Silmät sidottuina et erottaisi yliopiston luentoa amk:sta?
Kommentit (19)
Voi kyllä erottaisin :D Olen käynyt kummillakin luennoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhöpöä t. Kummassakin laitoksessa aikaa viettänyt
Miten luennot sitten eroavat toisistaan?
Kyllä ne luennot ovat aika lailla eri tasoa... Oletko ap itse käynyt paljonkin molempien oppilaitosten tunneilla?
Amk-luennon tunnistaa siitä, että ryhmätyön deadlinen ilmoittamisen jälkeen annetaan ohjeet miten hakea lisäaikaa. Yliopistolla kehoitetaan tulla ensi vuonna uudelleen, jos deadline pettää.
Hahahahaha. Luulin oikeasti, ettei eroa olisi ihan älyttömästi, lukuun ottamatta tietysti sitten amk:n käytännönopetuksen tunteja. Sitten jouduttiin yhteistyökurssille, ja amk:n järjestämät luennot olivat ihan pelleilyä.
Erottaisi jo siitä, että mun alaani ei opeteta AMK:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhöpöä t. Kummassakin laitoksessa aikaa viettänyt
Kerro jokin konkreettinen esimerkki ja miten itse erottaisit, missä oppilaitoksessa luento annetaan?
Eiköhän yliopistoissakin ole tasoeroja, mutta silti kiinnostaa. En itse ole koskaan opiskellut amk:ssa, vain yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Hahahahaha. Luulin oikeasti, ettei eroa olisi ihan älyttömästi, lukuun ottamatta tietysti sitten amk:n käytännönopetuksen tunteja. Sitten jouduttiin yhteistyökurssille, ja amk:n järjestämät luennot olivat ihan pelleilyä.
Millä tavoin pelleilyä? Itsekin olen aina luullut, ettei amk korkeakouluksi itseään kutsuvana olisi niin kovasti erilainen teoriaopetuksessaan. Alakohtaista varmaan, mutta kuitenkin.
Kyllä yliopiston opetushenkilökunnalla (usein professoreja) on vain kerta kaikkiaan enemmän asiantuntemusta.
Myös sanailu menee usein filosofisiin sfääreihin puhtaan alakohtaisen konkretian sijaan. Olen siis ollut molemmilla paljon.
En sano yksittäisestä luennosta, joka voikin ehkä joskus olla noin, kuten aloittaja väittää. Mutta otetaan nyt 50 yliopistoluentoja ja 50 AMK-luentoa, niin ihan varmasti tiedät kummat olet kuunnellut, jos sinulla on vertailupintaa.
Vanha totuus onkin ,että hyvä professori ei merkitse samaa kuin hyvä opettaja, tai tässä luennoitsija. - Jos siis pyrit ja hakeudut opiskelemaan yliopistoon saadkaksesi kuunnella vain ja ainoastaan erinomaisia luentoja,joista saada oppia ja tietoa n.n alasta tai asiata niin todennäköisesti tulet pettymään. Esimerkiksi nykysin järjettömien sisäänottomäärien vuoksi monet ns. massaluennot ovat kyllä aika kamalia. - Jos porukkaa olisi vähemmän, niin se saattaisi. mahdollistaa paremman vuorovaikutuksen opiskelijan ja luennoitsijan välillä.
Eiköhän kannattaisi myös muistaa, että ammattikorkeakoulut luotiin ihan tarpeeseen, eli tuottamaan yrityksille suht valmista työvoimaa. Juuri siksi on niin paljon harjoittelua yrityksissä kaikissa koulutusohjelmissa.
Ja kuten englanninkielinen nimikin sanoo (university of applied sciences) niin tiedettä sovelletaan käytäntöön. Monta kertaa tiedeyliopistoista valmistuneet ovat käytännön jutuissa aluksi ulkona, koska ovat tutustuneet asiaan niin teoreettisesti.
Mutta molempia tyyppejä tarvitaan, joten ei aleta taas vääntää taistoa siitä, kumpi on parempi.
Tarkoittaako opiskelija ettei erottaisi amk:n luentoa yliopiston tohtorikoulutettavien tutkijaseminaarista tai maisteritasolle suunnatusta työpajasta? Vai vertaillanko tässä vaan alemman kk-tutkinnon opintoja amk:n kanssa?
Miksi arvioidaan vain "luentoja"? Eikä amk:ssa ole muunlaista opetusta? Mitkä ovat arviointikriteerit, jolla "luentoja" arvioidaan?
Maisterina yritin käydä työttömyysaikana lähihoitajan koulutuksen Stadin ammattioppilaitoksessa.
Jäi siihen, kun opettajan materiaalissa oli jatkuvasti ipubrofeeni :D
Se taittoi kamelin selän. Paljon oli toki muutakin, sen enempää tässä siitä raportoimatta. Yksittäisen opettajan jutut voi laittaa vaikka lukihäiriön piikkiin.
