Lue keskustelun säännöt.
Kummipojan rippijuhla samaan aikaan lomamme kanssa. Nyt meille ollaan suututtu
07.07.2017 |
Haluaisin mielipiteitä siitä, ollaanko me nyt ihan kamalia ihmisiä vai mikä tässä meni vikaan. Varasimme lomamatkan tietämättä, että samaan aikaan on kummipojan rippijuhla. Tästä ei siis meille oltu kerrottu. Kutsu tuli tekstarilla eilen, juhla on ensi viikon sunnuntaina ja lähtömme on perjantaina. Soitin perään, että nyt on käynyt tällainen ja siihen kummipojan äiti loukkaantuneena sanoi, että heillä on meille ihan kutsukortti, jonka olisivat lähettäneet jo alkukesästä jos olisivat tienneet osoitteemme tai olisimme tulleet heillä käymään. Eivät kuitenkaan ole sitä kyselleet, eivät ole soittaneet tai mitään. Ja ovat meillä käyneet joten osoite on varmasti tiedossa.
Mulla on niin huono fiilis. Olisin todella mielelläni mennyt juhlaan ja olisimme ottaneet matkan eri viikolle, jos olisimme tienneet mutta sanallakaan ei meille asiasta mainittu. Teimmekö me kuitenkin tässä väärin? Olisiko meidän pitänyt kysellä juhlan ajankohtaa itse? Emme ole kovin tiiviissä yhteydenpidossa tuon perheen kanssa. Aina he jaksavat marista, ettei meistä kuulu mitään mutta enemmän me heidän luona käydään ja soitellaan kuin he.
Kommentit (138)
Sukulaisten vika kun eivät kommunikoineet asiasta ajoissa. Eli ei hätää, et tehnyt mitään väärin! Mukavaa lomamatkaa! :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ilmoitin lapsen konfirmaation ajankohdan kummeille ja muille läheisille heti, kun se oli tiedossa (ennen vuodenvaihdetta). Ihan save the date - tyyppisesti tekstarilla tms. Varsinaiset kutsut lähtivät myöhemmin.
Omien kummilapsien kohdalla taas olen laittanut jo ajoissa kyselyn (tai kysynyt tavatessa), koska juhla on. Ei ole vaikeaa selvittää kummilasten tai muuden läheisten juhlien ajankohtaa, ennen kuin tekee omia varauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valekummi kirjoitti:
Olin kerran "valekummina" kummityttöni veljelle, koska hänen omat kumminsa olivat matkoilla rippijuhlan aikaan. Kummit menivät kirkossa alttarille siunaamaan kummilapsen, joten tähän rooliin tarvittiin joku. Oikeat kummit olivat perheen sukulaisia. Kukaan ei tuominnut heitä poissaolosta eikä asiasta edes sen enempää keskusteltu. Jossain vaiheessa vain joku totesi, että eivät päässeet kun ovat matkoilla. No problem! Näitähän sattuu, eikä varmasti ollut tahallinen päällekkäisyys.
Häh?! Tarvitseeko niitä kummeja johonkin rooliin siellä kirkossa? En ole vuosiin ollut väleissä lapseni kummin kanssa. Kertokaa tarvitseeko? En halua että lapseni 14-v. on nolona vuoden päästä rippiseremoniassa.
Kyllä, Kummi on siunaamassa kummilapsensa.
Mikäli kenelläkään kummilla ei ole mahdollista saapua siunaamaan nuorta, voi siunaamiseen osallistua jokin muu nuorelle tärkeä/läheinen aikuinen, sukulainen, ystävä, joku sisaruksista, vanhempi tai isovanhempi.
Milloin tällainen käytäntö on tullut? Itse pääsin ripille vuonna 1995, enkä ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valekummi kirjoitti:
Olin kerran "valekummina" kummityttöni veljelle, koska hänen omat kumminsa olivat matkoilla rippijuhlan aikaan. Kummit menivät kirkossa alttarille siunaamaan kummilapsen, joten tähän rooliin tarvittiin joku. Oikeat kummit olivat perheen sukulaisia. Kukaan ei tuominnut heitä poissaolosta eikä asiasta edes sen enempää keskusteltu. Jossain vaiheessa vain joku totesi, että eivät päässeet kun ovat matkoilla. No problem! Näitähän sattuu, eikä varmasti ollut tahallinen päällekkäisyys.
Häh?! Tarvitseeko niitä kummeja johonkin rooliin siellä kirkossa? En ole vuosiin ollut väleissä lapseni kummin kanssa. Kertokaa tarvitseeko? En halua että lapseni 14-v. on nolona vuoden päästä rippiseremoniassa.
