn pullistaman takia. Luulin etten enää ikinä pääsee takaisin töihin. Oli niin kovat kivut 6kk että itkin ja huusin päivittäin. Fysio ei auttanut. Piti vaan odottaa että meni ohi. Olin niin aktiivinen kun pystyin eli kävelin ja itkin joka päivä. Kesti 6 kk ja sitten näin valon tunnelissa. Mulla on vieläkin kipeetä mutta elän normaalia elämää, menee parempaan suuntaan joka kuukausi.
Tuli kyllä paha olo teidän kaikkien puolesta. Miten voi olla näin ? Miksi ei leikata, eikö halvauksen vaara ole noissa aika suuri ?
Itsella kaularangassapieni prolapsi joka ei onneksi kipuile mutta rajoittaa niin ettei jotain liikettä pysty tekemään mutta se on pientä. Voimia teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Molemmilla puolilla pullistuma ja vasemmalta revennyt.
Ulkomailla...onneks oli panacodia mukana. Kuukauteen ei kunnolla kävelty.
Sitten helpotti.
Se itse pullistuma ei ole siihen repeämiseen verrattuna kuule yhtikäs mitään.
Naprometinilläkin pärjää siihen repeämiseen asti.
Ja ei, ei leikata enää noita kuulemma ja jos repee, niin kuivuu itsekseen. Noin sanottiin kirurgisella kun magneettikuvia katsoivat....
Että se 9 päivää ei ole mitään.
Viis vuotta nyt kärsinyt noista ja kello käy......
Välillä parempia päiviä ja sitten ei. Liikkuminen on apu ja pakollista. Ei kannata jäädä siis makaamaan, jos vain jalat kantaa...No eipä oo kummoset kärsimykset, jos Panacodilla ohi menee.. hohhoijjaa, menisit pummi töihin.
Pummi on kuule töissä ollut kokoajan, lukuunottamatta sitä 2 viikon reissua ulkomailla...
Ole sinä narkki vaan ihan hiljaa, kun et tunnu noista lääkkeistäkään mitään tajuavan....kaikki kun ei voi vedellä huumeita kipuihinsa.Sinä se näytät vetävän muutakin ku pulkkaa perässä, kun hulluja huutelet. Enköhän minä niistä lääkkeistä alaa opiskelleena ja työskentelevänä tiedä enemmän, ku sinä munaton luuseri ;)
Johan osaakin olla harvinaisen vittumainen terveydenalan ammattilainen siinä pätemässä...
Vierailija kirjoitti:
Tuli kyllä paha olo teidän kaikkien puolesta. Miten voi olla näin ? Miksi ei leikata, eikö halvauksen vaara ole noissa aika suuri ?
Itsella kaularangassapieni prolapsi joka ei onneksi kipuile mutta rajoittaa niin ettei jotain liikettä pysty tekemään mutta se on pientä. Voimia teille.
Leikkauksissa kuulemma aina senverran isot riskit, että vasta viimekädessä leikellään..
Jos on pidätyskyvyttömyyttä, niin leikataan asap.
Näin ainakin itselle asia kerrottiin..
Sokeri kerää nestettä niveliin, jolloin ne pullahtaa helpommin.
Leikkaus ei myös estä vaivaa uusiutumasta. Paras tapa on vahvistaa niitä syviä lihaksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omaa tyhmyyttäsi. Välilevyt ei todellakaan pullistele jos nostat oikein etkä niitä muutenkaan itse tuhoa
Itse tässä olet tyhmä. Itselläni tuli diskusprolapsi ilman nostamista, jostain syystä vain välilevyn rakenne pikkuhiljaa haurastui ja repesi. Olin 25v. Ja normaalipainoinen sekä liikunnallinen, kun sitäkin joku varmaan kohta kysyy.
Itselläni selkäoireisto oli jatkunut teinistä asti, ennen kuin tilanne lopulta kärjistyi. Kipu muuttui jalkaan säteileväksi, enkä pystynyt seisomaan tai kävelemään pientä hetkeä pidempään. Jonotin ensin erikoissairaanhoitoon, sitten magneettiin ja lopulta leikkaukseen yli vuoden, jonka aikana toimintakykyni oli todella rajoittunutta. Söin panacodia päivittäin, lyricaa ja triptyliä kokeiltiin, mutta ne eivät sopineet minulle.
