Lue keskustelun säännöt.
Sain sukututkimuksen perusteella selville, että sukuni on Novgorodista lähtöisin
09.07.2017 |
Koko ikäni olen itseäni suomalaisena pitänyt ja Venäjältä tullut esi-isä jäi nyky-Suomen alueelle ja meni naimisiin esiäitini kanssa. Olen miettinyt kannattaako asiaa tuoda esille muiden ihmisten kanssa.
Minä haluaisin käydä katsomassa Venäjällä sitä paikkaa, josta esi-isä on lähtenyt. Tuntuu hurjalta, että minulla voi olla Venäjällä kaukaisia sukulaisiakin. En usko heidän asuvan esi-isäni synnyinkaupungissa koska väestöä siirreltiin sinne tänne neuvostoaikana.
Osaan venäjää jonkin verran ja olen miettinyt että uskaltaisinko ottaa yhteyttä jos löytäisin Venäjältä kaukaisen sukulaisen? Mitä sinä tekisit tilanteessani?
Kommentit (22)
No riippuu kuinka kauan sitte kyseiset sukulaiset on eläneet.
En minä viitsisi mitään 1600-luvulla eläneitten perässä tutkimaan lähteä tai itseäni venäläisperäiseksi moisesta kokisi. Jos taas 1900 luvun alkupuolelta kyse niin ehkä voisin ihan mielenkiinnosta asiaa enemmänkin tutkia, johan siinä ne sukulaisetkin olisi vähän läheisimpiä kuin kymmenien sukupolvien päässä olevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtaosa varsinkin Itä-Suomen väestöstä on aikoinaan tullut sinne Venäjän alueelta, siis kun useamman polven taakse esi-isien tasolle mennään. Ihmiskunta on aina liikkunut ja sekoittunut.
Vierailija kirjoitti:
Ryssän perkele paini takas sinne ryssään!
Tuosta neuvosta ei ole apua. Olen opiskellut koulussa venäjää tietämättä esi-isästäni. Olen myös käynyt Venäjällä matkalla muutaman kerran. En aio muuttaa Venäjälle mutta minua kiinnostaisi selvittää löytäisinkö sieltä sukulaisia.
Jos kyse on esim. isoisoisovanhemmasta niin niitäkin on jo 16 kpl, joten 1/16 ei oikein venäläiseksi tee. Tosin taidat ehkä tarkoittaa vieläkin kaukaisempaa kun esivanhemmasta puhut?
Vierailija kirjoitti:
No riippuu kuinka kauan sitte kyseiset sukulaiset on eläneet.
En minä viitsisi mitään 1600-luvulla eläneitten perässä tutkimaan lähteä tai itseäni venäläisperäiseksi moisesta kokisi. Jos taas 1900 luvun alkupuolelta kyse niin ehkä voisin ihan mielenkiinnosta asiaa enemmänkin tutkia, johan siinä ne sukulaisetkin olisi vähän läheisimpiä kuin kymmenien sukupolvien päässä olevat.
1700-luvulla on esi-isä jäänyt ja asettunut nykyisen Suomen alueelle. Nai suomalaisen naisen ja saivat kuusi aikuiseksi varttunutta lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluaisin myös selvittää omia sukujuuriani ja mahdollisesti matkustaa sinne, missä muinainen esi-isäni tai -äitini on joskus asunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on esim. isoisoisovanhemmasta niin niitäkin on jo 16 kpl, joten 1/16 ei oikein venäläiseksi tee. Tosin taidat ehkä tarkoittaa vieläkin kaukaisempaa kun esivanhemmasta puhut?
En pidä itseäni venäläisenä.
Minulla on todella vähän sukulaisia ja hekin ovat sellaisia, että ovat toisten sukulaisten kanssa tekemisissä vain pakon sanelemana. Mummi kuoli viime talvena ja hänen arkulleen ei saatu tarpeeksi kantajia hautajaisiin ja piti sitten mennä muun muassa palkkaamaan mummin naapuri kantajaksi. Veljeni feidasi täysin kun kuuli mummin kuolemasta eikä avannut ovea eikä tullut hautajaisiin. Osa mummin lapsistakin jätti hautajaiset väliin.
Minulla on aina ollut sellainen tunne omien sukulaisteni kanssa, että jos otan heihin yhteyttä ihan viattomasti, vaikkapa lähettämällä postikortin lomalta, niin he kokevat sen jonkinlaisen ahdisteluna. Kaikki pelkäävät jotenkin kanssakäymisen olevan h...n työlästä.