Kyllä, Kummi on siunaamassa kummilapsensa.
Mikäli kenelläkään kummilla ei ole mahdollista saapua siunaamaan nuorta, voi siunaamiseen osallistua jokin muu nuorelle tärkeä/läheinen aikuinen, sukulainen, ystävä, joku sisaruksista, vanhempi tai isovanhempi.
Milloin tällainen käytäntö on tullut? Itse pääsin ripille vuonna 1995, enkä ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta.
No onhan tää ollut ihan iät ja ajat, varmaan aina. Se on kummien rooli konfirmaatiossa.
Pääsin ripille vuonna 1986 ja jo silloin oli tämä käytäntö. Myös kaikkien kummilasten kohdalla on ollut.
Meilläpäin rippikouluun ilmoittaudutaan joskus keskitalvella. Eli samalla tietää milloin juhlatkin on. Itse ainakin ilmoitan heti päivämäärän juuri kummeille ja muille läheisille ettei tule näitä tilanteita. Vaikka kutsut postaakin sitten lähempänä juhlaa. Ja kyllä kutsutkin on postitettava kesäloma-aikana kuukautta ennen viimeistään..
Oma mokansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valekummi kirjoitti:
Olin kerran "valekummina" kummityttöni veljelle, koska hänen omat kumminsa olivat matkoilla rippijuhlan aikaan. Kummit menivät kirkossa alttarille siunaamaan kummilapsen, joten tähän rooliin tarvittiin joku. Oikeat kummit olivat perheen sukulaisia. Kukaan ei tuominnut heitä poissaolosta eikä asiasta edes sen enempää keskusteltu. Jossain vaiheessa vain joku totesi, että eivät päässeet kun ovat matkoilla. No problem! Näitähän sattuu, eikä varmasti ollut tahallinen päällekkäisyys.
Häh?! Tarvitseeko niitä kummeja johonkin rooliin siellä kirkossa? En ole vuosiin ollut väleissä lapseni kummin kanssa. Kertokaa tarvitseeko? En halua että lapseni 14-v. on nolona vuoden päästä rippiseremoniassa.
Kyllä, Kummi on siunaamassa kummilapsensa.
Mikäli kenelläkään kummilla ei ole mahdollista saapua siunaamaan nuorta, voi siunaamiseen osallistua jokin muu nuorelle tärkeä/läheinen aikuinen, sukulainen, ystävä, joku sisaruksista, vanhempi tai isovanhempi.
Milloin tällainen käytäntö on tullut? Itse pääsin ripille vuonna 1995, enkä ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta.
No onhan tää ollut ihan iät ja ajat, varmaan aina. Se on kummien rooli konfirmaatiossa.
Pääsin ripille vuonna 1986 ja jo silloin oli tämä käytäntö. Myös kaikkien kummilasten kohdalla on ollut.
Outoa, ei meillä ollut puhettakaan mistään tuollaisesta. Minulla ei ollut rippijuhlia heti konfirmaation jälkeen, mistä syystä kirkossa ei ollut muita sukulaisia kuin vanhempani, eikä heilläkään ollut mitään roolia siellä.
Minä pääsin ripille 1975 eikä tuollaista käytäntöä ollut ainakaan Espoossa. Tuttavan poika pääsi ripille muutamaa vuotta myöhemmin, eikä tuolloinkaan ollut mitään siunausta. Taitaa olla ihan seurakuntakohtainen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en menisi yksiinkään juhliin noin lyhyellä varoitusajalla, vaikkei muuta menoa olisikaan. Tuossahan tulee kauhea paniikki hankkia lahja ja vaatteet ja niin edelleen. Törkeää kutsua noin myöhään.
Joka juhliin pitääkin hankkia uudet vaatteet. Ja mitenkään ei voi varautua lahjaan etukäteen, kun on esim. ihan tiedossa oleva asia, että nuori on ripiltä pääsemässä.
Näkisin, että tässäkin tapauksessa tuo päivä on ollut ihan tiedossa, mutta..
Ot, mutta sanotaanko yleisestikin, että pääsee ripiltä? Meilläpäin puhutaan, että pääsee ripille...
Minulle on opetettu jo vuosikymmeniä sitten niin, että pääsee ripille. Tuo pääsee ripiltä särähtää korvaan pahasti.
Koko kummius on vain kirkon määräämä velvollisuus toimia raha-automaattina omaan kuolemaansa saakka....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 6 kumilaatan ja tiedän jokaisen kohdalla milloin on mitäkin merkkipaaluja tulossa.
