Lue keskustelun säännöt.
Riesana napurin lapsi
09.07.2017 |
Naapurin tytöstä on tullut todellinen ongelma perheellemme. Kun tulemme väsyneinä päivän päätteeksi töistä ja koulusta, kaupasta, harrastuksista, lomalta...alle 5 minuuttia ja tyttö on oven takana.
Ei suinkaan hakemassa kavereita ulos, vaan linnoittautuskseen meille, tai seuratakseen perässä jopa harrastuksiin jos mahdollista. Aina siihen asti kunnes on aika käydä nukkumaan.
Tullessaan hän sanoo, että saa olla niin kauan kunnes kyllästymme ja heitämme hänet ulos! Kun on ollut ruoka-aika, hän on saanut syödäkseen. Nyt en enää halua häntä ruokapöytääni, ja olen ystävällisesti sanonut että ehkä hänen oma perheensä mielellään söisi hänen kanssaan. Monesti hän myös ilmoittaa heti tullessaan, että on nälkä tai että aikoo syödä meillä.
Mielestäni ei ole meidän vastuullamme lähettää lasta kotiin kun "kyllästymme". Ei myöskään kuskata häntä mukana lasten harrastuksissa, kaupassa tai ravintolassa. Eikä ruokkia tai hoitaa.
Tyttö myös kyseenalaistaa ihan kaiken...Miksi menette niin aikaisin nukkumaan? Miksi syötte tähän aikaan? Miksi pitää mennä kotiin? Miksi teette näin tai noin? Miksimiksimiksi...
Aloimme tulla kotiin toista kautta, ettei tyttö näkisi että olemme kotona. Pian lapset halusivat olla hiirenhiljaa kun ovikello soi...
Silloin aloin ajatella, että vika taitaa kyllä olla meissä...jos aikuiset ihmiset eivät saa hoidettua tällaista asiaa puhumalla.
Siispä keskustelemaan vanhempien kanssa. Kertaakaan emme olleet tavanneet heitä ennen tätä keskustelutuokiota, vaikka heidän lapsensa lähestulkoon asui meillä. Vanhemmat ihmettelivät mikä tässä on ongelma. Kerroimme heille, että kun tulemme väsyneinä töistä, emme kaipaa vieraita. Lasten läksyt jää tekemättä, he olisivat mieluiten lähtemättä harrastuksiin, meillä ei ole missään välissä mahdollisuutta vaihtaa rauhassa päivän kuulumisia jne. Tämä on aiheuttanut monta riitaa kotonamme. Heidän mielestään ongelma on meidän tavassamme kasvattaa laspsia jos em asiat ovat ongelma. He olivat sitä mieltä, että on pelkästään ok, että me päätämme, miten kauan lapsi saa meillä viipyä. Me ajattelemme, että he sysäävät päätöksen ja vastuun lapsensa kotiintuloajasta meille.
Nyt emme enää tiedä mitä tehdä. Pelkkä ovikellon ääni stressaa. Tiedän, voimme olla päästämättä häntä kotiimme, mutta on rasittavaa joka päivä torjua tunkeilijaa... Kyse on 8-vuotiaasta lapsesta. Onko muutto muualle ainoa keino päästä eroon tästä riesasta...
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole mitään muuta, kuin että sanot sille lapselle jo ovella ystävällisesti mutta napakasti että tänään ei käy, heippa ja ovi kiinni.
Meillä oli/on ihan sama naapurin lasten kanssa. Siinä kohtaa kun alkoi harmittaa noiden lasten meillä asuminen ja kun tajuttiin, että heidän vanhempansa käyttivät meitä ilmaisena lastenhoitoapuna, aloin vaan ovella ilmoittaa, että ei käy. Silloin kun meille "käy" vaihtoehtona on vain ulkoleikit, sisälle en laske. Meille on kyllä lasten kaverit tervetulleita, mutta pienten kohdalla sovitusti vanhempien kanssa, isompien kanssa kotiintuloajoilla ja vastavuoroisesti.