Jospa niistä venäläisistä etäsukulaisista löytyisi joku, jonka kanssa vaikka käydä kahvilla jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käydä tsekkaamassa.
Novgorod on hieno paikka.
Historiallisesti ajateltuna Venäjä ja Novgorod ovat aika tuoreita juttuja.
Koko Venäjä on täynnä ugrigeenejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venäjä on oikea kansojen sulatusuuni.
Mun sukujuuret onkin käsittääkseni Lapista. Paljonko maksoi sukututkimus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Novgorodissa on venäjän sydän.
Myös viikinkien kerrotaan vaikuttaneen alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itelläni sama juttu, tosin täällä Itä- Suomessa useammalla tuntuu löytyvän sukua itäisen naapurin puolelta. Venäjä on hieno maa jossa on paljon erilaisia ihmisiä. Suuressa masssa on tottakai enemmän rikollisuuttakin mutta löytyy ihan samalla hyviä tyyppejä myös. Sotien takia siirtyvä epäluulo/ viha/ katkeruus ihan tavallista ihmistä kohtaan jotka ei ole edes eläneet silloin vielä on väärin. Nämä ihmiset harvemmin on jokapäiväisissä tekemisissä tavis- venäläisten kanssa ja epäluulo säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Mun sukujuuret onkin käsittääkseni Lapista. Paljonko maksoi sukututkimus?
Minulla kävi siinä mielessä hyvä tuuri, että mummini veli oli harrastanut sukututkimusta ja sukututkimusmateriaali jäi mummin kuolinpesään. Kukaan muu ei halunnut sitä ja minä ajattelin ensin lukea sitä huvikseni mutta lopulta kiinnostuin asiasta todella paljon ja olen Googlen ja Yandexin avulla yrittänyt löytää ihmisiä entisen Novgorodin alueelta, joilla olisi sama sukunimi kuin esi-isälläni. En ole tehnyt tiliä Vkontakteen koska en pidä mielekkäänä stalkata siellä ihmisiä mutta toisaalta olisi helpompi tietenkin kysyä kohteliaasti sukulaisuudesta.
Jenkkien sukututkimusohjelmaan en ole liittynyt koska epäilyttää antaa oma DNA-näyte vieraan vallan edustajille.
Minimi veli oli perheetön ja antoi loppumetreillä koko sukututkimusaineiston mummille. Ehkä hän koki häpeällisenäkin sen, että on polveutunut venäläisestä.
Minullehan tavalliset venäläiset ovat tavallisia ihmisiä. Heitä on tasan yhtä monenlaisia kuin suomalaisiakin.
Vierailija kirjoitti:
Novgorod = Uusikaupunki
Ja tästä voimme näppärästi päätellä, että samalla porukalla oli kaupunki jossain jo aiemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Mun sukujuuret onkin käsittääkseni Lapista. Paljonko maksoi sukututkimus?
Tilaa ensin virkatodistus vanhemmistasi ja heidän vanhemmistaan tai isovanhemmista. Isovanhempien syntymäpaikkojen ja -aikojen perusteella voit itse etsiä sukuasi netistä ilmaiseksi mm. Hiskin tietokannasta : http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Siellä on n. 1920 -luvulle asti syntyneet suomalaiset merkittynä, pitäjästä riippuen. Etsi myös netistä löytyvistä kirkonkirjoista. Sukututkimus on jännittävää, antoisaa ja tempaisee mukaansa.
Mun isän puolen suku on saatu jäljitettyä 1700- luvulle. Kyllä sielläkin vilahteli nykyisten Venäjän, Saksan, Ruotsin alueilta tulleita tyyppejä siellä sun täällä... Yksi oli Portugalista asti: merimies, meni naimisiin, sai pari lasta ja katosi (=tod.näk. varmaan häipyi merille). Tämä taisi olla jossain 1800-luvun puolivälissä.. Kiinnostaisi tietää, että oliko hällä muualla lapsia ja kuinka paljon. Voipi olla hänen kautta sukulaisia ympäri Eurooppaa vaikka kuinka :D
Siis joku kymmenistä esivanhemmistasi tuli Venäjältä? No joo, eiköhän aika moni suomalainen löydä venäläisverta suvustaan jos tarpeeksi kauas mennään.