Viime vuonna pääsi 2 kummityttöä ripille ja 1 kummipoika valmistui. Heti alkuvuodesta kysyin milloin on rippijuhlat.
Itse pidän säännöllisesti yhteyttä kaikkiin kummilapsiin, paljon aktiivisimmin kuin he tai heidän vanhemmat minuun ja tämä on minun valintani.
Kummilapsesi vanhemmat ovat kyllä moukkia, kun kuvittelevat kaikki menisi heidän aikataulullaan. Ette selkeesti ole kovin läheisiä , joten tietenkin menette matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valekummi kirjoitti:
Olin kerran "valekummina" kummityttöni veljelle, koska hänen omat kumminsa olivat matkoilla rippijuhlan aikaan. Kummit menivät kirkossa alttarille siunaamaan kummilapsen, joten tähän rooliin tarvittiin joku. Oikeat kummit olivat perheen sukulaisia. Kukaan ei tuominnut heitä poissaolosta eikä asiasta edes sen enempää keskusteltu. Jossain vaiheessa vain joku totesi, että eivät päässeet kun ovat matkoilla. No problem! Näitähän sattuu, eikä varmasti ollut tahallinen päällekkäisyys.
Häh?! Tarvitseeko niitä kummeja johonkin rooliin siellä kirkossa? En ole vuosiin ollut väleissä lapseni kummin kanssa. Kertokaa tarvitseeko? En halua että lapseni 14-v. on nolona vuoden päästä rippiseremoniassa.
Kyllä, Kummi on siunaamassa kummilapsensa.
Mikäli kenelläkään kummilla ei ole mahdollista saapua siunaamaan nuorta, voi siunaamiseen osallistua jokin muu nuorelle tärkeä/läheinen aikuinen, sukulainen, ystävä, joku sisaruksista, vanhempi tai isovanhempi.
Milloin tällainen käytäntö on tullut? Itse pääsin ripille vuonna 1995, enkä ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta.
En tiedä milloin se alkanut, mutta vanhin kuummilapsi on syntynyt vuonna 1994 ja hänen päästessään ripille oli tuo tapa jo käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin ripille 1975 eikä tuollaista käytäntöä ollut ainakaan Espoossa. Tuttavan poika pääsi ripille muutamaa vuotta myöhemmin, eikä tuolloinkaan ollut mitään siunausta. Taitaa olla ihan seurakuntakohtainen juttu.
Olen ollut useammissa rippijuhlissa ympäri Suomea viimeisen 10 vuoden aikana ja kaikissa on ollut tuo siunaus.
Teille on suututtu? Mä olisin suuttunut noille vanhemmille. Tulee mieleen, että kummia ei ole edes haluttu paikalle, jos kutsutaan kesällä viikkoa ennen! Samalla "tehdään" kummista huono muidenkin silmissä. Kurja temppu nuorellekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin ripille 1975 eikä tuollaista käytäntöä ollut ainakaan Espoossa. Tuttavan poika pääsi ripille muutamaa vuotta myöhemmin, eikä tuolloinkaan ollut mitään siunausta. Taitaa olla ihan seurakuntakohtainen juttu.
Olen ollut useammissa rippijuhlissa ympäri Suomea viimeisen 10 vuoden aikana ja kaikissa on ollut tuo siunaus.
Tuossa välissä se jossain vaiheessa muuttui ja tuli se siunaus.
Itse pääsin ripille 17v sitten enkä kyllä muista mitään siunaamisia. Tosin en muista oliko kummit edes paikalla, tuskin.
Hei tuskin sitä teinipoikaa ihan oikeasti edes kiinnostaa tuleeko sinne joku ei-niin-läheinen täti vai ei. Aikuisille nämä yleensä tärkeämpiä juttuja. Laita kortti postissa ja sen väliin pari seteliä niin itse juhlakalu on todennäköisesti täysin tyytyväinen. Ja mitä hänen vanhempiinsa tulee niin antaa suuttua vaan! Aivan törkeää ilmoittaa viikkoa ennen juhlista. Jos ei jostain ihmeen syystä voinut sitä kutsukorttia lähettää niin olisi laittanut hyvissä ajoin tekstarin, tai fb-viestin tai whatsapin tai mitä ikinä käyttääkään, vaikka näin: "Hei, alustavasti ilmoittelen että *rippilapsen nimi* rippijuhlat ovat sitten 8.7. Annan virallisemman kutsukortin sitten kun nähdään. :) "
Ja tadaa, näin olisi tiedossa kummeillakin rippijuhlien ajankohta hyvissä ajoin vaikka erikoinen äiti ei koskaan saisi aikaiseksi kutsukorttia lähettääkään. Ihan pimeää ajattelua täällä joillakin kommentoijilla (onneksi kai vähemmistöllä kuitenkin) että vieraan tehtävä olisi itse selvittää ja kysellä juhlien ajankohtaa.