Leikkauksesta viiden viikon päästä sama välilevy pullahti uudestaan, minkä jälkeen pääsin seuraavalla viikolla päivystysleikkaukseen. Sen jälkeen pahin radikulaatio-oireisto on hävinnyt, mutta selkävaivat muuten jatkuneet, joudun syömään niihin tramalia päivittäin. Luulen, että taustalla on SI-nivelen ongelma.
Itselläni kaikki liikunta pahensi/pahentaa kipuja, mutta pyrin silti elämään ja liikkumaan mahdollisimman normaalisti. Pahinta on, jos töissä seison/kävelen pitkän päivän. Särkylääkkeiden voimalla kuitenkin opiskelen ja käyn töissä.
Ootko erikoissairaanhoidon fysiatrille päässyt leikkauksien jälkeen?
En valitettavasti ole, mitään jatkohoitoa ei leikkauksen jälkeen ole ollut tarjolla. Nyt olen taas menossa YTHS:n lääkärille, kun kesätöiden myötä selkävaivat ovat entisestään pahentuneet. Ei oikein houkuta popsia tramalia päivittäin koko loppuikää, joten jotain pitäisi keksiä. Toistaiseksi en ole keksinyt sellaista jumppaakaan, mikä auttaisi. Yritän kyllä mahdollisimman monipuolisesti liikkua ja venytellä.
Itsellä pullistuma teki läpsyjalan ja nyt pikku hiljaa tunto palannut, oireina vasemman jalan "lievä" halvaus. PT ja fyssari apuna, kävin myös alipainehieronnassa, positiivinen kokemus.
Rauhallisesti pitää ottaa, painoa ei kärsi ottaa selän päälle, eikä juoksu onnistu. Pyöräily tuntuu hyvältä.
Onko muilla oireina läpsyjalkaa?
"Itse jättäisin venyttelyt pois, niiden vaikutus voi olla aika arvaamaton. Kävely on kyllä ehdoton, mutta sitäkin kannattaa tehdä pääasiassa hyötyliikuntana - urheilemalla tämä ei parane"
Juu, en siis tarkoittanut venyttelyllä mitään repimistä/ venytys-sarjoja. Pienimuotoista selän taivuttelua suuntiin mihin taipunee. Parin kolmen tunnin paikallaolon jälkeen niin lukossa että pakko hieman käännellä.
Kävely on aina ollut osa elämääni, liikunta ylipäätänsä. Nyt puolentoista viikon aikana liikuntamääräni ovat tippuneet 20x pienempään. En yritä urheilemalla poistaa vaivaani, vaan pitää itseni jotenkin toimintakykyisenä. Kuten aiemmin mainitsin, tuolla kävelyllä pystyn edes jotenkuten toimimaan. Tästä kun olo hieman kohenee, alan kevyttä uimista harrastamaan.
Minulla on muihin vaivoihini Norspan laastareita, tästä syystä muita kipulääkkeitä ei voida edes rinnalle ottaa, enkä niitä edes halua, sillä Norspanistakin ollaan luopumassa pikkuhiljaa (Omasta tahdostani). Vuosien vaivojen takia olen ollut erittäin lääkitty ja pikkuhiljaa olen pystynyt lääke kerrallaan niitä pois jättämään. Joihinkin kroonisiin vaivoihin tulen silti tarvitsemaan tod. näköisesti koko loppuelämän lääkityksiä
-Ap
Minua ärsyttää näin selkäpotilaana se, että kun on akuutit kivut päällä tai esim. halvausoireita niin lääkärissä hypytetään viikon, kahden välein. Elikä sitä sairauslomaa annetaan tosi lyhyitä pätkiä. Sitten jossain vaiheessa ei enää "viitsi" lähteä sinne lääkärille vaan lähteekin töihin vielä puolikuntoisena särkemään itseään. Miksi sitä lomaa ei voida kirjoittaa niin pitkälle että siitä saisi oikeasti hyödyn ja avun? Ei nämä vaivat viikossa eikä kahdessa parane, minulla ainakaan.251
Ootko erikoissairaanhoidon fysiatrille päässyt leikkauksien jälkeen?