Lapset ulos leikkimään eli saa tulla pyytämään "pihalle leikkimään".
Mut sisällä ei luuhailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä jos ilmoittaisit lapsesta lastensuojeluun? omat vanhemmat viis veisaa lapsestaan joten asiaan on puututtava. ei ole naapureiden asia huolehtia laiminlyödystä lapsesta, muuten kuin pahimman yli.
Aikuinen ihminen kyllä osaa topakasti mutta ystävällisesti ilmoittaa, että tänään ei käy. Ja aina kun hän tulee uudestaa voit sanoa saman tai olla aukaisematta ovea. Jokaisella vanhemmalla on vastuu lapsensa syömisestä. Ruoka aikana lapsi kotiin, että saatte syödä rauhassa. Voit myös antaa leikkiä esim. Voit leikkiä tunnin ja tunnin jälkeen ilmoittaa että nyt sinun täytyy lähteä kotiin. Älä odota vasta palveluksia / vierailuja tms.. kaikki perheet ovat erilaisia.
Voit myös tehostaa käskysi: minä olen tämän perheen aikuinen ja päätön että nyt sinun täytyy mennä kotiin.
Ystäväni äiti oli varaäiti monelle. Heillä asui aina muita lapsia, teki ruokaa isolle pöytäkunnalle, hammasharjoja oli kymmenittäin. Näki lapsista ettei niillä ollut edes hammasharjoja, joten laittoi lapset pesemään hampaat heillä .
Ystävääni tutustuin reilu 20 vuotiaana ja ihmettelin kun käytiin porukalla kaupungilla, äidille kaikki vilkuttivat ja moikkailivat. Kun äiti pääsi eläkkeelle, oli paikallislehdessä ilmoitus, olin tarjoilemassa , tarjottavat loppuivat kesken, kun sinne tuli n 100 ihmistä enemmän mitä kuviteltiin.
Ja niitä puheita. Kaikilla silmät olivat kosteat, itselläni kului paketillinen nenäliinoja. Hänellä oli aina ovi auki, aina sai ruokaa ja aina kuunneltiin. Ohjasi oikeisiin osoitteisiin, jos kotona ei voinut olla. Sellaisia sydämiä ei ole kaikilla.
Varsinkin lapsille on vaikea sanoa ei. Ei taida muu auttaa, kun avata ovi ja sanoa että tänään ei käy. Katsotaan toisena päivänä. Älkää edes päästäkö lasta sisälle. Jos kysyy miksi voit todeta, että on kiire, meillä on nyt muuta tekemistä, emme nyt ehdi, tällaiseen ei ole nyt aikaa... Jotain ympäri pyöreää. Sitten vaan heippa ja ovi kiinni. Tytölle sinun ei kannata selittää perheenne tapoja. Hän kysyy niin kauan miksi kun asiat eivät mene ihan hänen kannaltaan parhaalla tavalla.
Ja tietysti tämä lapsi on syytön. Näitä röyhkeitä perheitä on nähty. Pidä etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni äiti oli varaäiti monelle. Heillä asui aina muita lapsia, teki ruokaa isolle pöytäkunnalle, hammasharjoja oli kymmenittäin. Näki lapsista ettei niillä ollut edes hammasharjoja, joten laittoi lapset pesemään hampaat heillä .
Ystävääni tutustuin reilu 20 vuotiaana ja ihmettelin kun käytiin porukalla kaupungilla, äidille kaikki vilkuttivat ja moikkailivat. Kun äiti pääsi eläkkeelle, oli paikallislehdessä ilmoitus, olin tarjoilemassa , tarjottavat loppuivat kesken, kun sinne tuli n 100 ihmistä enemmän mitä kuviteltiin.
Ja niitä puheita. Kaikilla silmät olivat kosteat, itselläni kului paketillinen nenäliinoja. Hänellä oli aina ovi auki, aina sai ruokaa ja aina kuunneltiin. Ohjasi oikeisiin osoitteisiin, jos kotona ei voinut olla. Sellaisia sydämiä ei ole kaikilla.
