Kuinka vanhoja elokuvia jaksat oikeasti yhä katsoa, jotkut poikkeuksellisen harvat vanhat klassikot poislukien
Meneekö ysäriltä melkeinpä mikä vaan yhä? Jopa 70-luvun?
Kommentit (40)
Alienit on hyviä, etenkin se ensimmäinen osa. 1980 vuonna muistaakseni tehty. Niitä jaksan katella kerta toisensa jälkeen, enkä koskaan kyllästy.
Tykkään Hilman päivistä ja Puupää-elokuvista.
Tyttäreni näki 11-vuotiaana "Kun tuomi kukkii"
On pitänyt sitä siitä asti suosikkinaan. Se taitaa olla melodraama-luokkaa. Tyttäreni on nyt 15
Vierailija kirjoitti:
Riippuu elokuvasta. Kauhuelokuvia en jaksa katsoa jos ovat vanhempia kuin 2000 -luvulta, jos siis haluan katsoa jotain oikeasti pelottavaa. Vanhoissa leffoissa on jotenkin niin tahattomasti koominen tunnelma huonon valaistuksen, kameran ja äänimaailman takia.
Muissa genreissä ei ole niin väliä.
Jotkut vanhat kauhuelokuvat ovat aika hellyyttäviä, mutta hyviäkin on 20-30-luvuilta. Tosin olen samaa mieltä, etteivät ne ole niin pelottavia kuin tuoreemmat.
Eihän noista oikeasti vanhoista muita näytetäkään, kuin klassikoita.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu elokuvasta. Kauhuelokuvia en jaksa katsoa jos ovat vanhempia kuin 2000 -luvulta, jos siis haluan katsoa jotain oikeasti pelottavaa. Vanhoissa leffoissa on jotenkin niin tahattomasti koominen tunnelma huonon valaistuksen, kameran ja äänimaailman takia.
Muissa genreissä ei ole niin väliä.
???
Käyttäjä6298 kirjoitti:
En jaksa katsoa nykyisiä supersankari- ym. rymistelyelokuvia, jotka on pelkkää tehosteiden esittelyä ilman juonta.
On niissä jotian muutakin. Steroideilla pumpattuja näyttelijöitä. Ne saavat aikaan ajankohtaista keskustelua, kuten onko Hulkki vahvempi kuin Thor tai vastaavaa älykköjen filosofointia.
1940-luvulta alkaen, en oikein sen vanhempia. On tietysti poikkeuksia. Toisaalta en enää jaksa katsoa uudelleen 1990-luvun jälkeen tehtyjä elokuvia.
Ulkomaisista katson mielelläni vielä 70-luvun leffoja ja sitä vanhempia klassikoita. Joitakin todella hyviä 90-luvun ja uudempia, mutta näitä todella vähän. Kotimaisista taas katson mielelläni 60-luvulla valmistuneita ja sitä uudempia.
Kun on päässä intersektionaaliset silmälasit, niin misogyniaa on havaittavissa n. 99,99% elokuvista.
Se on melkein niin, että mitä vanhempia elokuvat ovat, niin sitä kiinnostavampaa on katsoa niitä. Noin keskimäärin.
Kasarileffoja voin hyvinkin katsoa mutta en enää 70-luvun leffoja.
Ikä ei ole sinänsä merkityksellinen. Esimerkiksi Chaplinin elokuvia katson mielelläni, samoin vaikkapa Keatonin ja Laurel & Hardyn.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi myös vanhat klassikot kuten esim.Heikki ja Kaija ja Rintamäkeläiset.
Tv-sarjoja ei yleensä lueta elokuviin.
Vierailija kirjoitti:
Kasarileffoja voin hyvinkin katsoa mutta en enää 70-luvun leffoja.
Uskallan väittää, että 70-luvun leffoissa on ainakin yhtä kiinnostavia/ansiokkaita elokuvia kuin 80-luvun. Efekteissä tietenkin häviävät, mutta efektit ovat monesti vain kuorrutusta ja köppäisen juonen peittelyä.
Pidän vanhemmista leffoista siitä syystä, ettei niissä ole ADHD-leikkauksia (sekunnin välein vaihtuu kuvakulma) ja on hyvin vähän CGI:tä. Tunnelma on aidompi, kun kohtauksissa on pitkät leikkuuvälit sekä lavasteet, stuntit yms on oikeasti ihmisten eikä tietokoneen tekemiä.
Minusta elokuvan pitää olla viimeistään 70-luvulla tehty, ennen kuin sitä voi sanoa vanhaksi. Johtuneeko siitä, että olen syntynyt 70-luvun lopulla.
2010-luvulta en tiedä yhtään hyvää elokuvaa. Kertokaa joku joku hyvä?
Riippunee elokuvasta ja sen laadusta