Minulle ei järjestetty rippijuhlia lainkaan. Sain omaisilta lahjaksi hopearistin. Kummini asuivat ihan toisella puolella Suomea , ei heitä alett pyytelemään kahvien takia. Yhä useampi ei kuulu kirkkoon, mutta silti näitä rippijuhlia tuntuu olevan jatkuvasti. Onko niistä tullut joku rahahana teinille vai onko porukka nykyisin uskovaisempaa kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei yksi kummeista päässyt juhliin koska kutsu ei ollut mennyt perille ja he olivat jo sopineet menosta toiseen tilaisuuteen. Ymmärrän sen hyvin enkä loukkaantunut. Mutta SIITÄ loukkaannuin että kyseinen henkilö ei mitenkään muistanut kummilastaan, ei edes onnitellut. Tosin tämä kummi on muutenkin muistanut kummilastaan tasan kerran silloin kun lapsi oli alle kouluikäinen ja sen jälkeen ei lainkaan. Tekisi mieli irtisanoa koko kummius, mutta olen ajatellut että olkoot.
Minäkin olen muistanut kummipoikaani tasan kerran ristiäisten jälkeen enkä mennyt sen rippijuhliin. Kas kun vein sille kerran synttärilahjan. Olin ostanut hienon kirjan lukiolaisen vähistä varoista. Äitinsä totesi: "X:llä on tämä kirja jo, voitko palauttaa sen ja ostaa kirjan YY". Antamassani kirjassa oli omistuskirjoitus, joten sitä ei voinut palauttaa, mutta niin se lykättiin minun mukaani -nuorena on tosi vaikea sanoa itseä 20 vuotta vanhemmalle vastaan. No, ostin sen pyydetyn kirjan ja panin sitten välit poikki ko. perheeseen. (perheen isä oli meidän perheemme ystävä, mutta vaimonsa sietämätön dominoiva akka.) Totesin että jos minulle kaavailtu rooli on pelkän lahja-automaatin niin antaa olla. Lapsella on muitakin kummeja jotka ovat lähisukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei järjestetty rippijuhlia lainkaan. Sain omaisilta lahjaksi hopearistin. Kummini asuivat ihan toisella puolella Suomea , ei heitä alett pyytelemään kahvien takia. Yhä useampi ei kuulu kirkkoon, mutta silti näitä rippijuhlia tuntuu olevan jatkuvasti. Onko niistä tullut joku rahahana teinille vai onko porukka nykyisin uskovaisempaa kuin ennen.
Rahahana nimenomaan. Naapurin tyttö pääsi ripille 2006 (ja silloin ainakin oli se kummien antama siunaus Helsingissä) ja hän halusi kutsuttavan kaikki mahdolliset sukulaiset ja kummin kaimat, jotta saisi mahdollisimman paljon lahjoja = rahaa. Sama se on muillakin, mutta muka hymistellään nuoren siirtymäriitistä yms.
Minä en edes ymmärrä mitä rippijuhlissa juhlitaan. Sitä että on saanut laillisesti tilkan viiniä? "Saanut naimaluvan" - jos tämä rippilapsi ensi viikolla tai ensi kuussa haluaa naimisiin, niin pääseekö? Eipä taida ilman erikoislupia. Mikäs naimalupa se sellainen on? Tosiasiassahan kaikki saavat naimaluvan täyttäessään 18v ilman sen kummempia seremonioita.
Jos haluaa tehdä oikein, siirtää matkaa ja osallistuu juhliin. Ihan sen vuoksi, että rippilapsi on tähän sotkuun viaton ja juhlien onnistuminen on aika paljon kiinni siitä saadaanko oleelliset ihmiset juhliin paikalle. Voi olla, että pojan vanhemmat on säätäneet pieleen muitakin asioita, kuin tämän kutsu-asian ja juhlat tarvitsevat lisää aikuisia kannattelemaan tilannetta onnistuakseen.
Mutta toisaalta, jos mikään yllä mainittu ei tunnu tärkeältä, niin vanhempien sekoilu jättää mahdollisuuden mennä lomalle ja laittaa onnittelut postissa.