Eikä aikaa eikä rahaa. Hieno varaäiti ja kaiken hyvän elämässään ansainnut, mutta ei pidä yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni äiti oli varaäiti monelle. Heillä asui aina muita lapsia, teki ruokaa isolle pöytäkunnalle, hammasharjoja oli kymmenittäin. Näki lapsista ettei niillä ollut edes hammasharjoja, joten laittoi lapset pesemään hampaat heillä .
Ystävääni tutustuin reilu 20 vuotiaana ja ihmettelin kun käytiin porukalla kaupungilla, äidille kaikki vilkuttivat ja moikkailivat. Kun äiti pääsi eläkkeelle, oli paikallislehdessä ilmoitus, olin tarjoilemassa , tarjottavat loppuivat kesken, kun sinne tuli n 100 ihmistä enemmän mitä kuviteltiin.
Ja niitä puheita. Kaikilla silmät olivat kosteat, itselläni kului paketillinen nenäliinoja. Hänellä oli aina ovi auki, aina sai ruokaa ja aina kuunneltiin. Ohjasi oikeisiin osoitteisiin, jos kotona ei voinut olla. Sellaisia sydämiä ei ole kaikilla.
Vielä aikuisenakin tulivat siis kuokkimaan juhliin. Ahneus on maailman palkka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tytöllä ei selvästi ole kotiasiat kunnossa. Ajatelkaapa, kun tyttö on aikuinen, hän saattaa muistaa teitä ainoina ihmisinä jotka pelastivat hänen lapsuutensa.
Lapsen hyvinvointi ei voi perustua naapurien hyväntekeväisyyteen.
Miksei voi?
Miksei voi ottaa siipien suojaan tämän maailman eerikoita?
Meillä ei koskaan ruokita lapsien kavereita paitsi jos on erikseen sovittu tai kaverit on yökylässä. Ruuan aikana lähellä asuvat menevät omaan kotiinsa tai pihalle kunnes on syöty ja tehty läksyt ja kaukana asuvat odottaa huoneessa tai lähtee kotiin. Jos ruokkisi muiden lapsia niin helposti kuukaudessa olisi 5 lisäsuuta ruokittavana.
Meillä myös on sääntö että yksi kaveri saa tulla maks kahtena päivänä peräkkäin meille leikkimään ja jos sen jälkeen jatkaa leikkejä niin mennään vastavuoroisesti kaverille. Ja sitten päivä kokonaan välistä että kukaan ei pääse meille. Ulos saa mennä jos haluaa. Me ei olla mikään ilmainen päivähoito vaan myös mekin kaipaamme rauhallusta arkea ja levähdystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyviä neuvoja. Paljon kaikenlaista on jo kokeiltu. On selvää, että lapsi on saanut mallin käytökseensä kotoa, ja se tuli jo todettua keskustellessamme asiasta. Se tässä tuntuukin olevan yksi ongelma. Jos tytön vanhemmat eivät hyväksyisi tätä, sen saisi lopetettua helposti. Ennen ajattelin itsekin, että aikuiset, jotka eivät saa tällaista asiaa hoidettua, ovat täysiä tolloja. En kuitenkaan pidä itseäni sellaisena.
Joku kirjoitti, että lasten kaverit ovat tervetulleita, eivätkä he ole riesa. Sama täällä, paitsi tämän yhden kohdalla. Muut kaverit tulevat ja menevät silloin, kun se sopii kaikille.
Ystävällisesti sanominen ei tehoa. Yhtä ystävällisesti hän aloittaa vastaväitteet. Tyttö ei missään tilanteessa ole ollut ilkeä tai käyttäytynyt huonosti, jos ei oteta huomioon sitä, että kaikki kehotukset mennä kotiin ja tulla esim ensi tiistaina, kaikuvat kuuroille korville. Silloinkin, kun hän sattuu lähtemään pyydettäessä, hän saattaa olla oven takana taas 10 minuutin kuluttua.