Totta kai voi pitää yleissääntönä, että mitä korkeampi koulutus, sitä korkeatasoisemmat opettajat. Vaikka AMK:sta ei olekaan kokemusta, voin kuvitella, että siellä opetus on jonkin verran heikkotasoisempaa kuin yliopistoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahahahaha. Luulin oikeasti, ettei eroa olisi ihan älyttömästi, lukuun ottamatta tietysti sitten amk:n käytännönopetuksen tunteja. Sitten jouduttiin yhteistyökurssille, ja amk:n järjestämät luennot olivat ihan pelleilyä.
Millä tavoin pelleilyä? Itsekin olen aina luullut, ettei amk korkeakouluksi itseään kutsuvana olisi niin kovasti erilainen teoriaopetuksessaan. Alakohtaista varmaan, mutta kuitenkin.
Teoriaopetuksessa se ero tulee siitä, että yliopistossa joudut itse johtamaan ja soveltamaan kaavoja. Samalla opit ratkaisemaan ongelmia, joita tulee työelämässä vastaan, kun esim. prosessi ei toimikaan niin kuin piti tai haetaan uutta toimintatapaa.
Amk puolella saat asiat eteesi valmiiksi pureskeltuna.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kannattaisi myös muistaa, että ammattikorkeakoulut luotiin ihan tarpeeseen, eli tuottamaan yrityksille suht valmista työvoimaa. Juuri siksi on niin paljon harjoittelua yrityksissä kaikissa koulutusohjelmissa.
Ja kuten englanninkielinen nimikin sanoo (university of applied sciences) niin tiedettä sovelletaan käytäntöön. Monta kertaa tiedeyliopistoista valmistuneet ovat käytännön jutuissa aluksi ulkona, koska ovat tutustuneet asiaan niin teoreettisesti.
Mutta molempia tyyppejä tarvitaan, joten ei aleta taas vääntää taistoa siitä, kumpi on parempi.
Sinulle tulee nyt varmasti yllätyksenä se, että esim. teknillisen tiedekunnan puolella on yliopistossa runsaasti työharjoittelua. Syksyt ja talvet opiskellaan, sitten ollaan kesät työharjoittelussa.
Mutta silmät sidottuina ei voi päästä yliopiston tenteistä läpi toisin kuin AMKssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yliopiston opetushenkilökunnalla (usein professoreja) on vain kerta kaikkiaan enemmän asiantuntemusta.
Myös sanailu menee usein filosofisiin sfääreihin puhtaan alakohtaisen konkretian sijaan. Olen siis ollut molemmilla paljon.
En sano yksittäisestä luennosta, joka voikin ehkä joskus olla noin, kuten aloittaja väittää. Mutta otetaan nyt 50 yliopistoluentoja ja 50 AMK-luentoa, niin ihan varmasti tiedät kummat olet kuunnellut, jos sinulla on vertailupintaa.
Tuo on se syy oikeastaan miksi aikoinaan valitsin amk:n enkä yliopistoa tai tekua. Pidän hyvin paljon konkretiasta enkä filosofiasta. Ilmeisesti aavistukseni oli oikea ja valitsin itselleni viihtyisämmän koulun.
Tosin eri amkienkin välillä on aika paljon eroa. Oman kotikuntani amk on kuulemma sellainen, että siellä kurssit pääsee läpi kun käy tunneilla istumassa eikä opettajilla ole juurikaan mitään käytännön kokemusta alasta. Osaavat siis asioita lähinnä teoriassa, mutta käytäntö puuttuu ei kokemusta ole opettamansa asian soveltamisesta käytännössä. Itse taas opiskelin amk:ssa, jossa opettajat olivat hyvinkin kokeneita opettamillaan osa-alueilla ja osasivat hyvin hyödyntää työkokemustaan opetuksessa. Jälkimmäinen ehdottomasti se tapa, jolla minut saa kiinnostumaan ja motivoitumaan aiheesta.
Yliopiston opettajilla ei ole mitään didaktista koulutusta, joten luennot ovat yleensä huonompia. Tietysti sielläkin voi joku huippuluennoitsija olla, mutta taso on todella vaihteleva. Huonoimmillaan ovat kirjoittaneet luentonsa paperille ja mumisevat sen siitä (paperia ei tietenkään voi jakaa läsnäolijoille).
Yliopistossa kävin alkuun muutamalla luennolla ja sitten totesin ne tarpeettomiksi, kursseista yleensä selvisi luennoilla käymättä. Sittemmin opiskelin opettajaksi, niihin opintoihin sisältyi opetuksen seuraamista ammattikorkeakoulussa, ja kyllä se oli korkeatasoisempaa.
Kyseenalaistaisin koko luento-opetuksen tarpeellisuutta. Se on peruja ajalta ennen kirjapainoa, silloin oli paras tapa välittää tietoa. Nykyään kai voinee olettaa, että yliopistoon tai ammattikorkeakouluun päässyt opiskelija on lukutaitoinen ja osaa etsiä tietoa itsekin. Opettaja voisi enemmän keskittyä opintojen ohjaamiseen ja epäselväksi jääneiden asioiden ratkontaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Ihan höpöhöpöä t. Kummassakin laitoksessa aikaa viettänyt