En osaa oikein selittää tätä, koska en ole kokenut vastaavaa aiemmin. Lapsi on kuin jostain kauhuleffasta, hymyillen joka nurkan takana, kuin tietäen jokaisen liikkeemme.
Mun lapsuudessa seiskytluvulla oli tämmöinen tapaus....
Selvisi, että mutsi oli rahastajana bussissa ja faija dokas kaiken. Alkoholistiperhe.
Oli pikkusisko päivät kotona kusisessa sängyssä vankina ja pikkuveli ison siskonsa kanssa ulkona.
Tää likka oli meillä aina. Ihan aina.
Se ruokittiin, koska ei saanut kotona kunnolla ruokaa....vanhoja vaatteita sai myös, koska koulussa sitä kiusattiin omista kusenhajuisista vaatteista. Jakoi huoneen pikkusiskon kanssa ja se kusenhaju tarttui sieltä huoneesta.
Koko perhe muutti sitten ruotsiin, kun äiti varasti lippukassansa ja sai sitten potkut.
Sen jälkeen ei ole niistä kuulunut. Muutaman kerran kirjoitti kirjeen ja siihen se jäi.....
Jos ei oltais pidetty edes tästä huolta, niin.....
Ja sossuja ei tuohon aikaan todellakaan ollut...
Monta kertaa oon miettinyt, että saivatko paremman elämän sit ruotsissa vai onko jo kuollutkin...takas ei ainakaan kulmille muuttanut...
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni äiti oli varaäiti monelle. Heillä asui aina muita lapsia, teki ruokaa isolle pöytäkunnalle, hammasharjoja oli kymmenittäin. Näki lapsista ettei niillä ollut edes hammasharjoja, joten laittoi lapset pesemään hampaat heillä .
Ystävääni tutustuin reilu 20 vuotiaana ja ihmettelin kun käytiin porukalla kaupungilla, äidille kaikki vilkuttivat ja moikkailivat. Kun äiti pääsi eläkkeelle, oli paikallislehdessä ilmoitus, olin tarjoilemassa , tarjottavat loppuivat kesken, kun sinne tuli n 100 ihmistä enemmän mitä kuviteltiin.
Ja niitä puheita. Kaikilla silmät olivat kosteat, itselläni kului paketillinen nenäliinoja. Hänellä oli aina ovi auki, aina sai ruokaa ja aina kuunneltiin. Ohjasi oikeisiin osoitteisiin, jos kotona ei voinut olla. Sellaisia sydämiä ei ole kaikilla.
Jokainen lapsi ansaitsee enemmän kuin varaäidin. Lapsille tulee järjestää tasapainoiset ja pysyvät kasvuolosuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tytöllä ei selvästi ole kotiasiat kunnossa. Ajatelkaapa, kun tyttö on aikuinen, hän saattaa muistaa teitä ainoina ihmisinä jotka pelastivat hänen lapsuutensa.
Lapsen hyvinvointi ei voi perustua naapurien hyväntekeväisyyteen.
Miksei voi?
Miksei voi ottaa siipien suojaan tämän maailman eerikoita?
Koska jokainen päättää monta lasta haluaa tehdä ja missä kulkee raja energian ja rahan kanssa. Jos perheessä on kaksi harkitusti hankittua lasta ja sitten pitäisi siihen alkaa vielä kasvattamaan toisen lasta jota ei ole edes halunnut mennään liian pitkälle. Silloin soitetaan ja tehdään lasu.
Monilla perheillä ei edes ole ylimääräistä millä ruokkia se naapurin kersa. Omien lapsien hyvinvointi menee aina edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuossa ole mitään muuta, kuin että sanot sille lapselle jo ovella ystävällisesti mutta napakasti että tänään ei käy, heippa ja ovi kiinni.
Meillä oli/on ihan sama naapurin lasten kanssa. Siinä kohtaa kun alkoi harmittaa noiden lasten meillä asuminen ja kun tajuttiin, että heidän vanhempansa käyttivät meitä ilmaisena lastenhoitoapuna, aloin vaan ovella ilmoittaa, että ei käy. Silloin kun meille "käy" vaihtoehtona on vain ulkoleikit, sisälle en laske. Meille on kyllä lasten kaverit tervetulleita, mutta pienten kohdalla sovitusti vanhempien kanssa, isompien kanssa kotiintuloajoilla ja vastavuoroisesti.
Lapset ulos leikkimään eli saa tulla pyytämään "pihalle leikkimään".
Mut sisällä ei luuhailla.
En nyt tiedä miten ymmärtäisin kommenttisi, mutta vain tämän kyseisen perheen lapsia en laske meille sisälle, koska kulkevat täysin ilman omien vanhempien valvontaa, ilman rajoja ja joka kerta olivat kärkkymässä ruokaa meillä ollessa, suurimman osa ajasta tapittivat ja kyselivät mitä minä teen, sen sijaan että olisivat olleet leikkimässä minun lasteni kanssa. Kun oltiin lähdössä jonnekin, alkoi kauhea kinuaminen, että eikö Maija voisi jäädä ja te muut vain menette. Omille lapsilleni oli ihan ok se mukaan lähteminen, mutta sitten nämä vieraat lapset kinusi ja yrittivät puuttua meidän suunnitelmiin. Jatkuvasti oli jotain lelujen lainailua kotiin ym. Vanhemmat kuitenkin vaikuttavat ihan normaaleilta, ei alkoholiongelmia tai muutakaan päälle päin näkyvää. Lapset vain täysin ilman rajoja ja monesti kun vein noita lapsia illalla kotiin, vanhemmat puuhailivat pihatöitä tai sisällä oli siivous käynnissä ym. Muut lasten kaverit pääsevät myös sisälle, koska heillä on kotiintuloajat, eivätkä jää roikkumaan kunnes käsketään kotiin. Alle kouluikäisten vanhemmat kysyvät, käykö tulla ja milloin. Myös meidän lapset saavat kutsuja näihin perheisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tytöllä ei selvästi ole kotiasiat kunnossa. Ajatelkaapa, kun tyttö on aikuinen, hän saattaa muistaa teitä ainoina ihmisinä jotka pelastivat hänen lapsuutensa.
Lapsen hyvinvointi ei voi perustua naapurien hyväntekeväisyyteen.
Miksei voi?
Miksei voi ottaa siipien suojaan tämän maailman eerikoita?
Koska toisten almujen varassa eläminen ei ole ihmisarvonmukaista elämää ja todella väärin lasta kohtaan.
Onko tyttö ainoa lapsi? Heillä on yleensä tylsää ja ovat pikkuvanhojakin. Kuulostaa sellaiselta. Lisäksi toiset lapset ovat yltiösosiaalisia. Haluavat koko ajan seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä neuvoja. Paljon kaikenlaista on jo kokeiltu. On selvää, että lapsi on saanut mallin käytökseensä kotoa, ja se tuli jo todettua keskustellessamme asiasta. Se tässä tuntuukin olevan yksi ongelma. Jos tytön vanhemmat eivät hyväksyisi tätä, sen saisi lopetettua helposti. Ennen ajattelin itsekin, että aikuiset, jotka eivät saa tällaista asiaa hoidettua, ovat täysiä tolloja. En kuitenkaan pidä itseäni sellaisena.
Joku kirjoitti, että lasten kaverit ovat tervetulleita, eivätkä he ole riesa. Sama täällä, paitsi tämän yhden kohdalla. Muut kaverit tulevat ja menevät silloin, kun se sopii kaikille.
Ystävällisesti sanominen ei tehoa. Yhtä ystävällisesti hän aloittaa vastaväitteet. Tyttö ei missään tilanteessa ole ollut ilkeä tai käyttäytynyt huonosti, jos ei oteta huomioon sitä, että kaikki kehotukset mennä kotiin ja tulla esim ensi tiistaina, kaikuvat kuuroille korville. Silloinkin, kun hän sattuu lähtemään pyydettäessä, hän saattaa olla oven takana taas 10 minuutin kuluttua.
En osaa oikein selittää tätä, koska en ole kokenut vastaavaa aiemmin. Lapsi on kuin jostain kauhuleffasta, hymyillen joka nurkan takana, kuin tietäen jokaisen liikkeemme.
Mun lapsuudessa seiskytluvulla oli tämmöinen tapaus....
Selvisi, että mutsi oli rahastajana bussissa ja faija dokas kaiken. Alkoholistiperhe.
Oli pikkusisko päivät kotona kusisessa sängyssä vankina ja pikkuveli ison siskonsa kanssa ulkona.
Tää likka oli meillä aina. Ihan aina.
Se ruokittiin, koska ei saanut kotona kunnolla ruokaa....vanhoja vaatteita sai myös, koska koulussa sitä kiusattiin omista kusenhajuisista vaatteista. Jakoi huoneen pikkusiskon kanssa ja se kusenhaju tarttui sieltä huoneesta.
Koko perhe muutti sitten ruotsiin, kun äiti varasti lippukassansa ja sai sitten potkut.
Sen jälkeen ei ole niistä kuulunut. Muutaman kerran kirjoitti kirjeen ja siihen se jäi.....Jos ei oltais pidetty edes tästä huolta, niin.....
Ja sossuja ei tuohon aikaan todellakaan ollut...
Monta kertaa oon miettinyt, että saivatko paremman elämän sit ruotsissa vai onko jo kuollutkin...takas ei ainakaan kulmille muuttanut...
Johan on käsittämätöntä alapeukuttamista.
Eli ei saa välittää?
Tähänkö ollaan nyt tultu?
Vierailija kirjoitti:
Onko tyttö ainoa lapsi? Heillä on yleensä tylsää ja ovat pikkuvanhojakin. Kuulostaa sellaiselta. Lisäksi toiset lapset ovat yltiösosiaalisia. Haluavat koko ajan seuraa.
Miten tämä viesti auttaa aloittajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tytöllä ei selvästi ole kotiasiat kunnossa. Ajatelkaapa, kun tyttö on aikuinen, hän saattaa muistaa teitä ainoina ihmisinä jotka pelastivat hänen lapsuutensa.
Lapsen hyvinvointi ei voi perustua naapurien hyväntekeväisyyteen.
Miksei voi?
Miksei voi ottaa siipien suojaan tämän maailman eerikoita?
Koska toisten almujen varassa eläminen ei ole ihmisarvonmukaista elämää ja todella väärin lasta kohtaan.
Minä taas näen niin, että jos itsellä on halua ja mahdollisesti aikaa ja varaa auttaa muidenkin lapsia, niin hyvä juttu. Mutta tietenkään asioiden ei pitäisi olla niin, jokaisella lapsella pitäisi olla rakastavat, turvalliset ja huolehtivat vanhemmat. Ja sitten ei voi tientekään edellyttää, että joku ottaa siipiensä suojaan.
Siinä ne valittavat ovat. Itse mielelläni jeesaan kun on mahdollista. Aika harvoin on.
Meillä oli joitakin vuosia sitten tuollainen naapurintyttö. Muutti pois onneksi. Minä ja siskoni ei oltu edes samaa ikäluokkaa tuon tytön kanssa eli ei ollut mistään leikkikaveruudestakaan kyse. Todella vaivaannuttavaa, kun tyttö ilmestyi pihallemme ihan miten huvitti, emmekä saaneet olla rauhassa omassa kodissamme. Pimpom, pimpom. Myöskin todella kova kyselemään ja kommentoimaan. Vanhemmista en tiennyt muuta kuin että virolaistaustaisia. Olipa tuossa taustalla mitä tahansa, niin ei ole mukavaa AP:llekaan.
Lapsen hyvinvointi ei voi perustua naapurien hyväntekeväisyyteen.